Lähden vakityöstä koska vituttaa.
Olen päättänyt sanoa itseni irti, koska firman meno on perseestä ja hullummaksi vaan muuttuu. Mielenterveys menee jos jää. Sihteeri olen ja palkka 2500. Kommentteja?
Kommentit (128)
Onneksi olkoon teit oikean päätöksen. Noin paskalla palkalla ei kannata ovimatoksi jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Itse väsyin töissä, työpaikan lausunto kolmikantaneuvottelussa oli suunnilleen että voi voi, ei me sua voida auttaa. Etsin saikulla uusia töitä, sain ekan paikan jota hain ja muitakin tarjottiin. Palkka nousee tonnilla ja mielenterveys elpyy. Tämä oli lopulta hyvä käänne.
Ai että, kun ihana lukea tuollaista kokemusta, monta kertaa se on niinkin että onni suosii rohkeaa.
Just nämä jotka hokee "katso nyt ettet mene ojasta allikkoon" tai "ei kannata kun on paljon työttömyyttä ja sulla tuota ikää" ovat itse niitä elämän nynnerö-könnääjiä joista tulee työpaikan vakikatkeroita jotka passiivisagressiivisesti peilaa ikioman henkilökohtaisen vitutuksensa kanssatyöntekijöihin (työkavereista ei viitsi edes tässä yhteydessä puhua) just näitä jotka tyyliin tekevät esimiehelle valituksia jos jollain väärää parfyymiä.......
Siis mitä helkkarin elämää se muka on että ihminen esimerkiksi jo sunnuntaina alkaa ahdistumaan ja jännittämään maanantain työpäivää siinä määrin ettei tule uni silmään??!! Ihan perseestähän sellainen elämä on!
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka kärsitte ahdistuksesta, unettomuudesta tai uupumuksesta työn vuoksi. Tiedättehän, että lakisääteiseen työterveyshuoltoon Suomessa kuuluu jokaiselle mahdollisuus käydä kolme kertaa työterveyspsykologin juttusilla miettimässä tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Siis ihan jokaisella suomalaisella työssäkäyvällä on tämä mahdollisuus. Ensin pitää vain ottaa yhteys työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.
Oot sä ikinä käyny työterveyspsykologilla/hoitajalla ja yrittänyt selittää sille mulkuista työkavereista jotka työpaikkakiusaa tai painostaa henkisesti ihan ajanvietteenä jotain ihmistä?
Se siitä sitten.
Helpointa nostaa kytkintä niin ei tuhlaa arvokasta elämäänsä tuulimyllyjä vastaan taistelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Tee se! Minäkin olen joskus ottanut loparit, enkä ole katunut.
Kannattaa.
Yksi mukava kaveri otti vastaan työn paikasta jolla vahva maine kusiaispesänä.
Pari vuotta siellä - eikä enää ollut niin mukava kun
hänen piti "taistella" henkisestä reviiristään muiden työntekijöiden kanssa
joiden piti olla "tiimiä" ja "kollegoja" mutta käyttäytyivät kuin paskiaiset ja pahaiset kakarat.
Paska tarttuu jos sontatunkiolla joutuu työskentelemään. Vaikka se kuinka olisi piilossa.
Sihteerit ja toimistotyöntekijät, kun sanotte että meno menee töissä hulluksi, niin mitä sillä käytännössä tarkoitatte? Pohjustelen itse alan vaihtoa koska tämänhetkinen työ on melko kaoottista, ja tähtäimenä olisi juurikin toimisto ja paikkakin jo katsottu, mutta hyppäänkö vaan ojasta allikkoon jos vaihdan?
Irtisanoin itseni juuri tällä viikolla paskasta ilmapiiristä tyhjän päälle. Olen säästänyt rahaa karenssiani varten. Nyt mieli tuntuu ihanan kevyeltä ja on helpottunut olo kun tietää, että enää hetki vaan niin pääsen pois.
Tuntuu siltä, ettei mielenterveys kestä ja olen niin onneton, että hyvä kun henki kulkee. Palkka on huono ja työ henkisesti äärimmäisen kuormittavaa.
Monihan tästä järkyttyy ja en ole esim äidilleni edes kertonut vielä. Mutta samapa tuo - tässä on kyse MINUN ainoasta elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota, harkitsen samaa, pitäis tehdä kolmen ihmisen hommat, palkkaa alenettu,vittu kun vituttaa, ja vielä pomo vittuilee, menee liikaa aikaa, aineita pitäisi säästää, teippirullaakaan ei tuoda, vaikka tarvis, se on kuulemma kallista, kävin itse ostamassa, rulla makso 1,50 euroo, voi vittu.
