Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?

Vierailija kirjoitti:

Kun itse opiskelin, niin opiskelukavereilla oli miestensä kanssa yhteiset tilit ja elivät leveästi. Ostelivat astioita ja vaatteita Stokkalta ja olivat tyylikkäitä. Itsellä ei aina ollut rahaa ruokaan vaikka mies oli hyväpalkkainen. Kävin töissä koulun jälkeen polkupyörällä koska ei ollut rahaa bussilippuun. Miehen juustoihin ja ruokiin ei saanut koskea. Olin töissä vanhainkodissa ja siellä onneksi sain ruokaa. Muistan kun kirjoitin niksipirkkaan ja odotin kovasti sitä kymmentä markkaa jota ei koskaan tullut.

Kannattaa valita mies tarkasti, opiskelukaverini olivat paljon paljon minua fiksumpia... Tein tuon tyrannin kanssa lapsenkin, erottiin vasta kun lapsi oli koulussa. Olen liian kiltti ja tyhmä nainen.

Mies opetti sinua monella tavalla, elämässä pitää selvitä ja olla uuttera sekä omatoiminen. Sinä meni ja jätit hyvän miehen. Ystäväsi oppivat luultavimmin pinnallisiksi laiskimuksiksi jotka kaatuvat heti pienimmästäkin.

Ei rakkaus ja raha kulje käsikädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun itse opiskelin, niin opiskelukavereilla oli miestensä kanssa yhteiset tilit ja elivät leveästi. Ostelivat astioita ja vaatteita Stokkalta ja olivat tyylikkäitä. Itsellä ei aina ollut rahaa ruokaan vaikka mies oli hyväpalkkainen. Kävin töissä koulun jälkeen polkupyörällä koska ei ollut rahaa bussilippuun. Miehen juustoihin ja ruokiin ei saanut koskea. Olin töissä vanhainkodissa ja siellä onneksi sain ruokaa. Muistan kun kirjoitin niksipirkkaan ja odotin kovasti sitä kymmentä markkaa jota ei koskaan tullut.

Kannattaa valita mies tarkasti, opiskelukaverini olivat paljon paljon minua fiksumpia... Tein tuon tyrannin kanssa lapsenkin, erottiin vasta kun lapsi oli koulussa. Olen liian kiltti ja tyhmä nainen.

Mies opetti sinua monella tavalla, elämässä pitää selvitä ja olla uuttera sekä omatoiminen. Sinä meni ja jätit hyvän miehen. Ystäväsi oppivat luultavimmin pinnallisiksi laiskimuksiksi jotka kaatuvat heti pienimmästäkin.

Ei rakkaus ja raha kulje käsikädessä.

Joo, kyllä minäkin rakastan kumppaniani vaikka annan hänen nähdä nälkää.. Oppiipahan olemaan. Kaikella rakkaudella toki.

Häh? Jokseenkin sama tilanne meilläkin, paitsi vaimolla opiskelijana vielä pienemmät tulot.

Laskut, ruoat sun muut maksetaan päältä, ja ylijäävä menee yhteiselle tilille mistä sitten sitä käytetään tarpeen mukaan.

Meillä on avioehto, välillä vaimo on tienannut enemmän välillä minä, kulut maksetaan puoliksi.

Vaimoni ei säästä mitään, talo on ostettu puoliksi laina maksetaan samoin.

MInulle on asuntoja ja osakkeita yllin kyllin, itse maksamia.

Miksi ihmeessä antaisin erossa hänelle mitään.

Säästäminen ja sijoittaminen ei ole mitään avaruusmatematiikkaa.

Miten niin jakaisitte?

Meillä on omat rahat. Mies opiskelee ja saa opintotukea sekä opintolainan käyttöä välillä tekemässä keikkaa. Miehellä netto n.1000€/kk ja Mulla netto 2500€/kk. Yhdessä maksetaan 50/50 yhteiset laskut ja asuminen. Itse maksetaan omat henkilökohtaiset laskut. Maksan ruokakulut, koska turvaan enemmän ja haluan syödä laadukasta ruokaa.

