Lue keskustelun säännöt.
Lähden vakityöstä koska vituttaa.
10.02.2018 |
Olen päättänyt sanoa itseni irti, koska firman meno on perseestä ja hullummaksi vaan muuttuu. Mielenterveys menee jos jää. Sihteeri olen ja palkka 2500. Kommentteja?
Kommentit (128)
Sosiaaliala on ainakin niin järkyttävä mätäpaise, että olen sanonut adios monille paikoille vielä koeajalla ollessani. Niissä on niin käsittämättömän kusipäisiä akkoja nokkimassa toisiaan verille, ettei siinä yhtään herkemmän psyyke vain kestä. Esimiehet/naiset ovat täysin kykenemättömiä aitoon ja laadulliseen johtamiseen, ja yleensä se paikan pahin kiusaaja on pomon puudeli ruskean kielensä kanssa, joten eihän tilanteelle tehdä mitään jos valittaa uskallat. Huonosti koulutetut lähärit hyppivät silmille, palkka on huonoa ja rivien välissä vittuilu arkipäivää.
On melkein lottovoitto, kun lopulta löytää paikan, jossa on edes siedettävää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut kerää puskurirahastoa, myös minä, mutta minulla on myös eräänlainen "tavarapuskuri" ettei talous kärsi heti jos tätä mun määräaikaista työsopimusta ei vaikka uusita ja ettei tarvitse ihan heti kajota niihin säästettyihin rahoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että pidän esim vaatekaapin ajan tasalla, eli jos talvikengät/takki/whatever näyttää kohtapuoliin hajoavan, ostan uuden jo odottamaan, että ei tule yllätyksenä huonoon saumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Miksi et ole hakenut asumistukea?
Olen hakenut, en saanut. Satasen saisin asumistukea pelkillä mun tuloilla, mutta kun lapsi saa opintotukea juuri satasen, niin asumistuki leikkautuu kokonaan sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Työmatkoista voi saada vähennysta, samoin työvaatteista. Fiksu ottaa selvää ja laskettaa veroprossansa uusiks etukäteen. Merkkipäiväkeräykset ovat ihan vapaaehtoisia. Aikuinen lapsi voi saada toimeentulotukea tai opintorahaa ja -lainaa jos opiskelee. Sulla lienee asumistukikin hakematta, tulojen perusteella voisit olla siihen oikeutettu.
On otettu selvää ja työmatkakulut jää verottajan viran puolesta tekemän ansiotulovähennyksen "sisään", ei ylitä sitä. Työvaatteista ei mitään vähennyksiä saa, kun mikään tietty työasu ei ole pakollinen, mutta pitää vain olla siistit toimistotyövaatteet, ei mitä tahansa rehupersefarkkuja.
Asumistuesta ja opintotuesta kerroinkin jo aiemmassa viestissä.
Kyllä se nyt niin on, että tietyllä palkkatasolla työnteko ei todellakaan kannata Suomessa. Ainoastaan eläkkeen kertymisen takia voisi olla hyödyllistä käydä työssä, mutta kun mun ikäluokka ei tule eläkkeelle ikinä pääsemään, niin tyhjän saa pyytämättäkin.
Olen kielitaitoinen ja mulla on ylempi korkeakoulututkinto. Kun tuo lukiolaiseni tuosta itsenäistyy, haen itse ulkomaille töihin. Siellä ikä ja koulutus eivät ole rasite työmarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Tuollaisiin asioihin pitää varautua ajoissa ja säästää sitä puskuria.
Mulla jää palkasta käteen 1400 euroa kuussa, vuokra 700. Jää 700, josta maksettava kännykkä, verkkoliittymä, vesimaksu, vakuutukset, ruoka ja hygienia ja opintolainan lyhennykset. Kotona asuu aikuinen lapsi, josta ei lapsilisää eikä elatustukea. Mitään puskuria näistä rahoista ei voi säästää. Toimeentulotukea saattaisin saada, mutta teen sen hakemuksen vasta kun jättäydyn nyt pois töistä. Ei kannattanut tämä työssäkäynti kyllä yhtään. Ennen työttömänä oli sentään aikaa ratsata kirpparit, että löysi talvikengät. Tänä talvena entiset hajos mutta työssäkäyvänä en pystynyt kiertämään kirppiksiä aina niinä päivinä, kun uutta tavaraa tulee, enkä ole löytänyt talvikenkiä. Eikä sitä työpäivän jälkeen edes jaksa kierrellä kirppareita, kun pitää ruokakaupan kautta mennä kotiin.
Pienilläkin tuloilla pärjää, jos jää aikaa juosta tarjousten perässä ja kirppiksillä, kokkailla itse ja suunnitella kunnolla. Työssäkäynti tulee lopulta pienellä palkalla kalliimmaksi työmatkoineen, työvaatteineen ja ainaisine merkkipäiväkeräyksineen. Mieluummin oon yksinäinen ja syrjäytynyt.
