Lue keskustelun säännöt.
Syökö moderni nainen miehuuden?
i´ve created a monster
18.01.2018 |
Tällaista olen miettinyt. On hienoa että naiset ovat nykyään lähempänä miehiä. Mutta ollaanko me jo muuttumassa liian samanlaisiksi? Haluaako naiset olla naisia ja miehiä yhtäaikaa ja samalla muuttaa miehet sellaisiksi kuin naiset aikoinaan olivat?
Modernilla naisella tarkoitan tässä itsenäistä aikuista naista joka pärjää elämän kaikilla osa-alueilla niin hyvin ettei ihan varsinaisesti tarvitse miestä mihinkään. Eikä ainakaan halua myöntää tarvitsevansa, korkeintaan sallii itsensä haluta silloin kuin se itselle pahaiten sopii.
Ei en ole mies. Olen nelikymppinen nainen, äiti, tytär ja vaimo. Eräs ystäväni kertoi tuttavaperheensä luona vierailusta Brasiliassa. Siellä perheen mies ei antanut tämän naisen kantaa kauppakasseja, vaikka suomalaisnainen tiukasti yrittikin. Mies on brasilialainen ja naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Mies naurahti ja sanoi että juuri tuollaisia suomalaiset naiset ovat! Kaikki pitäisi tehdä itse eikä apua tarvita. Brasiliassa miehet kantavat naistensa kantamukset koska arvostavat naisia. Ei siksi etteivätkö he tietäisi naisen kyllä jaksavan, vaan siksi että se on heille luontaisesti helpompaa. Miehet jaksavat vähän paremmin ja näin säästetään naisten arvokasta elinvoimaa tärkeämpiin tehtäviin.
Kuuntelin tätä ja leikani loksahti. Niinhän sen pitäisi olla! Mutta miksei se ole? Koska me naiset ei enää anneta miesten olla miehiä! Me halutaan olla superihmisiä jotka pystyy siihen kaikkeen mihin miehetkin ja siihen päälle ollaan vielä naisia. Repikää siitä!
Mutta mihin se mies tässä kuviossa sitten mahtuu? Ei oikein mihinkään. Siksi mies pitääkin kutistaa kuten miehet ovat kautta aikojen naisille tehneet. Siitäpä saavat, niih!
Jotakuinkin koen että näin me nykyään elämme. Ja jos miestä ei sentään tarvitse kutistaa, niin sitten sen on oltava kuin modernit naiset. Lopputulema on että ollaan kaikki jo niin samanlaisia ettei mikään vedä enää puoleensa.
Minä olen synnyttänyt hirviön. Luonut miehestäni kaikkien yhdessäolo vuosieni aikana sellaisen kuin haluan. Tai luulin halunneeni. Ja hän on kaikessa kiltteydessään pyrkinyt olemaan täydellinen mies minulle. Kun lapset olivat pieniä en jaksanut seksiä. Toivoin että voi kun toikin lopettaisi jatkuvan haluamisensa. Nyt kun lapset ovat isompia näin on käynytkin. Nyt en muuta toivokaan kuin että haluaisi taas. Ja on monta monituista muutakin asiaa jotka matkan varrella ovat muuttuneet suuntaan jota silloin toivoin. Ei heti eikä ihan parhaaseen mahdolliseen aikaan, vaan sitten hetken päästä.
Miehen haluttomuus on saanut minut pohtimaan naiseutta ja mieheyttä sekä omia toimiani tämän kaiken keskellä. Ja sitten vähän laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Me halutaan että miehet jää enemmän kotiin hoitamaan lapsia että naiset voivat luoda uraa. Me halutaan että mies tekee yhtä paljon kotitöitä, ymmärtää meidän ajatuksia ja antaa läheisyyttä oikealla sopivalla tavalla. Samaan aikaan meillä on kova tarve näyttää että me kyllä pystytään kaikkeen samaan kuin mieskin. Että eihän me oikeastaan sitä miestä edes tarvita. Paitsi luomaan perheidylliä meidän ehdoilla.
Kyllä, tämä on karrikoitua teksitä. Mutta en tahtoisi olla suomalainen mies. Ja jotenkin koen hankalaksi olla suomalainen pärjääjä nainenkaan. Haluaisin antautua. Mieheni, sinä olet täydellinen vaikket aina tekisikään niin kuin toivon. Sano joskus ei. tarvitsen sitä, naisena.
Kommentit (372)
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Mitähän tapahtuisi jos vaimo ei käskyttäisi? Villi arvaus, ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaadin oikeutta kantaa kauppakasseja. Oikeasti v*tuttaa ajatuskin ettei saisi omia ruokaostoksiaan kantaa. T. Nainen
Ja se olisi ihan hlvetin noloa jos mun nainen kantais kauppakasseja, ihan varmasti se on minun homma. Nyt ja aina. Kyllä mä huomioin mun rakastani muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesi oli aika vihapitoinen miehiä kohtaan, joten en jaksanut lukea sitä loppuun saakka. Ei nainen estä miesten miehisyyttä, kyllä siinä on tämä yhteiskunta asialla, jota feminismi on muokannut.
