Järkyttävintä mitä jostain ihmisestä on paljastunut?
Ihan mitä tahansa mikä yllätti sinut. Oliko kyseessä ystävä, tuttava, työkaveri vai kummin kaima? Yllättikö joku ihminen käytöksellään?
Itse seurustelin pitkään yhden miehen kanssa, ja sain vasta parin vuoden jälkeen seurustelun aloittamisesta tietää, että miehellä on lapsi, jonka oli "hylännyt" lapsen vammaisuuden takia. En pystynyt jatkamaan seurustelua. Tuli yllätyksenä, sillä mies vaikutti sydämelliseltä ja vastuulliselta.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Erosin miehestä mm hänen itsekkyyden vuoksi. Eron jälkeen itsekkyys korostui mm. ei halua viettää aikaa lasten kanssa. Uusi naisystävä menee kaiken edelle. Yksi lapsistamme ei ole käynyt isällään puoleen vuoteen.
Luulin, Että eron jälkeen lapset menisi kaiken edelle molempien elänässä ja mitään vaikeuksia ei tulisi. Tätä menoa isä vieraantuu täysin. Mulla inhottaa. En halua olla exän kanssa missään tekemisissä.
Typillistä naisten pillullaan ajattelua, kun MINÄ, MINÄ ajattelin ja vielä kerran kun MINÄ, MINÄ....
Mieskö tässäkin on itsekäs? ei pisaraakaan, vaan sinä vielä korostat omaa ääretöntä itsekkyyttäsi!
Ei sitten käynyt mielessäsi, että sinä halusit eron, jonka myös sait ja jonka jälkeen mies järjestelee oman elämänsä uusiksi aivan oman mielensä mukaan niin kuin se hänelle parhaiten sopii, eikä suinkaan tee ja elä sinun ehdoillasi tai tunteidesi mukaan.
Kuinka yksinkertaisia opportunisteja naiset saattavat ollakkaan.
1. Kun olin teini (17-19v), yksi mies paljastui todella väkivaltaiseksi ja hormoneja käyttäväksi naistenmieheksi, joka halusi kaikkien kanssa sänkyyn tyyliin. Paljastui että käy mm. laitonta hormonikauppaa, piikitti kotini kylpyhuoneessa yllättäen vierasta miestä ja kiristi minulta melkein kaikki rahat. Lähisukulainen maksoi velkani jotka mies sai aikaan. Mies oli murtanut käden yhdeltä naiselta ja kävi naisten päälle aktiivisesti. Nämäkin vain jäävuoren huippu siitä, mitä muuta paljastui.
2. Kaksikymppisenä eräs todella komea "sinkkumies" paljastui varatuksi pelimieheksi, oli monia naisia. Luonne ei ollutkaan hyvä, kun tarkemmin tutki. Hän ei pitänyt minun ikäisistäni naisista edes, vaan vuosia nuoremmista.
3. Luulin että äidilläni on mukava ja ystävällinen luonne - että haluaa toimia hyvänä esimerkkinä. Tosiasiassa on luonneongelmia, hermostuu nopeasti ja menee koko ajan kavereidensa kanssa kuin viimeistä päivää (melkein 70v). Toki hienoa että menee eikä ole yksin kotona.
Elän eri elämää nykyään, en mieti menneisyyden muutamaa tyyppiä ollenkaan. :)
Entinen lapsuudenystävä paljastui puhelinmyyjäksi. Ei enää soitella.
Istuin kerran sunnuntai-iltapäivää kahden miehen kanssa. Läsnä oli viinapullo ja tupakkaa. Myöhemmin paljastui, että toinen miehistä oli istunut linnassa murhasta ja toinen sai muutama kuukausi tämän jälkeen tuomion raiskauksista, pahoinpitelyistä ja kavalluksista. Oli myös lähellä ettei hän tappanut erästä naista.
Entinen ystäväni kidutti kaksi koiraansa hengiltä. Naapurit olivat valittanut hajusta mikä oli tullut tämän neidin parvekkeelta missä koirien ruumiit olivat. Koirat olivat kuolleet nälkään ja viimeisenä kuollut oli syönyt kaveriaan että olisi säilynyt hengissä.
