Kirjoitusvirheet, jotka saavat verenpaineen nousemaan
Siedän hyvin yhdyssanavirheitä, mutta b:n ja p:n sekoittaminen on jotain todella raivostuttavaa. Esimerkkejä:
tapletti
poikotti
adobtoida (!!!)
Jatkakaa.
Kommentit (1072)
Suomalaisten välinpitämättömyys kirjoitti:
Välilyönnin jättäminen pois pisteen tai pilkun jälkeen.Siis tarkoitan tätä.Jopa monen lauseen jälkeen,samassa tekstissä.Selitykseksi ei kelpaa esim.lukihäiriö,koska henkilö voi ihan itse tarkistaa ne välilyönnit ennen tekstin lähetystä,niin ja keskittyä niiden välilyöntien naputteluun.On ärsyttävää lukea tällaista tekstiä,siis välilyöntivajaata,vieläpä sellaista tekstiä minkä joutuu velvollisuudesta lukemaan,vaikka työtehtävissä,ja tätä näkee paljon.Tällä tavoin jopa Suomessa,jossa valtaväestö on mielestään aina ja joka asiassa parempaa kansaa,kuin muut.GRRR!!
Ihan hyvin tuosta selvän sai ja hyvänä puolena tuossa on se, että joutuu paremmin keskittymään lukemaansa ja näin ollen viesti tulee paremmin sisäistettyä.
Kirjoitusvirheet ei haittaa pätkän vertaa, ellei kyse ole virallisesta artikkelista jaettavaksi sadoille tuhansille.
Leppäkerttujen pahimmat viholliset, eli ne pilkun nus nus sijat saa veren kiehumaan.
Olemme ihmisiä, teemme virheitä. Lähinnä pikkutarkat narsistit jotka opetelleet kielioppinsa täydelliseksi, toista vuosikymmentä kestävien opintojen aikana, eivätkä ole hyviä missään muussa asiassa jaksaa kirjoitus virheistä narista.
Iso red flag jos ihminen alkaa kilistä moisista pikku jutuista! Kannattaa pysyä kaukana, paljon pahempaa on luvassa takuu varmasti!
Ymmärrän, että kirjoitusvirheet voivat olla ärsyttäviä. Tässä on lisää esimerkkejä kirjoitusvirheistä, jotka voivat aiheuttaa turhautumista:
Heiluttamalla (oikea muoto: heiluttamalla)
Menemään (oikea muoto: menemään)
Pääkaltoin (oikea muoto: päin kalloa)
Vaalita (oikea muoto: vaalia)
Hysteerisesti (oikea muoto: hysterisesti)
Jälkiuunissa (oikea muoto: jälkiuunissa)
Aamuksi (oikea muoto: aamuksi)
Katkeroitua (oikea muoto: katkeroitua)
Kahtiajako (oikea muoto: kahtia jako)
Sallata (oikea muoto: sallia)
Toivottavasti nämä esimerkit vastaavat toiveitasi!
Vierailija kirjoitti:
Kokoajan, jos ei tarkoiteta kokoaja-sanan genetiiviä. Tämä nostaa varmaan ihan oikeasti verenpaineeni. Kirjoittavatkohan samat ihmiset aina koko-sanan yhteen seuraavan sanan kanssa, esim. Luin kokokirjan, maalasin kokotalon, söin kokoannoksen.
Mun verenpaineet voi jo unohtaa (menetetty laji) koska näitä tulee koko ajan lisää. Esim nuoret kirjoittaa aina "munkaa" ja monia muita yhdistettyjä. Ja samaa on kyllä paremmissakin piireissä: johdonassistentti, hallituksenneuvottelija, ...mitä niinkun oikeesti? Se on kyllä johdon sihteeri tai johdon assistentti ja hallitusneuvottelija tai hallituksen neuvottelija. Eli ensin kirjoitettiin yhdyssanat erikseen ja nyt kirjoitetaan kaikki sanat varmuuden vuoksi yhteen, argh!
Uusin kammokkini on esim. "Se pitä laulaan näin". Oikeesti tuottaa kipua. Se on "laulaa", ei laulaan. Varmaan jollain tullut näppäilyvirhe ja sitten muut apinoineet siitä. Samoin: "Tässä on Minnan auton" ja muut variaatiot tuosta samasta genetiivin änkeämisestä joka paikkaan. "Tässä on auto" ...eikö tän osaa jo kaksivuotiaskin niin miksi ei sit korkeastikoulutetut ihmiset?
Kirjoitusvirheet eivät nyt niin kaksisesti minua rassaa, enkä juuri koskaan niihin puutu - aika pitkälti myös välttääkseni besserwisserin maineen.
On kuitenkin kaksi poikkeusta.
Mitä tulee ison alkukirjaimen käyttöön, tuntuu olevan liian usein aivan ylivoimaista erottaa toisistaan esimerkiksi maa, kieli ja kansallisuus. Jos käsitellään maata nimeltä Suomi, se tulee kirjoittaa aina isolla alkukirjaimella. Tuossa maassa suomalaiset (pienellä) puhuvat valtaosaltaan suomea (pienellä).
Hirvittävimmillään joku oli onnistunut sotkemaan samassa lauseessa nämä kaikki tyyliin "suomessa Suomalaiset puhuvat Suomea".