Ymmärrän, että ottaa päähän, mutta kannattaa ottaa myös se riski huomioon, että huonoja esimiehiä ja työyhteisöjä on muuallakin. Aika tiukkaan on vedetty henkilöstöresurssit joka paikassa. Yksi lähtee, niin työt jaetaan muille ja loppujen lopuksi yhden henkilön työtaakka on monin kertainen. Epäoikeudenmukaisia henkilöstöratkaisuja tehdään paljon, henkilöstö joutuu tomimaan kovan paineen alla, omien arvojensa vastaisesti samalla koko ajan peläten työsuhteensa jatkumista. Näin ei saisi olla, mutta usein on. Asiat eivät siis välttämättä parane paikkaa vaihtamalla.
Voin kokemuksesta kertoa, että kyllä muuten paranee. Koksaan en ole sekuntiakaan katunut vaikka on hetken aikaa pitänyt etsiä että mistä töitä. Helpotus on niin kokonaisvaltainen kun pääsee helkkariin huonosta työpaikasta , se vapauttaa niin käsittämättömästi energiaa ja iloa että pystyy vaikka mihin!
Paskapaikassa asiat vaan eskaloituu ja pahenee. jotkut jää könnäämään ja sitten ollaan jo buroutissa ja avioeroissa sun muissa kun vituttaa koko elämä.
Sulle on käynyt hyvin. Jos siis olet löytänyt jo uuden vakituisen unelmatyöpaikkasi. Se ei ihan selvinnyt tuosta viestistäsi. Itselläni on kokemus, että on mennyt monissa asioissa vielä huononpaan suuntaan.
Steve Jobs sanoi fiksusti puheessaan
"If today were the last day of my life, would I want to do what I am about to do today?"
Tämä asenne kannattaa pitää mielessä :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Etsimällä uuden työn.
Lisäksi sahan lähtiessä tehtyjen päivien palkan+ lomarahat yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota, harkitsen samaa, pitäis tehdä kolmen ihmisen hommat, palkkaa alenettu,vittu kun vituttaa, ja vielä pomo vittuilee, menee liikaa aikaa, aineita pitäisi säästää, teippirullaakaan ei tuoda, vaikka tarvis, se on kuulemma kallista, kävin itse ostamassa, rulla makso 1,50 euroo, voi vittu.
Ymmärrän, että ottaa päähän, mutta kannattaa ottaa myös se riski huomioon, että huonoja esimiehiä ja työyhteisöjä on muuallakin. Aika tiukkaan on vedetty henkilöstöresurssit joka paikassa. Yksi lähtee, niin työt jaetaan muille ja loppujen lopuksi yhden henkilön työtaakka on monin kertainen. Epäoikeudenmukaisia henkilöstöratkaisuja tehdään paljon, henkilöstö joutuu tomimaan kovan paineen alla, omien arvojensa vastaisesti samalla koko ajan peläten työsuhteensa jatkumista. Näin ei saisi olla, mutta usein on. Asiat eivät siis välttämättä parane paikkaa vaihtamalla.
Voin kokemuksesta kertoa, että kyllä muuten paranee. Koksaan en ole sekuntiakaan katunut vaikka on hetken aikaa pitänyt etsiä että mistä töitä. Helpotus on niin kokonaisvaltainen kun pääsee helkkariin huonosta työpaikasta , se vapauttaa niin käsittämättömästi energiaa ja iloa että pystyy vaikka mihin!
Paskapaikassa asiat vaan eskaloituu ja pahenee. jotkut jää könnäämään ja sitten ollaan jo buroutissa ja avioeroissa sun muissa kun vituttaa koko elämä.
Sulle on käynyt hyvin. Jos siis olet löytänyt jo uuden vakituisen unelmatyöpaikkasi. Se ei ihan selvinnyt tuosta viestistäsi. Itselläni on kokemus, että on mennyt monissa asioissa vielä huononpaan suuntaan.
Riippuu miten priorisoi elämäänsä, miten ne asiat laittaa siis tärkeysjärjestykseen.
Vaikka rahaa on niukemmin käytössä niin ihminen voi olla hurjan paljon onnellisempi kun ei tarvitse pakottaa itseään johonkin vastenmieliseen ympäristöön joka ainoa arkipäivä missä ei ihmistä arvosteta vaan esim painetaan alas.
Kuka sellaisessa ympäristössä muka ammatillisesti kukoistaa saati muuten?
Yksikin niin paska paikka oli mistä aikoinani lähdin, että olisin vaikka maksanut ettei tarvitse enää ikinä nähdä niitä hapannaamoja mitä siellä pyöri.
Hyviä viisaita ihmisiä ja työpaikkoja ON -- ja ne menestyvät juuri siksi -- eli niitä kohti kannattaa aina mennä ja niitä etsiä! Hyviä ihmisiä ympärilleen!