Ei päästänyt ketään asuntoonsa ja eleli ihan normaalisti muuten. Väitti sitten että koirat oli syöneet myrkkyä mitä kaikki epäilivät.
Vaihtoi paikkakuntaa melko vikkelään kun tämä tapausta oli paikallisessa lehdessä.
Kiitos kaikista miinuspeukuista, on tosi kannustavaa että saa pelkkää lyttäystä. Ei ole minun syy se, mitä muista paljastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus yötä kaverillani teininä, oltiin molemmat 15 (Asui isänsä ja veljensä kanssa, äiti oli kuollut paria vuotta aiemmin) ja joskus puolen yön aikaan heräsin ja olin menossa vessaan niin kuulin ja näin omin silmin kun kaverini harrasti olkkarin sohvalla seksiä isänsä kanssa. Järkytyin ihan saatanasti ja menin nopeasti piiloon kun en halunnu et ne näkee mua. Tää tramatisoi mua ja oli suurin syy minkä takia mulle tuli ahdistuskohtauksia ym ja masennus paheni. Myöhemmin selvisi että mun kaverilla oli ollu 14 vuotiaasta asti isänsä kanssa suhde, oli jopa tullut raskaaksi, mutta oli tehnyt abortin.
Kai kuitenkin ymmärrät, ettei ystävälläsi ollut missään nimessä suhdetta isäänsä, eikä hän harrastanut seksiä, vaan hänet raiskattiin? Ja sinun hommasi olisi ollut ilmoittaa asiasta lastensuojeluun.
Samaa mieltä, mutta 15-vuotias ei kyllä kykene oikein taistelemaan toisten puolesta. Tai sitä on mahdoton vaatia.
Seurustelin vuoden miehen kanssa, rakkautta oli todella paljon ja suunnitelmia yhteisestä tulevaisuudesta ja sain sormuksenkin. Tutustuin jo hyvin hänen kahteen lapseensa, kiinnyin heihin ja he minuun. Yhtäkkiä mies lopetti yhteydenpidon ja parin kuukauden päästä sain tietää että hän on muuttanut takaisin yhteen lasten äidin kanssa. Pyysin selitystä mutta mies jaaritteli epämääräisiä...että nuorempi poika ei tiedä mikä hänen kotinsa on niin täytyy olla vain yksi koti. Sanoi kuitenkin rakastavansa minua.
Olin puulla päähän lyöty. Tulkitsin niin että mies olikin selkärangaton nahjus, pelkuri ja ex-vaimon tohvelin alla. Tunsin oloni huijatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi vähän saman tyylisesti kuin ap:lle. Mies paljasti vasta jonkin ajan kuluttua että hänellä on lapsia, joita näkee vain harvoin, sillä "lapsiperhe-elämä kävi liian raskaaksi". Olen itse vela mutta en silti halunnut jatkaa tuon miehen kanssa.
vela?
Vapaaehtoisesti lapseton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain selville/kuulin itse että kaverini joka on kauppiaana k-supermarketissa (eli myymäläpäällikkö ym) piti harjoittelijaa työkokeilussa puoli vuotta ja joka kuukausi väitti että "kyllä me sut palkataan, oo vielä kuukausi" ja sitten kun tää puoli vuotta oli mennyt niin oli että "joo heippa, tai kyllähän me sut voitaisiin esim kuntouttavaan työtoimintaan ottaa" ei tajunnut aluks että ei saa olla ihminen kuntouttavassa työtoiminnassa firmassa ym. Sit kun tajus niin oli ollu tosi ilkeä tätä työkokeilussa ollutta kohtaan ja oli ilkeyttään antanu huonon arvostelun! Kehui sitä kuinka helppoa se on saada ihminen jatkamaan joka kuukausi kun lupaa että saa töitä.
Mulla on samankaltaista kokemusta työkokeilupaikasta jossa koko ajan väitettiin että mut tullaan palkkaamaan ja kolmannella kuukadella mietin että onkohan näin ja sitten omin korvin kuulin ja näin kun pomo puhui yhdelle työntekijälle että oon 'helppo höynäytettävä' kun luulen että mut tullaan palkkaamaan ja mietti jo ketä mun puolen vuoden jälkeen jälkeen pyytäisi työkokeiluun. Voitte arvata että kolmas kuukausi oli mun viimeinen ja en jatkanut. Nykyään töissä aivan mahtavassa paikassa ja kiitän luojaa siitä että kuulin sen keskustelun koska muuten olisin varmaan jatkanut vielä ja en olis välttämättä päässyt nykyiseen työpaikkaani töihin!
