Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Silloin on helppoa sanoa, että "se on kerrasta poikki", jos itse on niin varma, että ei itse jossain tilanteessa pettäisi.
Olen tämä "epätäydellinen" ihminen ja tässäkin asiassa olin nuorena juuri tuota mieltä.
Mutta ikä ja elämä on tuonut eteen senkin, että milloinkaan ei voi olla varma, edes itsestään, että ei joskus pettäisi.
Me ollaan ihmisiä kaikki...koska en ole itse täydellinen ei kumppaninkaan tarvitse olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei jättänyt eteisen pöydälle lappua: kävin pettämässä.
Miksi apn olisi pitänyt jättää lappu: jätin sut, kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa?
Kyllä itse silti niin oisin tehnyt.. Siis en hyviä jatkoja toivoen, mutta "Tiedän että petit - hyvästi" tms. Ihan vaan oman itsenikin takia. Suhteet joissa ei ole mitään "loppuratkaisua" ("closure") jää usein turhaksikin asti pyöriin päähän, vaikka kuinka ero ois oikea asia. Selityksettä poiskävely ei itselle sopis, vaikka pois kävelisinkin.
Eipä nyt sillä että AP:tä mitenkään syyttelen kuten aika moni täällä, vaan sitä mieltä että selityksen ois voinut jättää jälkeensä, eikä se olisi ollut mikään almu pettäjämiehelle, vaan ennemminkin se viimeinen naula arkkuun vahvassa päätöksessä.
Näiden typerien jankkausten sijaan kuulisin mielelläni ap:ltä, että onko mies vielä yrittänyt ottaa yhteyttä?
Kysymys ei ole uskoakseni monenkaan mielestä nyt siitä, että aloittajan olisi pitänyt jäädä jankkaamaan ja kärvistelemään. Saatikka kuuntelemaan miehen itkua ja valitusta. Tahallaan nyt halutaan käsittää näin.
Vaan asiallinen ilmoitus ja myös yhteisten asioitten loppuun hoitaminen yhdessä, esimerkiksi juuri se vuokrasopimus ja vastaavat asiat.
Olisihan voinut olla niinkin, että se pettäjä olisi halunnut muuttaa pois ja aloittaja jäänyt siihen asuntoon?
Helpompaa kaikkien kannalta.
Asioiden selvitys ei tarkoita, että kun selvittää ja hoitaa asiat keskenään loppuun niin silloin jäisi suhteeseen.
Ei myöskään päivien tai viikkojen vatvomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kostosta sen verran, että monet täällä sanoo, että kosto jää kalvamaan itseä. Mä olen joskus kostanut ihmiselle, joka on kohdellut mua väärin. Sain silloin siitä nautintoa. Nykyään en luultavasti enää tekisi niin, uskon olevani "kypsempi ja aikuisempi" kuin silloin. Toisaalta en kyllä myöskään kadu kostoani. Sen sijaan kadun erästä toista tilannetta toisen ihmisen kanssa... siinä kohtelin huonosti ihmistä, joka ei ollut tehnyt minulle mitään pahaa.
Outoa, että joillain on niin herkkä omatunto, että saavat morkkiksen kostosta.
Jos omat moraalikäsitykset ovat senverran joustavat että niistä voi tinkiä kostamisen nimissä niin silloin tuskin tulee morkkistakaan. Ihminenhän on erittäin taitava selittelemään asiat itselleen parhain päin ja oikeuttamaan omat tekonsa silloinkin kun ne ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa.
Itse pidän tuota aika surullisena ja luonteen heikkoutena.
Asiallista ja suoraviivaista toimintaa.
Onnittelut, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pointtina olisi ollut, että jos olisi selvinnyt, keskustelemalla, että kumpikin halusi eroa, niin aloittajan ei olisi tarvinnut kostaa mitään.
Olisi erottuu fiksusti ja ilman suurempia tunnekuohuja. Myös jatkossa toisen näkeminen olisi ollut helppoa.Pettäminen ei olisi jäänyt kummittelemaan aloittajan elämään niin paljon kuin se nyt, käsittelemättömänä, ehkä jää.
Pointtini on, mitä jotkut eivät halua ymmärtää, puhtaalta pöydältä aloittaminen.
Se on aina parempi kuin vain lähteä pois ja jättää asiat taakseen.
Jotka sitten kuitenkin tavalla tai toisella seuraavat.Onhan sanottua, että muuttamalla toiseen paikkaan et pääse karkuun asioita. Tai ajatuksia.
Näinhän ap juuri teki?En ymmärrä miten tämä on niin vaikea käsittää? Ja onhan aloittajalla vieläkin mahdollista keskustella niin halutessaan?
Eihän se ole poissuljettu? Kun aikaa on hiukan kulunut.
Miten se on niin turhaa spekuloida erilaisia vaihtoehtoja, vaikka fyysinen muuttaminen onkin tapahtunutkin?
Vieläkään ei keskustelu ole mahdoton vaihtoehto.
