Lue keskustelun säännöt.
Muunsukupuolinen Jonna, 17, jännitti vanhemmilleen kertomista ettei ollutkaan tyttö – eikä poika
25.05.2018 |
Onkohan tämä taas niitä nykyajan juttuja ja parin vuoden päästä ollaankin toisessa ääripäässä ??
Joensuulainen Jonna Penttinen, 17, vietti jännitystä kipristellen erään sunnuntain ja maanantain välisen yön. Jo sunnuntai-iltana hän oli päättänyt tulla kaapista ulos ja kertoa vanhemmilleen, ettei ollutkaan tyttö – eikä poika. Hänelle oli selvinnyt, ettei kumpikaan näistä sukupuolista tuntunut omalta. Hän koki olevansa muunsukupuolinen.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/182204-muu…
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä just seta on kauhean ahdasmielinen kun on pakko lokeroida kaikki niin tarkkaan johonkin.
Setan sanastoa:
"SUKUPUOLETON
ei samastu mihinkään sukupuoleen."
Miksi hitossa sitten pitäisi niin kamalasti samaistua johonkin? No vehkeet on mitä on ja kromosomit myös, mutta se miten arjessa elää on ihan oma asia. Kuka pakottaa että pitäisi olla jotenkin naisellinen tai miehekäs tai koko ajan miettiä itseään jonkun sukupuolen kautta? Eikö se ole aika irrelevanttia kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä?
Tuohan nimenomaan ei ole lokeroivaa.
Sukupuoleen samastuminen on eri asia kuin sukupuolirooleihin samastuminen. Esimerkiksi itse tunnen itseni naiseksi, vaikka iso osa kulttuurin määrittelemistä "naisellisista" asioista tuntuu mulle vierailta, ja jotkin "miehiset" asiat omilta. Ne ei kuulu naiseuden tai miehen määritelmään vaan on siihen lisättyjä asioita, joten en pidä itseäni muunsukupuolisena vain siksi että en vastaa kulttuurin käsitystä siitä mitä on olla nainen. En usko että muunsukupuolisuudessa on muillakaan yleensä kyse pelkästään siitä. Tunne sukupuolesta on paljon syvemmällä kuin pintapuolisissa asioissa (jotka voivat vieläpä ajan saatossa kulttuurissa vaihdella). Tuntisin itseni naiseksi yhä, vaikka huomenna aamulla heräisin miehen kropassa.
On kyllä aika mielenkiintoinen kysymys, mitä se sukupuolituntemus sitten on, jos se ei ole noita asioita mitä kulttuuri määrittää. Jos en ole "naisellinen" eikä mulla olisi myöskään xx-kromosomeja, niin mitä se tarkoittaa että tunnen olevani nainen? Itse luotan siihen että kun joku sanoo itse tuntevansa itsensä joko mieheksi, naiseksi tai sukupuolettomaksi, että hän puhuu totta, ja minulle se tuntemus on yhtä kuin tuo ihminen pohjimmiltaan, huolimatta siitä mistä ko. tuntemus johtuu. Silti syyt olisi ihan mielenkiintoista pohdittavaa.
Mä en tunne itseäni naiseksi tai mieheksi tai muunsukupuoliseksi. Mä olen mä, ja olen sattunut syntymään naiseksi. Mitä se edes on, että tuntee itsensä naiseksi? Tiedän, että olen nainen (koska olen naisen vartalossa), mutta en tunne tai ajattele asiaa sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä näitä sukupuolivammaisia oikein sikiää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä just seta on kauhean ahdasmielinen kun on pakko lokeroida kaikki niin tarkkaan johonkin.
Setan sanastoa:
"SUKUPUOLETON
ei samastu mihinkään sukupuoleen."
Miksi hitossa sitten pitäisi niin kamalasti samaistua johonkin? No vehkeet on mitä on ja kromosomit myös, mutta se miten arjessa elää on ihan oma asia. Kuka pakottaa että pitäisi olla jotenkin naisellinen tai miehekäs tai koko ajan miettiä itseään jonkun sukupuolen kautta? Eikö se ole aika irrelevanttia kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä?