Itse en suosittele ketään jatkamaan työkokeilua kuin sen kuukauden koska yleensä se valitettavasti on että olit kuinka hyvä niin monet työnantajat hakee ilmaista työvoimaa. Ja kyllä tuo kuukausi on sellainen sopiva pätkä että siinä näkee osaamisen. Mulla on kans valitettavasti käynyt niin että valmistuttuani merkonomiksi oon ollut pari kertaa työkokeilussa jossa jatkoin sen kuukauden jälkeen sen vuoksi koska mulle virheellisesti oli sanottu/peloteltu että tulee karenssi jos en jatka. Olin kanssa sellaisessa kaupassa jossa esim mua pakotettiin ylitöihin ja olemaan enemmän kuin se viisi päivää viikossa töissä ja raivostuttiin kun tulin kipeäksi ja sain saikkua. Sitten tajusin tosiasian ja en ollut työkokeilussa kuin sen kuukauden. Tosiaan nykyään yrittäjänä itse niin ei tulisi mieleenkään käyttää työkokeilijoita/harjoittelijoita ns orjatyövoimana.
Löysin exän koneelta sairasta pornoa. En uskaltanut edes tehdä rikosilmoitusta, vaan pakenin miehen työpäivän aikana. Jätin vain lapun jossa valehtelin eron syyksi jotain. Ihan normaali, komea, menestynyt ja ystävällinen mies oli ne muutamat kuukaudet jotka seurustelimme.
Vierailija kirjoitti:
Opettakaa lapsenne puhumaan tunteistaan kirjoitti:
Äitini oli kova kasvattaja, ei haleja eikä "Minä rakastan sinua". Mietin aina mistä moinen johtui. Kerran satuin kysäsemään että miksi tavataan niin harvoin pappaa, ei kai se ny niin kamala ole. Sieltä tuli joku perus tiuskasu ja "Pidä suus kii". Ajattelin että se ny taas käsitti väärin kun uteliaisuuttani vain kysyin, mutta sitten iskä naurahti ja sano "Kato ny, sait sen tärisemään ku haavan lehti".
Ei ole ikinä käyny missään synttäreillä tai missään ilmi mitään vihaa heidän välillään, onhan pappa vähä hankala ihminen muttei muuten. En tiedä sitten mitä siellä on tapahtunu, veikkaisin perheväkivaltaa ja kenties juomista, mutta se fakta että hän satutti äitiäni niin että tämä ei pystynyt peittämään suruaan vaikka yleensä piilottaa ihan kaiken on tarpeeksi todistetta minulle. Pappa lienee syy siihen miksi äidistä tuli niin kovaksikeitetty, mikä vuorostaan johti meikäläisen vuosiin terapiassa kun itsekkin piti aina kaiken sisällään. Sellaisen miehen tapaamiseen vapaaehtoisesti en näe mitään syytä, kohtelen häntä tuttavallisesti sukulaisjuhlissa mutta siihen jää.[/quoteMinä kyllä veikkaan tuon perusteella insestiä.
Muita veikkauksia: pahoinpitelyt lapsena. Tai joku rahajuttu. Ei ole taannut lainaa, tai on vuonna x, ostanut siskolle jotain kalliimpaa.
Minulle läheinen sisarukseni kertoi asioitani ja sanomisiani noin vain eteenpäin. Vaikka olin pyytänyt ettei kerro. Samalla olin olettanut, että aina pidämme toistemme puolia läpi elämän kaikessa. Oli karmiva pettymys ettei näin ollutkaan! En ole voinut enää täysin luottaa häneen, enkä kerrokaan enää kaikkea tärkeää hänelle.
Lehdestä jo vuosia takaperin luin 20-vuotiaan serkkuni kiduttaneen naista. Oli mm. ryöstetty ensin, poltettu tupakantumpeilla ja ammuttu jalkajousella. Oli aika järkyttävä juttu.
Tyttöni taitaa olla lesbo. Epäilykset heräsivät kun poikia ei käy vieraina, ja sain asialle varmistuksen tytön päiväkirjasta.