Eikö sun aikuinen lapsesi voisi mennä tekemään jotakin töitä? Lehdenjakelua, osa-aikaisena kahvilassa tms.? Tienaisi ainakin itselleen rahaa, jos ei muuta. Ja saisi työkokemustakin sekä opiskeluintoa, kun näkee, ettei ole helppoa tienata hanttihommilla.
Kyllä voi mennä, ja on ollutkin yleensä huhti-syyskuu välillä töissä. Mutta se ei tee mun nykyisestä työssäkäynnistä yhtään kannattavampaa. Kyllä tää oli nyt tällä erää tässä. Jatkossa edellytän kokopäivätyöstä ainakin 2700 euron palkkaa. Paitsi jos työn sisältö on niin innostavaa, että haluan itse tehdä halvemmalla. Tiedän moniakin töitä, joita voisin tehdä paskalla palkalla. Nykyinen työni ei ole sellainen. Mutta joku muu voi olla siitä onnellinen, kohta minun entinen duuni on tarjolla jollekin.
On niin paska palkka, että laskin juuri että kun karenssin jälkeen ansiosidonnainen alkaa juosta, olen silti oikeutettu vielä toimeentulotukeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka kärsitte ahdistuksesta, unettomuudesta tai uupumuksesta työn vuoksi. Tiedättehän, että lakisääteiseen työterveyshuoltoon Suomessa kuuluu jokaiselle mahdollisuus käydä kolme kertaa työterveyspsykologin juttusilla miettimässä tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Siis ihan jokaisella suomalaisella työssäkäyvällä on tämä mahdollisuus. Ensin pitää vain ottaa yhteys työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.
Työterveyshuoltolaissa ei mainita mitään tuosta oikeudesta kolmeen työpsykoloilla käyntiin: Mihin tuo oikeus siis tarkalleen perustuu? Asetukseen, suositukseen, käytäntöön vai Kelan korvauslinjauksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Etsimällä uuden työn.
Lisäksi sahan lähtiessä tehtyjen päivien palkan+ lomarahat yms
Tarkoitit varmaan lomakorvausta. Aika harvalla alalla lopputilissä maksetaan lomarahatkin. Toki näitä on, esim. sähköalalla, mutta yleensä maksetaan vain korvaus pitämättömästä lomasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka kärsitte ahdistuksesta, unettomuudesta tai uupumuksesta työn vuoksi. Tiedättehän, että lakisääteiseen työterveyshuoltoon Suomessa kuuluu jokaiselle mahdollisuus käydä kolme kertaa työterveyspsykologin juttusilla miettimässä tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Siis ihan jokaisella suomalaisella työssäkäyvällä on tämä mahdollisuus. Ensin pitää vain ottaa yhteys työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.
Itse kävin aika tarkalleen vuosi sitten työterveyspsykologin pakeilla, oltuani jo siinä vaiheessa hetken sairauslomalla työuupumuksen vuoksi. Ihan hyviä keskusteluja, mutta totesimme yhteistuumin, että todennäköisesti mikään ei tule työpaikalla muuttumaan ja näinhän se on ollut. 5 viikkoa pitelin saikkua em. diagnoosin puitteissa, mutta enempää en olisi voinut pitää tai olisi täytynyt diagnosoida masennus, tms. Mutta kun en ollut/ole masentunut, vaan kertakaikkisen vittuuntunut työpaikan käytäntöihin ja työmäärään!
Tänään ajatukseni on, että irtisanoudun ja hyppään tyhjän päälle (tällä paikkakunnalla se todella tarkoittaa sitä) tässä kevään aikana, koska tosiaankaan homma työpaikalla ei ole muuttunut paremmaksi siellä oloaikanani. Päinvastoin, muutkin alkaa oireilemaan liian työmäärän ja aikataulujen alla eikä pomo huomaa mitään vaikka ihmiset käy kirjaimellisesti itkemässä asiasta.
Mutta tsemppiä kaikille paskan työpaikan jättäjille. Meidän täytyy pitää huolta omasta terveydestä, pomot sitä ei tee ja kun tulee taloudelliset ja tuotannolliset syyt antaa potkut, niin se on menoa vaikka olisit miten lojaali.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka kärsitte ahdistuksesta, unettomuudesta tai uupumuksesta työn vuoksi. Tiedättehän, että lakisääteiseen työterveyshuoltoon Suomessa kuuluu jokaiselle mahdollisuus käydä kolme kertaa työterveyspsykologin juttusilla miettimässä tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Siis ihan jokaisella suomalaisella työssäkäyvällä on tämä mahdollisuus. Ensin pitää vain ottaa yhteys työterveyshoitajaan tai -lääkäriin.
