Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?
Eli miehelle jää palkasta käteen 4500 e/kk ja mulle 1800 e/kk. Meillä oma asunto, auto ja useampi lapsi.
Miten jakaisitte perheen menot, jos kuukausittaiset menot on 3000 e/kk ja loput jää yli?
Nyt molemmat maksetaan 1500 e/kk yhteiselle tilille, mutta musta se ei ole reilua. Itse kannattaisin esim. sitä, että molemmilta 70-80 % tuloista yhteiselle tilille ja loput omaan säästöön/sijoituksiin/menoihin.
Kommentit (1065)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.
ap
Mies pohjustaa eroa.
Aivan samaa mietin. Jos ennen kaikki on ollut yhteistä niin miehellä taitaa olla toinen nainen kiikarissa. Pitää säästää yhteisiin matkoihin/elämään tämän uuden naisen kanssa. Pidä varasi.
Kaikki rahat ovat yhteisiä, menoista sovitaan yhdessä. Isommat hankinnat sovitaan yhdessä. Pieniä kuluja, parturi/kampaamo tms ei tarvitse erikseen sopia.
Kun maksetaan laskut, otetaan sen tililtä, jolla on rahaa.
Meillä minulle (mies) jää käteen n. 3000 €/kk ja vaimolle (opiskelee työmarkkinatuella) 690 €/kk. Meillä ei ole sulle/mulle -jakoa vaan kodin ”kassa” on käytännössä yhteinen. Molemmille hommataan se mitä tarvitaan. Suurin osa ”ylimääräisestä” rahasta menee matkusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mihin saatte kulumaan 3000 €/kk jos asuntokin on oma?
En ole ap, mutta meillä on jo pelkät luottokorttilaskut tuon verran keskimäärin. Aina välillä katson kaikki laskusummat vuoden ajalta ja lasken keskiarvon ja hämmästelen itsekin, mihin helvettiin meillä menee kolme tonnia kuussa. Siinä on kyllä ruuatkin, niihin menee melkein tonni (ja meitä on vain kaksi syömässä). Vaikka mukamas harvoin mitään isoja hankintoja tehdään, niin sitä rahaa tuntuu menevän kun hankkii jotain pientä härpäkettä. Ulkomailla käydään ehkä kerran vuodessa, siihen menee 4000-5000€ eli kuukautta kohti 330-420€.
Laskuihin (mukaanlukien asuntolaina) menee jotain päälle 2000€/kk. No monella on jo asuntolainan lyhennys enemmän. Mutta hämmästyttävän paljon sitä rahaa tuntuu kuluvan.
No kyllä se käytännössä menee niin että mies tienaa rahat, maksaa asunnon ja elämisen ja vaimo käy kuntosalilla ja kahvilla toisten "vaimojen" kanssa.
Jos pienempituloinen on yhteisellä päätöksellä jäänyt kotiin hoitamaan lapsia/jättänyt uransa rakentamatta/ jättäytynyt vähemmän vaativaan tai osapäiväiseen työhön, niin tottakai sen enemmän tienaavan pitäisi maksaa sille vähemmän tienaavalle eläkevakuutusmaksua ja myös jonkinlaista kompensaatiota tulonmenetyksestä.
Nää asiat vaan pitää neuvotella. Lapsen hankinnat, miten se halutaan kasvattaa ja jos halutaan pitää kotona niin kumpi ja sekin pitää neuvotella kumpi on enemmän läsnäoleva vanhempi jos molemmat eivät voi rakentaa uraa, ja miten sitten se tuloero käsitelään.
Mutta jos se vähemmän tienaavakin on joku ikuinen yrittäjä joka yrittää ja yrittää vaikka hommasta ei tule ikinä mitään, silti ei ole koskaan kotonakaan. Tai ikuinen opiskelija, on aina opiskelukiire, tai taidekiire, tai mikäliekiire, mutta lapsen hoitoon ei osallistu; silloin ei kyllä ole mitään velvoitetta tasata kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.
ap
Voivoi, avioliitto EI TARKOITA sitä että kaikki rahat on yks kks yhteisiä! Mun tulot on mun tuloja ja mieheni tulot mieheni. Jos ollaan naimisissa niin sen palkka ei ole mun. Toki jos tulee ero tai kuolema ja ei oo avioehtoo ja varakkaampi kuolee ensin, niin saan tasinkoa ja sillon omistukset ikään kuin tasaantuu. Avioliiton aikana varat on kuitenkin aina omat
Omistussuhteet on suhteutettu sen mukaan mikö tulotaso on. Jos ei ole varaa omistaa 50%50% niin sit pienituloisempi omistaa pienemmän palan.
Meillä miehellä on selvästi isompi palkka ja ollaan ratkaistu niin, että molemmille jää euroissa sama summa omalle tilille (miehen ehdotus). Yhteisistä rahoista maksetaan kaikki perheen kulut ja säästetään yhdessä. Oman tilin rahoilla voi tehdä mitä haluaa. Itse laitan niitä yleensä lasten säästötileille tai ostan miehen lahjat. Mies on ostaa sieltä ainakin minun lahjani ja kalliita harrastusvälineitä.