Tuohan nimenomaan ei ole lokeroivaa.
Sukupuoleen samastuminen on eri asia kuin sukupuolirooleihin samastuminen.
No kerropa ihmeessä miksi nämä muunsukupuoliset määrittävät itsensä sitten juuri sukupuoliroolien kautta? Aina toistuu ne samat jargoniat miten "en tykännyt tyttöjen leikeistä, tyttöjen vaatteista jne". Eli kaikki muunsukupuolisuuskokemukset liittyy viime kädessä juuri rooleihin.
Tollanen lapsi äkkiä pöpilään hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että joku muunsukupuolinen voisi kertoa minulle mistä on kyse, koska useimmista haastatteluista minulle on vain jäänyt kuva, että heillä on tietynlainen kuva millainen miehen tai naisen PITÄISI olla, eikä tunne itseään kummaksikaan. Ikäänkuin olisivat itse luoneet miehille ja naisille sen ahtaan muotin.
Nimenomaan näin. Aina näiden haastatteluissa paistaa kauhean ahtaat näkemykset sukupuolirooleista. Sitä vain ihmettelee että missä ihmeen yhteisössä ne on kasvanut kun on niin suppea näkemys miehistä ja naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän tuli vasemmalta puhaltavan tuulenpuuskan viemäksi.
RIP.
Muunsukupuolisena tuntuu todella epämiellyttävältä lukea tämän ketjun kommentteja. Tällaisten kommenttien takia tuntuu vaikealta elää ihan normaalia päivittäistä elämää omana itsenään, kun jatkuvasti saa pelätä koska oma olemassaolo kyseenalaistetaan.
Muunsukupuolisuudessa ei ole kyse siitä, etteikö tajuaisi että tyttönä tai poikanakin voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja voi ilmaista itseään feminiinisesti tai maskuliinisesti sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli-identiteetti on eri asia kuin sukupuoli-ilmaisu, kiinnostuksenkohteet ja harrastukset.
Myönnän, että jos en olisi itse muunsukupuolinen niin olisi varmaan itsellekin vaikea ymmärtää. Ei muiden tätä tarvitsekaan järjellä ymmärtää, kunhan vaan antaa muunsukupuolisten itsensä puhua omista asioistaan eikä mene tuomitsemaan ja arvailemaan vaan antaa ihmisten elää sellaisina kuin ovat. Sukupuolen moninaisuus ei muuten ole mikään nykyajan nuorten muoti-ilmiö, vaan kaikkina aikoina ja eri kulttuureissa on tunnettu erilaisia sosiaalisen sukupuolen variaatioita (jotka ovat perustuneet muhuunkin kuin intersukupuolisuuteen). Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa tämä on uutta, mutta sukupuolen variaatiot ovat aivan tavallinen osa ihmisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman identiteetin saa valita. Kaikkia ei kiinnosta olla miehille alisteinen luntukka jonka pitää vaginansa takia määritellä itsensä aina miesten mukaan. Sen siitä saa kun korostaa sukupuolia ja alistaa sillä naisia koko historian ajan kaikissa maailman maissa.
Ja kertokaapa miten tämä haittaa teitä? Vähemmän haittaa tämä tuottaa kun se että akat alistuvat miesten nimille, kolmansiksi vaimoiksi ja palaavat hakattaviksi suhteisiin. Muistakaa että ideologinen vapaus koskee myös muita kuin teitä jotka haluatte elää miesten kautta, miehille alisteisina.
Huh, miten ahdasmielistä porukkaa täällä. 😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko mihinkään muunsukupuolosuuteen. Voi olla molempia yhtä paljon (päänsä sisällä), jolloin on vaikeaa hahmottaa, onko mies vai nainen. Mutta mitään "kolmatta" ei ole.