Vihapitoinen?
Yhteiskunta? Eikös se koostu ihmisistä, miehistä ja naisista jotka siinä elävät?
Hyvä jos olet tyytyväinen omaan asemaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.
Niin kuin mä sanoin mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. En minä vinkunut mitään. Sanoin vain kokemukseni suomalaisista naisista. Ihan tunnettu juttu, että suomalainen nainen ei arvosta miestä. Täällä on roolit väärinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Sinä et ollut 15-vuotiaan naisen kanssa treffeillä vaan 15-vuotiaan tytön, joka sattui olemaan huonotapainen. Kuinka monta kertaa tämä pitää sinulle sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.
Niin kuin mä sanoin mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. En minä vinkunut mitään. Sanoin vain kokemukseni suomalaisista naisista. Ihan tunnettu juttu, että suomalainen nainen ei arvosta miestä. Täällä on roolit väärinpäin.
Suomi on vuosia ollut maailman vähiten epäonnistunut yhteiskunta. Eli ihan selvästi tämä strategia toimii. Ehkä siksi, että miehissä on paljon vähemmän arvostettavaa kuin kuvittelet? Mene mihin tahansa maahan jossa mies on kukkona tunkiolla ja katso miten siellä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Mun äiti oli samanlainen eli tavallinen suomalainen nainen, mutta mun isä on itä eurooppalainen ja tulee tavallisesta itä eurooppalaisesta perheestä missä nainen ei käskytä miestä tai jos käskyttää niin tällainen mies nähdään todella heikkona. Ei nainen kunnioita miestä mitä voi tossuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Työkaverisi vaimo ei siis ole suomalainen tai sitten te asutte jossain muualla kuin Suomessa. Ei kukaan muuta ykskaks ulkomaille vain siksi, että mies kieltäytyy tekemästä mitään. Mistä muuten tiedät työkaverin perhe-elämästä noinkin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syö. Tai ainakin yrittää syödä. Miehen rooli on mennyt melko lyhyessä ajassa täysin uusiksi tai oikeastaan se ei ole vielä edes selkiytynyt. Eikä välttämättä koskaan tulekaan samalla tavalla selkiytymään kuin joskus ennen. Se on nykyaikaa. Kieltämättä olisi jollain tasolla helpompaa jos roolit olisivat yhä selkeät ja olemassa. Mutta nyt täytyy opetella uusia rooleja. Hyvänä puolena tässä on että molemmat saavat muodostaa oman roolinsa. Huonona se että kaikki on vähän hukassa itsensä kanssa. Enää ei voi kysyä olenko hyvä mies tai nainen. Mutta voi kysyä olenko hyvä ihminen? Olenko sellainen jonka kanssa itse haluan olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Mun äiti oli samanlainen eli tavallinen suomalainen nainen, mutta mun isä on itä eurooppalainen ja tulee tavallisesta itä eurooppalaisesta perheestä missä nainen ei käskytä miestä tai jos käskyttää niin tällainen mies nähdään todella heikkona. Ei nainen kunnioita miestä mitä voi tossuttaa.
Kuten ei myöskään mies kunnioita naista jota voi tossuttaa. Ks. naisten historian viimeiset 150 000 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.
Niin kuin mä sanoin mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. En minä vinkunut mitään. Sanoin vain kokemukseni suomalaisista naisista. Ihan tunnettu juttu, että suomalainen nainen ei arvosta miestä. Täällä on roolit väärinpäin.
Suomi on vuosia ollut maailman vähiten epäonnistunut yhteiskunta. Eli ihan selvästi tämä strategia toimii. Ehkä siksi, että miehissä on paljon vähemmän arvostettavaa kuin kuvittelet? Mene mihin tahansa maahan jossa mies on kukkona tunkiolla ja katso miten siellä menee.
Täällä on alkoholismia, perheväkivaltaa naisten taholta, mielialalääkkeidenkäyttöä, syrjäytymistä, avioeroja euroopan eniten väkilukuunsuhteutettuna.
Ei muuten tarvii pitkään naisen kanssa seurustella, kun tämä komentelu jo alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Sinä et ollut 15-vuotiaan naisen kanssa treffeillä vaan 15-vuotiaan tytön, joka sattui olemaan huonotapainen. Kuinka monta kertaa tämä pitää sinulle sanoa?
Tämä olikin ''ensikosketus''. Mulla on näitä tarinoita melkein ohuenkirjan verran. Pahimmissa tapauksissa mennään siihen kun nainen alkaa lyömään ja potkimaan munille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.