En olisi avioliitossa, jossa on kaksi eri elintasoa. Ruvettiin seurustelemaan ennen kun kummallakaan oli juurikaan tuloja ja on kasvettu yhdessä aikuiseksi. Tilanne voisi olla erilainen jos tässä iässä menisi yhteen jonkun kanssa ja elämä olisi jo valmiimpaa.
Miehellä on isommat menot: Kalliimmat harrastukset, perheellinen mies tarvitsee tyttöystävän joka vie rahaa, auto jne.. Kummatkin maksaa 1500 euroa ja mies muut pienet lisämenot on oikudenmukainen jako.
Entinen mieheni tienasi enemmän kuin minä. Kaikki maksettiin pennilleen puoleksi. Olin joskus lyhyen jakson työttömänä, maksoin silti lainanlyhennykset normaalisti + omat laskut + osan ruoista. Sitte kehtasi nillittää, että mulla ei oo koskaan rahaa lähteä reissuun tms. Omat rahani kun menivät laskuihin, ei ollut rahaa ees sukkia ostaa...
Vierailija kirjoitti:
Eikös avioliitossa kuulukin elättää toinen ja kaiken olla yhteistä? Niin rahojen kuin omaisuuden, jos sitä yhdessä hankitaan ja eletään?
Eli jos haluisin saada rahaa ni menisin vaa naimisiin isän kanssa ja sanoisin että siirräpä nyt raha kun ollaa naimisis ja kaikki yhteist. Näin ollen välttäisin lahjaveron, koska naimisissa. Hei halooooo...
Varat on omia ja avioliitto ei tee niistä yhteisiä avioliiton aikana. Jos mies menee ostaa omiöle rahoilla asunnon molempien nimiin, katsoo verottaja sen lahjana. Ei siinnä selitellä että koska mutku naimisissa
Tottakai molemmille pitää jäädä tasapuolisesti samansuuruinen summa.
Itse olen ollut myös pienituloinen, puolisolla nelinkertaiset tulot. Kilttinä (lue:tyhmänä) ihmisenä katsoin vierestä, kun puoliso osti itselleen, mitä halusi, itse kolusin kirppareita.
Nyt kun kuopus sai opiskelupaikan, olen päättänyt lähteä omilleni. Mies jääköön rahoinensa.
Ota asia esille, sillä katkeruus on ikävä ja kalvava tunne!
Meillä kumpikin siirtää 50% palkastaan yhteiselle tilille, mistä maksetaan kaikki perheen menot. Ja koska kaikkia kuitenkin kiinnostaa, niin tienaan miestäni paremmin.
Tässä vertailupohjaa. Meidän tuloerot samaan suuntaan. Minä ostan ruokaa joskus, lapsille vaatteet ja maksan pieniä matkoja, risteilyjä esim. Mies maksaa kaikki lainat yms. pakolliset. Kaikki omaisuus on yhteisomistuksessa kuitenkin.
Olen ikionnellinen enkä ikinä suostuisi siihen että tuollaisilla tuloeroilla laitettaisiin kaikki fifty-fifty.
No meillä vähän sama tilanne ja jakaminen menee niin, että mies jakaa rahoistaan menojen verran yhteiselle tilille ja minä jaan sitten suuta, pyllyä ja pimpsukkaa aina tarpeen mukaan. En paljon mieti, jos mies jotain pyytää. Järjestely toimii ja kumpikin on tyytyväinen. Minulla on rahaa tehdä mitä haluan ja mies saa laueta aina kun siltä tuntuu ja ihan millä tavalla haluaa. Tyytyväisyys paistaa kilometrien päähän, kun pippeli on ensin kovetettu huulien välissä ja sieltä sitten pyllynreiällä laukeamispisteeseen höyläten takaisin suuhun laukaisemaan lemmennesteet nielun perukoille.
Siveä kirjoitti:
No meillä vähän sama tilanne ja jakaminen menee niin, että mies jakaa rahoistaan menojen verran yhteiselle tilille ja minä jaan sitten suuta, pyllyä ja pimpsukkaa aina tarpeen mukaan. En paljon mieti, jos mies jotain pyytää. Järjestely toimii ja kumpikin on tyytyväinen. Minulla on rahaa tehdä mitä haluan ja mies saa laueta aina kun siltä tuntuu ja ihan millä tavalla haluaa. Tyytyväisyys paistaa kilometrien päähän, kun pippeli on ensin kovetettu huulien välissä ja sieltä sitten pyllynreiällä laukeamispisteeseen höyläten takaisin suuhun laukaisemaan lemmennesteet nielun perukoille.
Toivottavasti kukaan ei tule alapeukuttamaan tosiasiaa.
Me jaetaan kaikki 50/50. Molemmilla omat rahat ja kaikki ostetaan puoliksi. Toisella enemmän rahaa kuin toisella. Raha ei ole pääasia parisuhteessa.
Miksi miehet menee naimisiin persaukisten kanssa. Ei siitä seuraa muuta kuin harmia.
Mihin perustuu väitteesi, että rahallinen ero pitää tasoittaa? Eikö sen kanssa voi vaan elää.