Mutta miksi? Kerro, miten pöytä siitä puhtaaksi muuttuu että antaa miehelle mahdollisuuden keksiä syitä ja selityksiä?
Miksi jotkut katsovat oikeudekseen sanoa toisten kommentteja "typeriksi jankkaajiksi"?
Mikä ihmeen ylioraakkeli olet, että sinulla on se oikea ja ainoa mielipide ja katsantokanta tässä asiassa. Taivaastako se on sinulle annettu?
Toista typeräksi haukkuva on kenties itsekin typerä.
Ei ainakaan kovin hyväkäytöksinen ihminen.
Täällä on mielipiteitä ja ne ovat tavallaan oikeita tai vääriä, riippuen lukijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ei ole uskoakseni monenkaan mielestä nyt siitä, että aloittajan olisi pitänyt jäädä jankkaamaan ja kärvistelemään. Saatikka kuuntelemaan miehen itkua ja valitusta. Tahallaan nyt halutaan käsittää näin.
Vaan asiallinen ilmoitus ja myös yhteisten asioitten loppuun hoitaminen yhdessä, esimerkiksi juuri se vuokrasopimus ja vastaavat asiat.
Olisihan voinut olla niinkin, että se pettäjä olisi halunnut muuttaa pois ja aloittaja jäänyt siihen asuntoon?
Helpompaa kaikkien kannalta.
Asioiden selvitys ei tarkoita, että kun selvittää ja hoitaa asiat keskenään loppuun niin silloin jäisi suhteeseen.
Ei myöskään päivien tai viikkojen vatvomista.
Voi herran jumala, että sä jaksat. Jos ap ei halunnut hoitaa asiaansa SINULLE mieleisellä tavalla, niin jaksat silti spekuloida miten olisi tullut tehdä??? Lopeta jo, 50 sivua aivan turhaa jankkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ei ole uskoakseni monenkaan mielestä nyt siitä, että aloittajan olisi pitänyt jäädä jankkaamaan ja kärvistelemään. Saatikka kuuntelemaan miehen itkua ja valitusta. Tahallaan nyt halutaan käsittää näin.
Vaan asiallinen ilmoitus ja myös yhteisten asioitten loppuun hoitaminen yhdessä, esimerkiksi juuri se vuokrasopimus ja vastaavat asiat.
Olisihan voinut olla niinkin, että se pettäjä olisi halunnut muuttaa pois ja aloittaja jäänyt siihen asuntoon?
Helpompaa kaikkien kannalta.
Asioiden selvitys ei tarkoita, että kun selvittää ja hoitaa asiat keskenään loppuun niin silloin jäisi suhteeseen.
Ei myöskään päivien tai viikkojen vatvomista.
Voi herran jumala, että sä jaksat. Jos ap ei halunnut hoitaa asiaansa SINULLE mieleisellä tavalla, niin jaksat silti spekuloida miten olisi tullut tehdä??? Lopeta jo, 50 sivua aivan turhaa jankkausta.
Silti itse liityit siihen 50 sivun jankkaamiseen osaltasi mukaan kertomalla hänelle, että hänellä ei ole oikeutta "spekuloida", eli esittää omaa mielipidettään. Selema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut katsovat oikeudekseen sanoa toisten kommentteja "typeriksi jankkaajiksi"?
Mikä ihmeen ylioraakkeli olet, että sinulla on se oikea ja ainoa mielipide ja katsantokanta tässä asiassa. Taivaastako se on sinulle annettu?
Toista typeräksi haukkuva on kenties itsekin typerä.
Ei ainakaan kovin hyväkäytöksinen ihminen.
Täällä on mielipiteitä ja ne ovat tavallaan oikeita tai vääriä, riippuen lukijasta.
No kyllä se nyt aika typerää on jankata tätä asiaa 50 sivun verran ja kertoa ap:lle miten hänen olisi pitänyt sinun mielestäsi toimia. Sopii ehkä sinulle, mutta ap teki niin kuin katsoi itselleen parhaaksi. SILTI sinä jaksat jankata miten olisi kuulunut tehdä. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Joko se mies on tullut kotiin?
Mietin samaa. Pitääkö selata kaikki vajaa 60 sivua, onko siellä vastaus, miten jatkui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ei ole uskoakseni monenkaan mielestä nyt siitä, että aloittajan olisi pitänyt jäädä jankkaamaan ja kärvistelemään. Saatikka kuuntelemaan miehen itkua ja valitusta. Tahallaan nyt halutaan käsittää näin.
Vaan asiallinen ilmoitus ja myös yhteisten asioitten loppuun hoitaminen yhdessä, esimerkiksi juuri se vuokrasopimus ja vastaavat asiat.
Olisihan voinut olla niinkin, että se pettäjä olisi halunnut muuttaa pois ja aloittaja jäänyt siihen asuntoon?
Helpompaa kaikkien kannalta.
Asioiden selvitys ei tarkoita, että kun selvittää ja hoitaa asiat keskenään loppuun niin silloin jäisi suhteeseen.
Ei myöskään päivien tai viikkojen vatvomista.