En ymmärrä miks mun palkasta pitäs laittaa miehelle säästöön? Hänellä on omat tulot joista säästää.

Ap ja miehensä on aikanaan tehnyt avioehdon. Jos sitä oikeasti halusi vain mies, olisi ap:llä pitänyt herätyskellojen soida jo siinä vaiheessa. Toisaalta onko ap ollut se, joka nimenomaan on halunnut olla kaikki mahdolliset hoitovapaat kotona? Voi olla että puoliso olisi halunnut hänen jo silloin tekevän työtä. Ja tekeekö ap nyt osa-aikatyötä, koska ei haluakaan tehdä kokoaikatyötä? Ja onko parilla muita asioita, joista nyt riidellään? Esim seksi?

Sun tuloista maksetaan kaikki. Muistan nuorempana kuinka oma äiti haki ja valmisti ruoat, osti vaatteita yms isälle ja maksoi lasten kaikki jutut. Isä käytti rahat viinaan ja autoihin vaikka tienasi paljon enemmän. Noin se vain kuuluu mennä.

Vierailija kirjoitti:

Kuluja jaettaessa pitää ottaa sekin huomioon, että isotuloisen takia lasten hoitomaksut ovat maksimit, pienituloinen ei maksaisi niin paljon. Jos kulut menee 50-50, maksaa pienituloinen lasten hoitomaksujen osalta isotuloisen osuutta. Kuinka moni ketjuun vastannut on edes ajatellut tuota?

Tämä. Moni pihin mutta hyvin tienaavan puoliso oikeasti saisi paljon enemmän rahaa käyttöönsä kun eroaisi. Elarit + pienemmät hoitomaksut..

Vierailija kirjoitti:

Meillä on omat rahat. Mies opiskelee ja saa opintotukea sekä opintolainan käyttöä välillä tekemässä keikkaa. Miehellä netto n.1000€/kk ja Mulla netto 2500€/kk. Yhdessä maksetaan 50/50 yhteiset laskut ja asuminen. Itse maksetaan omat henkilökohtaiset laskut. Maksan ruokakulut, koska turvaan enemmän ja haluan syödä laadukasta ruokaa.

En ymmärrä miks mun palkasta pitäs laittaa miehelle säästöön? Hänellä on omat tulot joista säästää.

Sponsoroithan sinä jo nyt miehen osuutta maksamalla ruokakulut, se on miehelle 150-200 euroa suoraa säästöä. Minusta ihan reilua, mutta ketjussa moni mies ei suostu tuotakaan tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Ap ja miehensä on aikanaan tehnyt avioehdon. Jos sitä oikeasti halusi vain mies, olisi ap:llä pitänyt herätyskellojen soida jo siinä vaiheessa. Toisaalta onko ap ollut se, joka nimenomaan on halunnut olla kaikki mahdolliset hoitovapaat kotona? Voi olla että puoliso olisi halunnut hänen jo silloin tekevän työtä. Ja tekeekö ap nyt osa-aikatyötä, koska ei haluakaan tehdä kokoaikatyötä? Ja onko parilla muita asioita, joista nyt riidellään? Esim seksi?

Ap tässä.

Kyllä, mies halusi avioehdon. Mutta koska olemme saamassa ihan hyvät perinnöt molemmat, niin suostuin. Jos joskus eroamme niin ei tarvitse ainakaan perinnöistä kinata. Kaikesta muusta sitten varmaan.

Olisin halunnut, että mies olisi ollut osan hoitovapaista kotona mutta hän ei halunnut.

Olen ollut koko-aika, osa-aikatöissä, työtön ja hoitovapailla. Tuloni vaihdelleet paljon, mutta nyt tuo 1800 e/kk. Olen opiskellut enemmän kuin mieheni.