Hyvällä ystävälläni, sydänystävän, hänen poikansa 17 v toi tyttöystävänsä 16 v heille asumaan.
Kysyin heti oletko puhunut selkeesti ehkäisystä, sanoi joo joo. Vuoden päästä yhtäkkiä tytöllä oli iso vatsa, ei ollut käynyt neuvolassa, ei kertonut kenellekään kuin poikaystävälle. Raskaus oli niin pitkällä, saivat äitiyspakkauksen, mutta jotain eivät, en muista.
Lapsi syntyi ja he saivat kaupungin asunnon. Meni hetki, äiti täytti 18 v ja poika löysi uuden.
Kun lapsi täytti 3 v, todettiin lapsella vaikka mitä. Käy erityiskoulua ja tarvitsee paljon tukea.
Siitä hetkestä, kun poika muutti takaisin äitinsä luo, hän ei ole juurikaan lastaan nähnyt. Mummo ottaa lapsen luokseen kerran vuodessa, silloin poika lähtee pois.
Nyt poika on löytänyt taas kerran uuden naisen ja sama juttu, nainen muutti pojan ja pojan äidin luo ja alkoivat odottaa lasta. Saivat kaupungilta asunnon.
En ymmärrä miksi ystäväni hyväksyy sen, että poika on hylännyt oman lapsensa. Äiti on käynyt vain peruskoulun ja on nyt lapsensa omaishoitaja.
Kaveri oli saanut joululahjaksi poikaystävältään 200e shoppailurahaa jonka mies antoi jostain minulle tuntemattomasta syystä oman maksukorttinsa ja maksukortin tunnusluvun muodossa. Kaveri oli mennyt ja tyhjentänyt koko tilin ja tehnyt lisäksi luottovelkaa.
Tämän kaveri kertoi henkseleitään paukutellen vuosi tapahtuneen jälkeen. Olin aivan äimistynyt ja mietin miten kiva joulu tälle miehelle tuli: ei joululahjoja, ei -ruokaa, ei matkustusta perheensä luokse ja kaikki joulukuun laskut maksamatta. En ymmärrä, miksei mies tehnyt rikosilmoitusta.
Olisi silloin pitänyt heti katkaista välit tähän tyyppiin, mutta kun nuori ja tyhmä olin, en tajunnut, vaan pidin häntä ystävänäni. Myöhemmin paljastui, että on varastanut ja huijannut rahaa tai arvoesineitä kaikilta miesvirityksiltään. En olisi ikinä uskonut, sillä hän on osannut olla miehilleen todella huomaavainen, ymmärtäväinen ymss.
No en tiedä, onko tämä vähän tylsä, mutta:
Mun isä oli aina tosi luotettava ja ihana. Kasvatustapana sellainen, että keskustellaan paljon ja sovitaan yhdessä säännöistä yms...
Jossain vaiheessa teini-iässä tajusin, että se lukee salaa mun tekstiviestit. Ja päiväkirjan. Ja tutkii huoneen. JOKA PÄIVÄ!
Ikinä ei suoraa sanonut mistään mitään, mutta ilmestyi vaan sattumalta paikalle, jos oltiin suunnittelu jotain vähän luvatonta kavereiden kans (ei mtn isoa. Oltiin sellasia aika kesyjä teinejä). Tiesi vähän liikaa just niistä asioista, joista oli vasta tekstailtu tai jotka oli ikuistettu mun päiväkirjaan ("oli kaupungilla kuullut"). Aloin sit viritellä ansoja ja HAA! kyllähän koulupäivän aikana päiväkirjan sivujen välistä katosi sinne asetellut hiuksenpätkät ihan itsekseen! Puhelin liikahti sentin eri paikkaan, kun jätin sen johonkin jnejne.
En oo IKINÄ tuota ennen tai ton jälkeen elämässä ollut kehenkään niin pettynyt. Luulin oikeasti, että muhun luotetaan ja voin luottaa omiin vanhempiin. Mut ei sitten.
Totta. Kyllä naisella saa olla rohkeasti karvoitusta, jostain syystä ei viehätä sellainen kynittyä broileria muistuttava alapää. Sanoisinko että se on esteettisesti arveluttava.