Kävin avautumassa kerran erään henkisen jutun takia työterveydessä, pääsinkin jonkin sortin psykologin juttusille, mutta sitten istunnon lopuksi tämä sanoi ettei ÄÄRETTÖMÄN PIHI pomomme ollut valinnut psyk-palveluja. Joten kyseisiä palveluja eivät jatkossa voineet minulle tarjota ja sen yhden kerran annettiin mennä jonain arviokäyntinä tai minä lie etten itse sentään joutunut maksumieheksi. Että tälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota, harkitsen samaa, pitäis tehdä kolmen ihmisen hommat, palkkaa alenettu,vittu kun vituttaa, ja vielä pomo vittuilee, menee liikaa aikaa, aineita pitäisi säästää, teippirullaakaan ei tuoda, vaikka tarvis, se on kuulemma kallista, kävin itse ostamassa, rulla makso 1,50 euroo, voi vittu.
Ymmärrän, että ottaa päähän, mutta kannattaa ottaa myös se riski huomioon, että huonoja esimiehiä ja työyhteisöjä on muuallakin. Aika tiukkaan on vedetty henkilöstöresurssit joka paikassa. Yksi lähtee, niin työt jaetaan muille ja loppujen lopuksi yhden henkilön työtaakka on monin kertainen. Epäoikeudenmukaisia henkilöstöratkaisuja tehdään paljon, henkilöstö joutuu tomimaan kovan paineen alla, omien arvojensa vastaisesti samalla koko ajan peläten työsuhteensa jatkumista. Näin ei saisi olla, mutta usein on. Asiat eivät siis välttämättä parane paikkaa vaihtamalla.
Niin, eihän sitä etukäteen ikinä tiedä onko seuraava työpaikka huonompi vai parempi, mutta ei ne asiat silläkään korjaannu että jää huonoon työpaikkaan valittamaan ja kärvistelemään ja pahimmassa tapauksessa menettää mielenterveytensä tai kärsii jatkuvasta stressistä.
Jokaisessa paikassa on hyvät ja huonot puolensa, mutta en minä ainakaan ikinä minkään pikkuasian takia ole työpaikkaa vaihtanut, vaan siksi että siellä on ollut todellakin ihan oikeasti asiat pielessä.
Mitään ei saa jos ei edes yritä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Lopputilillä joka on luokkaa 2x normaalitili maksoin 2kk laskut pois. Kuukauden oltuani karenssilla menin myös työkkärin cv kurssille jonka jälkeen olin kuukauden työkokeilussa lähikaupassani miettimässä sovellunko alalle. Tältä ajalta juoksi ansiosidonnainen kulukorvauksineen. Sitten ehtisin kuukauden nostaa soviteltua päivärahaa kun tein keikkoja vuokrafirman kautta kun työllistyinkin jo kokopäiväisesti.
Omalla kohdalla pois lähtö oli jokatapauksessa ainut vaihtoehto. Minulle kerrottiin päivittäin edellisellä työpaikalla että olen hullu ja minun pitäisi tappaa itseni. Heiteltiin tavaroilla, rikottiin omaisuutta jne. Työnjohto ei uskonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin lähtisin mutta millä ihmeellä te noin vaan lähteneet olette maksaneet seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden lainanlyhennyksen, sähkö- ja vesimaksut + ruoat?
Etsimällä uuden työn.
Lisäksi sahan lähtiessä tehtyjen päivien palkan+ lomarahat ymsTarkoitit varmaan lomakorvausta. Aika harvalla alalla lopputilissä maksetaan lomarahatkin. Toki näitä on, esim. sähköalalla, mutta yleensä maksetaan vain korvaus pitämättömästä lomasta.
No juu, joku ajatuskatko, lomakorvausta tarkoitin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse väsyin töissä, työpaikan lausunto kolmikantaneuvottelussa oli suunnilleen että voi voi, ei me sua voida auttaa. Etsin saikulla uusia töitä, sain ekan paikan jota hain ja muitakin tarjottiin. Palkka nousee tonnilla ja mielenterveys elpyy. Tämä oli lopulta hyvä käänne.
Ai että, kun ihana lukea tuollaista kokemusta, monta kertaa se on niinkin että onni suosii rohkeaa.
Just nämä jotka hokee "katso nyt ettet mene ojasta allikkoon" tai "ei kannata kun on paljon työttömyyttä ja sulla tuota ikää" ovat itse niitä elämän nynnerö-könnääjiä joista tulee työpaikan vakikatkeroita jotka passiivisagressiivisesti peilaa ikioman henkilökohtaisen vitutuksensa kanssatyöntekijöihin (työkavereista ei viitsi edes tässä yhteydessä puhua) just näitä jotka tyyliin tekevät esimiehelle valituksia jos jollain väärää parfyymiä.......
