Lue keskustelun säännöt.
Syökö moderni nainen miehuuden?
i´ve created a monster
18.01.2018 |
Tällaista olen miettinyt. On hienoa että naiset ovat nykyään lähempänä miehiä. Mutta ollaanko me jo muuttumassa liian samanlaisiksi? Haluaako naiset olla naisia ja miehiä yhtäaikaa ja samalla muuttaa miehet sellaisiksi kuin naiset aikoinaan olivat?
Modernilla naisella tarkoitan tässä itsenäistä aikuista naista joka pärjää elämän kaikilla osa-alueilla niin hyvin ettei ihan varsinaisesti tarvitse miestä mihinkään. Eikä ainakaan halua myöntää tarvitsevansa, korkeintaan sallii itsensä haluta silloin kuin se itselle pahaiten sopii.
Ei en ole mies. Olen nelikymppinen nainen, äiti, tytär ja vaimo. Eräs ystäväni kertoi tuttavaperheensä luona vierailusta Brasiliassa. Siellä perheen mies ei antanut tämän naisen kantaa kauppakasseja, vaikka suomalaisnainen tiukasti yrittikin. Mies on brasilialainen ja naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Mies naurahti ja sanoi että juuri tuollaisia suomalaiset naiset ovat! Kaikki pitäisi tehdä itse eikä apua tarvita. Brasiliassa miehet kantavat naistensa kantamukset koska arvostavat naisia. Ei siksi etteivätkö he tietäisi naisen kyllä jaksavan, vaan siksi että se on heille luontaisesti helpompaa. Miehet jaksavat vähän paremmin ja näin säästetään naisten arvokasta elinvoimaa tärkeämpiin tehtäviin.
Kuuntelin tätä ja leikani loksahti. Niinhän sen pitäisi olla! Mutta miksei se ole? Koska me naiset ei enää anneta miesten olla miehiä! Me halutaan olla superihmisiä jotka pystyy siihen kaikkeen mihin miehetkin ja siihen päälle ollaan vielä naisia. Repikää siitä!
Mutta mihin se mies tässä kuviossa sitten mahtuu? Ei oikein mihinkään. Siksi mies pitääkin kutistaa kuten miehet ovat kautta aikojen naisille tehneet. Siitäpä saavat, niih!
Jotakuinkin koen että näin me nykyään elämme. Ja jos miestä ei sentään tarvitse kutistaa, niin sitten sen on oltava kuin modernit naiset. Lopputulema on että ollaan kaikki jo niin samanlaisia ettei mikään vedä enää puoleensa.
Minä olen synnyttänyt hirviön. Luonut miehestäni kaikkien yhdessäolo vuosieni aikana sellaisen kuin haluan. Tai luulin halunneeni. Ja hän on kaikessa kiltteydessään pyrkinyt olemaan täydellinen mies minulle. Kun lapset olivat pieniä en jaksanut seksiä. Toivoin että voi kun toikin lopettaisi jatkuvan haluamisensa. Nyt kun lapset ovat isompia näin on käynytkin. Nyt en muuta toivokaan kuin että haluaisi taas. Ja on monta monituista muutakin asiaa jotka matkan varrella ovat muuttuneet suuntaan jota silloin toivoin. Ei heti eikä ihan parhaaseen mahdolliseen aikaan, vaan sitten hetken päästä.
Miehen haluttomuus on saanut minut pohtimaan naiseutta ja mieheyttä sekä omia toimiani tämän kaiken keskellä. Ja sitten vähän laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Me halutaan että miehet jää enemmän kotiin hoitamaan lapsia että naiset voivat luoda uraa. Me halutaan että mies tekee yhtä paljon kotitöitä, ymmärtää meidän ajatuksia ja antaa läheisyyttä oikealla sopivalla tavalla. Samaan aikaan meillä on kova tarve näyttää että me kyllä pystytään kaikkeen samaan kuin mieskin. Että eihän me oikeastaan sitä miestä edes tarvita. Paitsi luomaan perheidylliä meidän ehdoilla.
Kyllä, tämä on karrikoitua teksitä. Mutta en tahtoisi olla suomalainen mies. Ja jotenkin koen hankalaksi olla suomalainen pärjääjä nainenkaan. Haluaisin antautua. Mieheni, sinä olet täydellinen vaikket aina tekisikään niin kuin toivon. Sano joskus ei. tarvitsen sitä, naisena.
Kommentit (372)
Ykköselle ohis: opettelisit jo vihdoinkin jättämään sen kaksoisgeminaattasi.
Ap nosti esille mielenkiintoisen aiheen, johon myös sisältyi monien mammmain tällä palstalla todistama ongelma: miehen haluttomuus. Vuosikymmenien mieselämän kokemuksella voin kertoa teille, ettei miehen haluttomuus ole miehen yleistä haluttomuutta. Vaan (!) se haluttomuus on aina objektikohtaista, miehen läheisnaiseen kohdistuvaa haluttomuutta. Taustalla voi olla jo tuhansia siltä samaiselta jäähtyneeltä kaurapuurolta maistuvia seksuaalitoimituksia, kemioiden loitontumista vuosikausien ajan ja ikävän ilmapiirin muodostamista toisen tai molempien taholta. Eli korjattavaa saattaa löytyä puolin ja toisin. Helpointa on kuitenkin aloittaa haluttomuuden torjuminen ja suhteen parantaminen - arvatkaapa mistä - itsestä, vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi ettei kukaan saa tästä ajatuksesta kiinni. Kauppakassien kantaminen on vain vertaus. Ajatus onkin että minä teen sen mikä on minulle luontaisesti helpompaa ja sallin sinun tekevän samoin. Sitä että minä arvostan sitä mitä minä teen ja arvostan myös sitä mitä sinä teet. Meillä molemmilla on tärkeä rooli, naisena ja miehenä tässä parisuhteessa. Me emme ole kilpailijoita vaan toimimme samalla puolella itsemme ja toistemme hyväksi. Minä saan olla välillä heikko ja tarvitseva ja sallin sen myös sinulle.