Oletpas innokas sanelemaan, miten muiden pitää asiansa hoitaa. Sinä tiedät, miten toisen kannalta olisi helpompaa? Esimerkiksi vaikka se asuntoon jääminen ei välttämättä olisi helppoa, siellähän moni asia muistuttaisi siitä toisesta (tämä on muuten asia, jonka kanssa exäni kipuili jäätyään asumaan yhteiseen kotiimme, jonka hän omisti... mun oli helppoa, kun saatoin aloitttaa uuden elämän kodissa, jossa ei ollut yhteisiä muistoja)..
Vierailija kirjoitti:
Minä puolustan ap:ta. Itse jätin miehen lähes tuolla lailla.
Syy oli se että aina kun hän oli tehnyt jotain ja otin asian puheeksi kasvotusten, hän sai asian aina puhuttua niin että olen yliherkkä ja kohtuuton, ja rohkeuteni vaatia parempaa kohtelua katosi.
En siis halunnut ottaa enää sitä riskiä vaan lähdin ensin, kerroin sitten.
Parempi näin päin koska minua ei enää voinut manipuloida ja painostaa. Ihana vapaus, enkä ole katunut.
Tässä onkin se olennainen ero. Ap nimittäin jätti näistä jälkimmäisen tekemättä.
Voi pyhä Sylvi sentään, lopettakaa jo toi jankuttaminen! Ei ketään kiinnosta!
Sen sijaan monia muita minun lisäkseni kiinnostaisi kuulla AP:lta onko mies ottanut yhteyttä?
Minua kiinnosti miksi et pysty sanoa hyvästi kasvokkain ja nämä vastaukset sain, kiitos. Tarkoitan lähtemistä ilman hyvästejä kasvokkain, tyylin minä lähden nyt, tässä on avain. En tarkoittanut keskustelua, jankkaamista, vatvomista vaan hyvästejä.
Kaikki kommentoijat eivät ole lähteneet suhteesta (suhteella tarkoitan vakiintunutta avo-/avoliittoa, johon ihmiset ovat sitoutuneet) sanomatta sanaakaan mutta tämän hetken fiiliksellä voisivat tehdä niin. Syyt:
Syy oli se että aina kun hän oli tehnyt jotain ja otin asian puheeksi kasvotusten, hän sai asian aina puhuttua niin että olen yliherkkä ja kohtuuton, ja rohkeuteni vaatia parempaa kohtelua katosi. En siis halunnut ottaa enää sitä riskiä vaan lähdin ensin, kerroin sitten.
Kosto. Kysymys on siitä, että HALUAA tehdä eron niin, että toien saa kunnolla siipeensä.
Jos ei ihminen tajua, että luottamus on parisuhteen perusasia, se on niin tollo, ettei siihen kannata vaivojaan haaskata.
Joskus ei maksa vaivaa. Jos halveksin ihmistä, niin hänestä tulee mitätön ja silloin en yleensä ole tekemisissä tai noteeraa henkilöä. Tuossa, jos mies haluaa keskustella, niin keskustelisin. Mutta itselläni ei olisi tarvetta ainakaan aloittaa keskustelua.
Eikö sen miehen olisi pitänyt aloittaa puhuminen jo ennen pettämistä? Jos on yritetty puhua, niin selkeästi se ei ole auttanut. Nyt on toiminan siis aika.
Tunnen ihmisiä joita on petetty.
Kaikki sanoo saman. Temppu on niin törkeä, ettei halua enää edes nähdä pettäjää.
Tunteet kuolee siihen paikkaan.
Minä mietin, tietävätkö nämä keskustelua vaativat (jankkaavat), mitä siinä voi parhaillaan saada, kun jää keskustelemaan tilanteessa, joka ei keskusteluilla parane?
Vierailija kirjoitti:
monia muita minun lisäkseni kiinnostaisi kuulla AP:lta onko mies ottanut yhteyttä?
The thruth is out there. Se pitää vain itse löytää.
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä Sylvi sentään, lopettakaa jo toi jankuttaminen! Ei ketään kiinnosta!
Sen sijaan monia muita minun lisäkseni kiinnostaisi kuulla AP:lta onko mies ottanut yhteyttä?
Ap on kertonut aiemmin, että mies on laittanut "Mitä hittoa"-sisältöisen viestin, johon ap ei aikonut vastata. Enempää tarina ei kerro.
Alue: Aihe vapaa
Jotenkin olen huomannut, että:
Ne, joilla on vaikeuksia lähteä ja joiden pitäisi lähteä, eivät lähde vaan jauhavat soopaa siitä, miten sitoutuminen on tärkeää ja ei saa luovuttaa helpolla.
Ne, joiden on helppo lähteä ja joiden ei pitäisi lähteä, lähtevät ja jauhavat soopaa siitä, miten huonosta suhteesta pitää lähteä ja onnettomana ei kannata kärvistellä.
Toivoisi kummankin tyypin toimivan juuri toisin päin kuin mitä pitävät parhaana.