Siis mitä helkkarin elämää se muka on että ihminen esimerkiksi jo sunnuntaina alkaa ahdistumaan ja jännittämään maanantain työpäivää siinä määrin ettei tule uni silmään??!! Ihan perseestähän sellainen elämä on!
Juuri näin.
Että mua ärsyttää kun ne muutamat tyypit jatkuvasti hokee, että lähtee HETI kun löytävät uuden työpaikan. Kuinkahan aktiivisesti ne sitä uutta työtä etsii, vai etsiikö ollenkaan, kun sitä samaa valitusta saa kuunnella vuodesta toiseen. Usein ovat itse juuri niitä ilmapiirin pilaajia ja turhasta valittajia jotka tuskin on tyytyväisiä missään.
Jos työpaikassa on oikeasti asiat pielessä niin kannattaa oikeasti etsiä uusi työ, jos taas ei, niin kannattaa lopettaa se turhasta valittaminen, niin paranee ilmapiirikin ja kaikki viihtyy paremmin.
On niin turhauttavaa kuunnella sitä turhasta valittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt sanoa itseni irti, koska firman meno on perseestä ja hullummaksi vaan muuttuu. Mielenterveys menee jos jää. Sihteeri olen ja palkka 2500. Kommentteja?
Älä lähde fyysisesti, lähde henkisesti. Muuta tapaasi suhtautua firman menoon, tee sitä vain rahan takia ja hae toista duunia. Aina ei valinnat osu kohdalleen.
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan mä ainoa, joka on ihan itse lähtenyt useammastakin (vakituisestakin) työpaikasta, ilman tietoa tulevasta tai uudesta työstä, ei vaan ole jaksanut jotain ihan hullua sekoilua tai huonoa kohtelua. Enkä halua menettää mielenterveyttäni.
Nyt olen ollut pitkään samassa paikassa, hyviäkin työpaikkoja on olemassa.
et ole ainoa. Itsekin 2 kertaa irtisanonut vakituisesta paikasta. Paska palkka ja juoksutettiin kuin rottaa!
Minäkin lähdin , monestakin syystä enkä kadu, koska lähtö oli harkittu ja syyt painavat, tärkeimpänä arvostuksen ja vaikutusmahdollisuuksien puute huolimatta hyvästä ja luotettavasta vuosikausien työpanoksestani ja se, että työpaikalla sallittiin yhden ammattiryhmän nöyryyttävä käyttytyminen muita kohtaan. Uudessa työpaikassa on tietysti omat vaikeutensa, mutta tärkein korjaantui, toisia arvostava ilmapiiri ja asiallinen työkäyttäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei. Etenkin jos olet kassassa.
Kassamaksuista ja palkasta vedetyistä työttömyysmaksuista ei vaan itse taida saada niin hyvää vastinetta, jos ottaa loparit. 3 kuukauden karenssikos sieltä heti tällaisesta napsahtaa? Eihän tuossa ehdi saamaan mitään päivärahoja, ennenkuin on pakko olla taas jo töissä. Sossustakin lienee turha hakea mitään, niin kauan kuin ei ihan täysi keppikerjäläinen ole. No asumistukea sieltä varmaan nykyään saa tilisaldosta riippumatta.
Karenssinhan siitä saa, mutta onko siinäkään järkeä että on koko ajan paha olla ja on koko ajan stressaantunut? Ja jos niin pelkää sitä karenssia niin etsii uuden työn jo valmiiksi.
Mä olen itse lähtenyt ilman että uutta työpaikkaa on ollut tiedossa, kun on vaan tullut mitta täyteen ja parikin karenssia sen takia tullut, mut onnneksi on löytynyt jotain muuta työtä yllättävän pian sen jälkeen. Yleensä uusi työpaikka on ollut entistä parempi, en siis ihan minkään pienten ongelmien takia ole lähtenyt.
Mikään rahapalkka ei ole omanarvontunnon ja itsekunnioituksen arvoinen.
Mitä tahansa irtisanoutumisesta seuraa ei haittaa tippaakaan.
Tsemppiä kaikille työpaikan jättämistä suunnitteleville!
Työmatkoista voi saada vähennysta, samoin työvaatteista. Fiksu ottaa selvää ja laskettaa veroprossansa uusiks etukäteen. Merkkipäiväkeräykset ovat ihan vapaaehtoisia. Aikuinen lapsi voi saada toimeentulotukea tai opintorahaa ja -lainaa jos opiskelee. Sulla lienee asumistukikin hakematta, tulojen perusteella voisit olla siihen oikeutettu.