Mulkkerot kiehukoot omissa liemissään ihan vapaasti - mutta ilman minua.
https://lakimiesuutiset.fi/nyt-tyrmataan-tyopaikkakiusaajat/
22 miljardia kustannuksia vuodessa työpaikkakiusaamisen vuoksi. Suomessa. Mutta silti, ketään ei kiinnosta. Mieluummin hätyytellään työttömiä aktiivimallilla josta kertyy lähinnä pennosia tuohon pottiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
https://lakimiesuutiset.fi/nyt-tyrmataan-tyopaikkakiusaajat/
22 miljardia kustannuksia vuodessa työpaikkakiusaamisen vuoksi. Suomessa. Mutta silti, ketään ei kiinnosta. Mieluummin hätyytellään työttömiä aktiivimallilla josta kertyy lähinnä pennosia tuohon pottiin verrattuna.
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/720f2e81-7d04-4f33-b46f-ef4fee2a993a aktiivimallilla saavutetaan kokonaiset 50 miljoonan säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://lakimiesuutiset.fi/nyt-tyrmataan-tyopaikkakiusaajat/
22 miljardia kustannuksia vuodessa työpaikkakiusaamisen vuoksi. Suomessa. Mutta silti, ketään ei kiinnosta. Mieluummin hätyytellään työttömiä aktiivimallilla josta kertyy lähinnä pennosia tuohon pottiin verrattuna.
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/720f2e81-7d04-4f33-b46f-ef4fee2a993a aktiivimallilla saavutetaan kokonaiset 50 miljoonan säästöt.
Ei edes muutamaa haisevaa miljoonaa "säästetä" , miljoonia menee aktiivimallin kyttäykseen palkatuille sekä liveilmiöiden hoitamiseen... eli koko aktiivimalli on niin nolo ja tyhmä laki ettei sitä viitsi edes tässä yhteydessä liiemmin vertailla vaikka selkeästi kiusaamisesta siinäkin on toki kysymys.
Työpaikkakiusaamisessa puhutaan sentään MILJARDEISTA.
Vierailija kirjoitti:
Oma mielenterveys menee kaiken edelle. Kun oma mielenterveys järkkyy työpaikan vuoksi siitä kärsii koko perhe. Nyt kun olen ollut pois sairaasta työpaikasta useamman kuukauden, niin vointi on kohentunut 200 %. Olen nykyään se sama iloinen ihminen joka olin viimeksi vuosia sitten. Uskon, että asia järjestyy vaikka nyt olenkin työtön. Ainoa mistä soimaan itseäni on miksen lähtenyt aiemmin. Mielenterveyttä ei voi hinnoitella.
Totta.
MIELENTERVEYDELLÄ EI OLE HINTALAPPUA!
Kyllä siinä perhekin kärsii jos yksi on syvästi onneton eikä tunnu olevan kuin hädintuskin elossa että jaksaa raahautua kamalaan työhön ahdistumaan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Mulla on talous turvattu, onneksi
Miksi alapeukut? Eikö ole hyvä että ihmisellä on valinnanvaraa ja hoitanut raha-asiansa siten ettei ole pakko kumarrella huonoa työyhteisöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://lakimiesuutiset.fi/nyt-tyrmataan-tyopaikkakiusaajat/
22 miljardia kustannuksia vuodessa työpaikkakiusaamisen vuoksi. Suomessa. Mutta silti, ketään ei kiinnosta. Mieluummin hätyytellään työttömiä aktiivimallilla josta kertyy lähinnä pennosia tuohon pottiin verrattuna.
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/720f2e81-7d04-4f33-b46f-ef4fee2a993a aktiivimallilla saavutetaan kokonaiset 50 miljoonan säästöt.
Ei edes muutamaa haisevaa miljoonaa "säästetä" , miljoonia menee aktiivimallin kyttäykseen palkatuille sekä liveilmiöiden hoitamiseen... eli koko aktiivimalli on niin nolo ja tyhmä laki ettei sitä viitsi edes tässä yhteydessä liiemmin vertailla vaikka selkeästi kiusaamisesta siinäkin on toki kysymys.
Työpaikkakiusaamisessa puhutaan sentään MILJARDEISTA.
Tässä on sen laajuinen ongelma että IHMETTELEN miksi tästä ei puhuta enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Eikö sun aikuinen lapsesi voisi mennä tekemään jotakin töitä? Lehdenjakelua, osa-aikaisena kahvilassa tms.? Tienaisi ainakin itselleen rahaa, jos ei muuta. Ja saisi työkokemustakin sekä opiskeluintoa, kun näkee, ettei ole helppoa tienata hanttihommilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Miksi et ole hakenut asumistukea?
Te, jotka kärsitte ahdistuksesta, unettomuudesta tai uupumuksesta työn vuoksi. Tiedättehän, että lakisääteiseen työterveyshuoltoon Suomessa kuuluu jokaiselle mahdollisuus käydä kolme kertaa työterveyspsykologin juttusilla miettimässä tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Siis ihan jokaisella suomalaisella työssäkäyvällä on tämä mahdollisuus. Ensin pitää vain ottaa yhteys työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.