Jos on molempia yhtä paljon niin voi mennä sen perusteella mitä housuista löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Muunsukupuolisena tuntuu todella epämiellyttävältä lukea tämän ketjun kommentteja. Tällaisten kommenttien takia tuntuu vaikealta elää ihan normaalia päivittäistä elämää omana itsenään, kun jatkuvasti saa pelätä koska oma olemassaolo kyseenalaistetaan.
Muunsukupuolisuudessa ei ole kyse siitä, etteikö tajuaisi että tyttönä tai poikanakin voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja voi ilmaista itseään feminiinisesti tai maskuliinisesti sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli-identiteetti on eri asia kuin sukupuoli-ilmaisu, kiinnostuksenkohteet ja harrastukset.
Myönnän, että jos en olisi itse muunsukupuolinen niin olisi varmaan itsellekin vaikea ymmärtää. Ei muiden tätä tarvitsekaan järjellä ymmärtää, kunhan vaan antaa muunsukupuolisten itsensä puhua omista asioistaan eikä mene tuomitsemaan ja arvailemaan vaan antaa ihmisten elää sellaisina kuin ovat. Sukupuolen moninaisuus ei muuten ole mikään nykyajan nuorten muoti-ilmiö, vaan kaikkina aikoina ja eri kulttuureissa on tunnettu erilaisia sosiaalisen sukupuolen variaatioita (jotka ovat perustuneet muhuunkin kuin intersukupuolisuuteen). Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa tämä on uutta, mutta sukupuolen variaatiot ovat aivan tavallinen osa ihmisyyttä.
Mitä se muunsukupuolisuus sitten on? Jossei liity kiinnostuksenkohteisiin tai feminiinisyyteen/maskuliinisuuteen. Millä perusteella sinä olet muunsukupuolinen? Kiinnostaa oppia lisää asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tänään tyttö, huomenna poika. Tää on edistyksellistä. Oon trendien edelläkävijä. Huomatkaa minut!
Vierailija kirjoitti:
Muunsukupuolisena tuntuu todella epämiellyttävältä lukea tämän ketjun kommentteja. Tällaisten kommenttien takia tuntuu vaikealta elää ihan normaalia päivittäistä elämää omana itsenään, kun jatkuvasti saa pelätä koska oma olemassaolo kyseenalaistetaan.
Muunsukupuolisuudessa ei ole kyse siitä, etteikö tajuaisi että tyttönä tai poikanakin voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja voi ilmaista itseään feminiinisesti tai maskuliinisesti sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli-identiteetti on eri asia kuin sukupuoli-ilmaisu, kiinnostuksenkohteet ja harrastukset.
Myönnän, että jos en olisi itse muunsukupuolinen niin olisi varmaan itsellekin vaikea ymmärtää. Ei muiden tätä tarvitsekaan järjellä ymmärtää, kunhan vaan antaa muunsukupuolisten itsensä puhua omista asioistaan eikä mene tuomitsemaan ja arvailemaan vaan antaa ihmisten elää sellaisina kuin ovat. Sukupuolen moninaisuus ei muuten ole mikään nykyajan nuorten muoti-ilmiö, vaan kaikkina aikoina ja eri kulttuureissa on tunnettu erilaisia sosiaalisen sukupuolen variaatioita (jotka ovat perustuneet muhuunkin kuin intersukupuolisuuteen). Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa tämä on uutta, mutta sukupuolen variaatiot ovat aivan tavallinen osa ihmisyyttä.
Soitat samaa säveltä kuin muut, miettimättä mitä se tarkoittaa. Muuallakin kuin länsimaissa ymmärrettiin miten vauvoja tehdään. Nuo muiden ei-länsimaisten extralaatikot nojasivat nimenomaan sukupuoleen (nainen ei voi/voinut olla hijra), ja siihen että sukupuolelleen outo edustaja (vaikkapa lapsia hoitava mies) oli niin outo, niin kummallinen ettei tämä voinut mitenkään olla mies, vaan joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon tänään tyttö, huomenna poika. Tää on edistyksellistä. Oon trendien edelläkävijä. Huomatkaa minut!