Niin kuin mä sanoin mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. En minä vinkunut mitään. Sanoin vain kokemukseni suomalaisista naisista. Ihan tunnettu juttu, että suomalainen nainen ei arvosta miestä. Täällä on roolit väärinpäin.
Suomi on vuosia ollut maailman vähiten epäonnistunut yhteiskunta. Eli ihan selvästi tämä strategia toimii. Ehkä siksi, että miehissä on paljon vähemmän arvostettavaa kuin kuvittelet? Mene mihin tahansa maahan jossa mies on kukkona tunkiolla ja katso miten siellä menee.
Täällä on alkoholismia, perheväkivaltaa naisten taholta, mielialalääkkeidenkäyttöä, syrjäytymistä, avioeroja euroopan eniten väkilukuunsuhteutettuna.
Eli mitä tästä voimme päätellä, naisten alkoholismi, perheväkivalta naisten taholta, mielialalääkkeiden käyttö, syrjäytyminen ja avioerot ovat SILTI aivan loistava paketti siihen verrattuna, että miehet ovat yhteiskunnassa naisten niskan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.
Niin kuin mä sanoin mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. En minä vinkunut mitään. Sanoin vain kokemukseni suomalaisista naisista. Ihan tunnettu juttu, että suomalainen nainen ei arvosta miestä. Täällä on roolit väärinpäin.
Suomi on vuosia ollut maailman vähiten epäonnistunut yhteiskunta. Eli ihan selvästi tämä strategia toimii. Ehkä siksi, että miehissä on paljon vähemmän arvostettavaa kuin kuvittelet? Mene mihin tahansa maahan jossa mies on kukkona tunkiolla ja katso miten siellä menee.
Täällä on alkoholismia, perheväkivaltaa naisten taholta, mielialalääkkeidenkäyttöä, syrjäytymistä, avioeroja euroopan eniten väkilukuunsuhteutettuna.
Entäs ne itsemurhatilastot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, mä oon nähnyt kyllä karmeita esimerkkejä tästä... pahimpina ne joissa vaimo käskyttää miestään kuin lasta ja mies tekee kiltisti niin kuin sanotaan. Työkaverini on tällainen mies. Olen monesti kysynyt mitä luulet vaimosi vastaavan jos sanot EI. Kuulemma varmaan eroaa ja muuttaa pois maasta lapsen kanssa. Voiko olla niin että jotkut miehet jollain kummallisella tavalla nauttii lapsen/alistetun roolissa elämisestä? Vai onko se vaan henkistä väkivaltaa josta ei uskalla irrottautua?
Työkaverisi vaimo ei siis ole suomalainen tai sitten te asutte jossain muualla kuin Suomessa. Ei kukaan muuta ykskaks ulkomaille vain siksi, että mies kieltäytyy tekemästä mitään. Mistä muuten tiedät työkaverin perhe-elämästä noinkin paljon?
Ei ole suomalainen vaimo ei. Ja tiedän kun ollaan vuosia tehty töitä yhdessä ja tulee joskus kuunneltua perhehuolia. Ja ei tietenkään kukaan noin vaan muuta (toivottavasti ainakaan), kunhan ihmettelen miksi joku suostuu elämään sellaisessa suhteessa missä on jatkuvasti käskytettävänä eikä saa tehdä mitään omia päätöksiä. Tarkoitan todella mitään. Jos olet lähdössä viemään roskia ja vaimoo sanoo että nyt et niitä vie, niin sitten niitä ei viedä. Piste. Minusta sairaalloista enkä voi ymmärtää miksi ei edes vastusta. Tietysti pääsee ehkä tavallaan helpommalla, mutta jotenkin jäänyt miettimään että tykkääkö se sitten kuitenkin jollain tavalla siitä roolistaan?
Täälläkin keskustelussa voi huomata miten miehet kommentoivat ja naiset sitten tekevät vasta argumentteja missä auotaan päätä miehelle. Tätä se on netissä ja tätä se on oikeassa elämässä suomalaisen naisen kanssa olemista. En suosittele mielenterveyden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin keskustelussa voi huomata miten miehet kommentoivat ja naiset sitten tekevät vasta argumentteja missä auotaan päätä miehelle. Tätä se on netissä ja tätä se on oikeassa elämässä suomalaisen naisen kanssa olemista. En suosittele mielenterveyden kannalta.
Niinpä. Suomalainen nainen on täysin pilalla aukoessaan päätään miehille, jotka selittävät kuinka kelvoton suomalainen nainen on. Missä on kunnioitus, oi missä.
Yritä sinä enemmän, nimittäin saada viimeinkin se ulkomaalainen tyttöystävä jolloin voit lopettaa vinkumisen täällä.