Se, mistä hyvin ystävällisesti ja varovaisesti olen joskus opastanut kollegoitani, on teitittelyn käyttö. Itse harjoitan tätä aina asiakkaille kirjoittaessani. Henkilölle osoitetussa teitittelyviestissä ei esimerkiksi kirjoiteta "olette saaneet lähetyksemme", vaan "olette saanut lähetyksemme".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole kielioppivirhe mutta ärsyttää niin älyttömästi. Ihmiset jotka juovat kuohuviiniä kertovat seuraavana päivänä kavereille että joivat samppanjaa. Siis kuohuviini EI mitenkään muutu samppanjaksi ellei se ole tietystä Ranskan maakunnasta kotoisin ja arvasitte varmaan että nyt tarkoitan Champagnea. Muutama työkaverinikin tekee näin. Joskus oikein kysyn että ai te joitte oikein shampanjaa eikä ne tollot huomaa mitä tarkoitan vaan nyökyttelevät edelleen. Samppanjan status, maku ja hinta ovat ihan muuta ja sitä ei pidä sekoittaa kuohuviiniin. Ellei sitten halua antaa itsestään tollon kuvaa.
Vieä ärsyttävämpi on skumppa : )
?? Skumppa on hyvä yleisnimi kuohuviineille. Alkoholittomat mukaan lukien. Epämääräinen ja sisältää jopa pommacin jos se asiayhteyteen sopii.
Lähdetään skumpalle, voi tarkoittaa mitä vain juomaa, mutta ilmaisee hyvin fiiliksen. Vähän kun "korkkarit kattoon" 😉Skumppa kuulostaa liikaa pumpalta (= pieru).
Pumpa = pumpata, kurpitsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi monilla toimittajilla on savolainen tapa lisätä n-kirjain tiettyihin subjekteihin, esim. "Auton oli pysäköity väärin", tai "Opettajan oli kohdelllut oppilasta kaltoin". Aina kun näen tällaista, nousee niskakarvat pystyyn.
No ei tuo ainakaan savolainen tapa ole, enkä ole kyllä kuullut ikinä tuollaista missään murteessa.
Vähän vastaava juttu on n- ja t-kirjainten vaihtuminen sanojen lopussa. Jos esimerkiksi on tarkoituksena kirjoittaa "naapuri osti uuden auton", niin kirjoitetaankin "uudet auton". Ensin kiinnitin tähän huomiota omassa kirjoituksessani, mutta olen nähnyt samaa myös muiden tekemänä. Varmaan tässä on taustalla jokin psykologinen tekijä joka saa nuo kirjaimet menemään helposti sekaisin ja nimenomaan sanojen lopussa, harvemmin keskellä. Jännä sinänsä, kun nuo kirjaimet eivät ole näppäimistöllä vierekkäin ja kymmensormijärjestelmällä molempiin käytetään eri käsien sormia.
pesuvati - oikea muoto in pesufati.
Mokkapala, oikea muoto on masaliisa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että kirjoitusvirheet voivat olla ärsyttäviä. Tässä on lisää esimerkkejä kirjoitusvirheistä, jotka voivat aiheuttaa turhautumista:
Heiluttamalla (oikea muoto: heiluttamalla)
Menemään (oikea muoto: menemään)
Pääkaltoin (oikea muoto: päin kalloa)
Vaalita (oikea muoto: vaalia)
Hysteerisesti (oikea muoto: hysterisesti)
Jälkiuunissa (oikea muoto: jälkiuunissa)
Aamuksi (oikea muoto: aamuksi)
Katkeroitua (oikea muoto: katkeroitua)
Kahtiajako (oikea muoto: kahtia jako)
Sallata (oikea muoto: sallia)
Toivottavasti nämä esimerkit vastaavat toiveitasi!
Olen ehkä vähän tyhmä, mutta monessakaan esimerkissäsi sanan oikeasta muodosta ei käy ilmi, missä se virhe sinun mielestäsi oli.
Vierailija kirjoitti:
Mokkapala, oikea muoto on masaliisa.
Ja oikeinkirjoitettuna suklaalätkä.
Vierailija kirjoitti:
Tavan
Enään
miksi tavan on väärin? Esimerkiksi: Hän oppi huonon tavan toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavan
Enään
miksi tavan on väärin? Esimerkiksi: Hän oppi huonon tavan toimia.
Jos vaikka kyseessä on "tavan ihminen". Onko hyvän vai huonon tavan ihminen? Kuitenkin tarkoitetaan tavallista ihmistä.
Ainekin, tahalleen, tahalteen.
Kääriä kun pitäisi kirjoittaa "Käärijä".
Toinen on verbi ja toinen substantiivi.
On koulussa nukuttu!
tätönen 23
Välilyönnin jättäminen pois pisteen tai pilkun jälkeen.Siis tarkoitan tätä.Jopa monen lauseen jälkeen,samassa tekstissä.Selitykseksi ei kelpaa esim.lukihäiriö,koska henkilö voi ihan itse tarkistaa ne välilyönnit ennen tekstin lähetystä,niin ja keskittyä niiden välilyöntien naputteluun.On ärsyttävää lukea tällaista tekstiä,siis välilyöntivajaata,vieläpä sellaista tekstiä minkä joutuu velvollisuudesta lukemaan,vaikka työtehtävissä,ja tätä näkee paljon.Tällä tavoin jopa Suomessa,jossa valtaväestö on mielestään aina ja joka asiassa parempaa kansaa,kuin muut.GRRR!!