Kyllä, on paljon asioita mistä riidellään. Mies mm. pihtaa seksin kanssa (jatkunut jo pitkään).

Saimme asian sovittua niin, että minä maksan jatkossa 1000 e/kk ja mies 2000 e/kk eli minulle jää 800 e/kk säästöön ja miehelle 2500 e/kk. Ei täysin reilua, mutta reilumpaa kuin 1500-1500 jako. Jatkossa mennään vähän enemmän prosentuaalisella osuudella, mutta siihen että molemmat maksaisi suhteessa sen hetkisiin tuloihinsa mies ei suostu enää. (Vaikka näin on ollut suurimman osan yhteisestä elämästämme ennen.) Hän haluaa säästää omia eläkepäiviään varten ja käyttää omiin juttuihinsa ylimääräiset.

Tuo 800€/kk säästöön on todella hyvä summa noin pienistä tuloista. Saat sillä kyllä kartutettua hyvät säästöt/sijoitukset eläkepäiville. 

Ap vastasi, että riitelevät paljon. Mies pihtaa seksiäkin. Oletteko käyneet pariterapiassa? Korkean elintasonko vuoksi ap pysyy liitossa?

Vierailija kirjoitti:

Ap vastasi, että riitelevät paljon. Mies pihtaa seksiäkin. Oletteko käyneet pariterapiassa? Korkean elintasonko vuoksi ap pysyy liitossa?

Ollaan käyty. Johti siihen että mies alkoi harkita eroa. Itse rakastan miestäni, enkä halua erota, vaikka paljon erilaisia ongelmia/riitaa, joita ei olla vielä saatu selvitettyä. Tämä raha-asia yksi monista. Milloin riidat kärjistyy rahaan, milloin mihinkin. Raskasta känätä. 

Halusin kuitenkin kysyä yleistä mielipidettä tästä raha-asiasta, kun mietin että kumman meistä suhteellisuuden/oikeudentaju on hävinnyt. Näyttää jakavan mielipiteitä melko lailla kahtia, ehkä enemmän minun ajatusten mukaisesti kuitenkin.  

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ja miehensä on aikanaan tehnyt avioehdon. Jos sitä oikeasti halusi vain mies, olisi ap:llä pitänyt herätyskellojen soida jo siinä vaiheessa. Toisaalta onko ap ollut se, joka nimenomaan on halunnut olla kaikki mahdolliset hoitovapaat kotona? Voi olla että puoliso olisi halunnut hänen jo silloin tekevän työtä. Ja tekeekö ap nyt osa-aikatyötä, koska ei haluakaan tehdä kokoaikatyötä? Ja onko parilla muita asioita, joista nyt riidellään? Esim seksi?

Ap tässä.

Kyllä, mies halusi avioehdon. Mutta koska olemme saamassa ihan hyvät perinnöt molemmat, niin suostuin. Jos joskus eroamme niin ei tarvitse ainakaan perinnöistä kinata. Kaikesta muusta sitten varmaan.

Olisin halunnut, että mies olisi ollut osan hoitovapaista kotona mutta hän ei halunnut.

Olen ollut koko-aika, osa-aikatöissä, työtön ja hoitovapailla. Tuloni vaihdelleet paljon, mutta nyt tuo 1800 e/kk. Olen opiskellut enemmän kuin mieheni.

Kyllä, on paljon asioita mistä riidellään. Mies mm. pihtaa seksin kanssa (jatkunut jo pitkään).

Saimme asian sovittua niin, että minä maksan jatkossa 1000 e/kk ja mies 2000 e/kk eli minulle jää 800 e/kk säästöön ja miehelle 2500 e/kk. Ei täysin reilua, mutta reilumpaa kuin 1500-1500 jako. Jatkossa mennään vähän enemmän prosentuaalisella osuudella, mutta siihen että molemmat maksaisi suhteessa sen hetkisiin tuloihinsa mies ei suostu enää. (Vaikka näin on ollut suurimman osan yhteisestä elämästämme ennen.) Hän haluaa säästää omia eläkepäiviään varten ja käyttää omiin juttuihinsa ylimääräiset.