Minä olin tyttö, toissapäivänä poika, eilen olin muusukupuolinen mutta tänään olen nuusukupuolinen. Vaadin ymmärrystä, palstatilaa ja palvontaa.
Miltä sen naiseuden sitten pitäisi tuntua?
Vierailija kirjoitti:
Muunsukupuolisena tuntuu todella epämiellyttävältä lukea tämän ketjun kommentteja. Tällaisten kommenttien takia tuntuu vaikealta elää ihan normaalia päivittäistä elämää omana itsenään, kun jatkuvasti saa pelätä koska oma olemassaolo kyseenalaistetaan.
Muunsukupuolisuudessa ei ole kyse siitä, etteikö tajuaisi että tyttönä tai poikanakin voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja voi ilmaista itseään feminiinisesti tai maskuliinisesti sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli-identiteetti on eri asia kuin sukupuoli-ilmaisu, kiinnostuksenkohteet ja harrastukset.
Myönnän, että jos en olisi itse muunsukupuolinen niin olisi varmaan itsellekin vaikea ymmärtää. Ei muiden tätä tarvitsekaan järjellä ymmärtää, kunhan vaan antaa muunsukupuolisten itsensä puhua omista asioistaan eikä mene tuomitsemaan ja arvailemaan vaan antaa ihmisten elää sellaisina kuin ovat. Sukupuolen moninaisuus ei muuten ole mikään nykyajan nuorten muoti-ilmiö, vaan kaikkina aikoina ja eri kulttuureissa on tunnettu erilaisia sosiaalisen sukupuolen variaatioita (jotka ovat perustuneet muhuunkin kuin intersukupuolisuuteen). Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa tämä on uutta, mutta sukupuolen variaatiot ovat aivan tavallinen osa ihmisyyttä.
Miltä se sitten tuntuu olla muunsukupuolinen? Minkä ikäisenä huomasit sen? Olet oikeassa, ei me voida tietää miltä se tuntuu. Tuskin moni pahuuttaan ajattelee mitä ajattelee, eivät vaan ole kokeneet samoja asioita
Jos ihminen näyttää Juha Sipilältä niin ymmärrän hyvin ettei hän koe itseään ainakaan naiseksi.
Tää on ihan täyttä höpön höpön puppua.
Jonnakin on taatusti tyttö, kromosomit ja mm. pimpula sen paljastavat.
Mitä Jonna tuntee päänsä sisällä olevansa, kukaan ei tiedä. Saa olla mitä huvittaa, oma asiansa.
Kellään ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia muita hyväksymään omat höpsötyksensä. Ei tarvitse uskoa tai ottaa sen kummemmin huomioon noita juttuja. Koska kyseessä on jokaisen oma kokemus, se saattaa muuttua ja teinin tapauksessa todennäköisesti muuttuu monta kertaa.
Näitä voisi verrata vaikka nuoreen, joka etsii itseään kokeillen kaikki uskonnot, lahkot ja atteet.
Jotenkin nämä setalaiset ja muunsukupuoliset näkevät nais- ja mieskäsitykset erittäin ahtaina. Etenkin ajatus siitä, mitä on olla nainen, vaikuttaa hyvin rajoittuneelta. Jos et tykkää meikata tai muista "tyttöjen jutuista", olet heti muunsukupuolinen.. Mitä ihmettä? Eikö viisaampaa olisi puhua sitä, että nainen (tai mies) voi olla monella tapaa?
Onko yleisempää, että naiset tuntevat itsensä useammin muunsukupuoliseksi kuin miehet?
Toivoisin, että joku muunsukupuolinen voisi kertoa minulle mistä on kyse, koska useimmista haastatteluista minulle on vain jäänyt kuva, että heillä on tietynlainen kuva millainen miehen tai naisen PITÄISI olla, eikä tunne itseään kummaksikaan. Ikäänkuin olisivat itse luoneet miehille ja naisille sen ahtaan muotin.