Lopputulos on aika hyvä ottaen huomioon, että teillä on avioehto. Mies on tähän asti maksanut sinunkin osuuttasi yhteisestä omaisuudesta ja suostuu jatkossa jakamaan menot lähes tulojen suhteessa. Älä tuijota sitä, onko suhde 1000:2000 täsmälleen oikea ta reilu. Tärkeämpää on, että sinullakin jää joka kuukausi rahaa säästöön. Ala siis laittamaan tuosta 800 erosta suurin osa säästötilille. Kiität sitten, kun mies ottaa eron tai repäisee jolain muulla tavalla. Se ei tapahdu heti vaan vuosien päästä, joten ehdit varautua. 

Seuraava ongelma on parisuhde, ja se onkin vaikeampi pala. Miten jatkaa yhdessä, kun mies jo valmistautuu eroon erityttämällä talouden? Onko teilla jotain muuta kuin taloudelliset syyt, joka pitää yhdessä vielä lasten lähdettyä?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ja miehensä on aikanaan tehnyt avioehdon. Jos sitä oikeasti halusi vain mies, olisi ap:llä pitänyt herätyskellojen soida jo siinä vaiheessa. Toisaalta onko ap ollut se, joka nimenomaan on halunnut olla kaikki mahdolliset hoitovapaat kotona? Voi olla että puoliso olisi halunnut hänen jo silloin tekevän työtä. Ja tekeekö ap nyt osa-aikatyötä, koska ei haluakaan tehdä kokoaikatyötä? Ja onko parilla muita asioita, joista nyt riidellään? Esim seksi?

Ap tässä.

Kyllä, mies halusi avioehdon. Mutta koska olemme saamassa ihan hyvät perinnöt molemmat, niin suostuin. Jos joskus eroamme niin ei tarvitse ainakaan perinnöistä kinata. Kaikesta muusta sitten varmaan.

Olisin halunnut, että mies olisi ollut osan hoitovapaista kotona mutta hän ei halunnut.

Olen ollut koko-aika, osa-aikatöissä, työtön ja hoitovapailla. Tuloni vaihdelleet paljon, mutta nyt tuo 1800 e/kk. Olen opiskellut enemmän kuin mieheni.

Kyllä, on paljon asioita mistä riidellään. Mies mm. pihtaa seksin kanssa (jatkunut jo pitkään).

Saimme asian sovittua niin, että minä maksan jatkossa 1000 e/kk ja mies 2000 e/kk eli minulle jää 800 e/kk säästöön ja miehelle 2500 e/kk. Ei täysin reilua, mutta reilumpaa kuin 1500-1500 jako. Jatkossa mennään vähän enemmän prosentuaalisella osuudella, mutta siihen että molemmat maksaisi suhteessa sen hetkisiin tuloihinsa mies ei suostu enää. (Vaikka näin on ollut suurimman osan yhteisestä elämästämme ennen.) Hän haluaa säästää omia eläkepäiviään varten ja käyttää omiin juttuihinsa ylimääräiset.

Lopputulos on aika hyvä ottaen huomioon, että teillä on avioehto. Mies on tähän asti maksanut sinunkin osuuttasi yhteisestä omaisuudesta ja suostuu jatkossa jakamaan menot lähes tulojen suhteessa. Älä tuijota sitä, onko suhde 1000:2000 täsmälleen oikea ta reilu. Tärkeämpää on, että sinullakin jää joka kuukausi rahaa säästöön. Ala siis laittamaan tuosta 800 erosta suurin osa säästötilille. Kiität sitten, kun mies ottaa eron tai repäisee jolain muulla tavalla. Se ei tapahdu heti vaan vuosien päästä, joten ehdit varautua. 

Seuraava ongelma on parisuhde, ja se onkin vaikeampi pala. Miten jatkaa yhdessä, kun mies jo valmistautuu eroon erityttämällä talouden? Onko teilla jotain muuta kuin taloudelliset syyt, joka pitää yhdessä vielä lasten lähdettyä?  

Hmm, olet varma että mies ottaa eron tai repäisee jollain muulla tavalla?

Ei meitä varmaan talous yhdessä pidä. Pystyisimme varmaan molemmat tulemaan toimeen erotessakin.  Joko lasten kanssa tai ilman lapsia. Toivon ainakin, että meitä pitää yhdessä rakkaus, sillä itse en näe muita syitä olla parisuhteessa. Pitää olla mukavaa olla yhdessä ja jos elämä ei ole sellaista vuosikausiin, niin miksi

 olla yhdessä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap vastasi, että riitelevät paljon. Mies pihtaa seksiäkin. Oletteko käyneet pariterapiassa? Korkean elintasonko vuoksi ap pysyy liitossa?

Ollaan käyty. Johti siihen että mies alkoi harkita eroa. Itse rakastan miestäni, enkä halua erota, vaikka paljon erilaisia ongelmia/riitaa, joita ei olla vielä saatu selvitettyä. Tämä raha-asia yksi monista. Milloin riidat kärjistyy rahaan, milloin mihinkin. Raskasta känätä. 

Halusin kuitenkin kysyä yleistä mielipidettä tästä raha-asiasta, kun mietin että kumman meistä suhteellisuuden/oikeudentaju on hävinnyt. Näyttää jakavan mielipiteitä melko lailla kahtia, ehkä enemmän minun ajatusten mukaisesti kuitenkin.  

ap

Kyllä sä aika ahneelta ja kohtuuttomalta kuulostat, jos tuo uusi systeemi ei kelpaa. Ihan kohtuullinen mielestäni molemmille. Sä maksat n. 33% kuluista ja mies 67% kuluista. Enempi miehelle olisi mielestäni kohtuutonta. Nythän nuo menevät melko suorassa suhteessa tuloihin.

Ei sen pitäisi olla ongelma, että miehelle jää huomattavasti isommista tuloista huomattavasti enemmän säästöön. Nyt olette tilanteessa, jossa kummalakin on omaa rahaa. Sinäkin pystyt helposti laittamaan vaikka 500€/kk säästöön. Kyllä siitä 20-30 vuoden aikavälillä kiva summa tulee,

Miehen tulojen osuus: 4500/(1800+4500) = 71%

Sun tulojen osuus: 1800/(1800+4500) = 29%

Sun osuus menoista: 0,29 x 3000 = 870€

Miehen osuus nmenoista: 0,71 x 3000 = 2130€

Eli nyt oot nillittämässä siis reilusta satasesta. Vai pitäisikö miehen vielä enemmän maksaa, koska tälläkin sulla jäisi säästöön vain 930€ ja miehellä 2370€. Ei suhde säästöön jäävän summan kohdalla juurikaan muuttuisi.

Koitat vain hyväksyä, että miehellä on enemmän rahaa kuin sulla. Elämä ei aina ole reilua.

Nyt kun mies suostui tuohon systeemiin, ålä ap enää jaksa riidellä rahasta, kun on kerran huomattava perintökin tulossa... Koittakaa nyt saada se rakkaus kestämään. Vai joko miehellä on rakastaja kun ei seksi kiinnosta?

Minkä ikäiset lapset?

On tainnut suhteessa loppua rakkaus aikaa sitten kun toinen miettii miten saisi itselleen kerättyä mahdollisimman paljon rahaa ja toinen miettii miten saisi puolison maksamaan mahdollisimman paljon menoista. Suosittelen eroa, ei kannata pitää lasta rakkaudettomassa avioliitossa.