suomentaja kirjoitti:
Harmi ettei kukaan saa tästä ajatuksesta kiinni. Kauppakassien kantaminen on vain vertaus. Ajatus onkin että minä teen sen mikä on minulle luontaisesti helpompaa ja sallin sinun tekevän samoin. Sitä että minä arvostan sitä mitä minä teen ja arvostan myös sitä mitä sinä teet. Meillä molemmilla on tärkeä rooli, naisena ja miehenä tässä parisuhteessa. Me emme ole kilpailijoita vaan toimimme samalla puolella itsemme ja toistemme hyväksi. Minä saan olla välillä heikko ja tarvitseva ja sallin sen myös sinulle.
Kuulostaa normaalilta parisuhteelta. En kuitenkaan ymmärrä miten liittyy apn sepostukseen .
Tilanne on vähän sama kuin pikkulapsella joka haluaisi syliin, mutta ei osaa kertoa sitä. Kiukuttelee, haluaa tikkarin - saa tikkarin mutta ei halua SITÄ tikkaria. Saa toisen, mutta sekin on väärän värinen jne. Kymmenen tikkarin jälkeen tajuaa itkuisena ojentaa kätensä ja pääse syliin.
Eikö siellä Brasiliassa naiset liiku kodin ulkopuolella ollenkaan ilman miehiään? Ei käy kaupassa, ei tankkaa autoa, ei vie huoltoon tai katsastukseen? Jus tulin kaupasta neljän täyden kauppakassin kanssa, itse ne piti sisälle raahata. Autonkin tankkasin. Ulkona on kylmä, tuulta ja lunta puskee vaakasuoraan, joten toppapuku, pipo ja kaulaliina oli päällä. Toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa miestä töistä kotiin ja lähteä sitten yhdessä asioille, mutta uskon miehen arvostavan ettei illalla tarvitse lähteä minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on vähän sama kuin pikkulapsella joka haluaisi syliin, mutta ei osaa kertoa sitä. Kiukuttelee, haluaa tikkarin - saa tikkarin mutta ei halua SITÄ tikkaria. Saa toisen, mutta sekin on väärän värinen jne. Kymmenen tikkarin jälkeen tajuaa itkuisena ojentaa kätensä ja pääse syliin.
Jos haluat asettaa miehen ja naisen tällaiseen asemaan parisuhteessa, niin ei ihme että niin moni täyspäinen nainen valitsee sinkkuuden ja kissan.
Suomeen on jostain pesiytynyt epämiehekäs "ulistaan ja uhriudutaan"-kulttuuri. Muutamat miehet ulisevat esimerkiksi että valkoista heteromiestä sorretaan tai jotain muuta mikkihiirimäistä sontaa homoista, feministeistä tai ulkomaalaisista. Todennäköisesti tuollaiset "miehet" ovat menettäneet miehisyytensä ja seksuaalisen kyvykkyytensä.
Suurimalla osalla meistä miehistä ei ole tuollaisia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ykköselle ohis: opettelisit jo vihdoinkin jättämään sen kaksoisgeminaattasi.
Ap nosti esille mielenkiintoisen aiheen, johon myös sisältyi monien mammmain tällä palstalla todistama ongelma: miehen haluttomuus. Vuosikymmenien mieselämän kokemuksella voin kertoa teille, ettei miehen haluttomuus ole miehen yleistä haluttomuutta. Vaan (!) se haluttomuus on aina objektikohtaista, miehen läheisnaiseen kohdistuvaa haluttomuutta. Taustalla voi olla jo tuhansia siltä samaiselta jäähtyneeltä kaurapuurolta maistuvia seksuaalitoimituksia, kemioiden loitontumista vuosikausien ajan ja ikävän ilmapiirin muodostamista toisen tai molempien taholta. Eli korjattavaa saattaa löytyä puolin ja toisin. Helpointa on kuitenkin aloittaa haluttomuuden torjuminen ja suhteen parantaminen - arvatkaapa mistä - itsestä, vai mitä.
Munkin mielestä aihe on mielenkiintoinen vaikka naisena aluksi sitä kavahdinkin. Tässä voi kuitenkin olla vinhaa perää...
Liian usein parisuhde muuttuu (lasten myötä) omituiseksi kilpakentäksi siitä kumpi saa enemmän olla tekemättä mitään ja toisaalta kumpi joutuu aina tekemään kaiken jne jne. Sitten mollataan kavereille kun ei se osaa mitään tehdä oikein ja minähän se autonkin katsastan ja renkaatkin vaihdan nykyään kun ei siitä mihinkään ole. Niin eikä sillä ees enää seiso. Totally useless case. Mennäänkö puntille ja sen jälkeen kaljalle?
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipas heteronormatiivista settiä ap:lla. Enpä usko, että sterotyyppiset miehen ja naisen roolit ovat mitenkään uhattuna, niillä on sen verran pitkä historia ainoina oikeina totuuksina. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset saisi olla juuri sellaisia kuin ovat, vaikka sitten Etelä-Amerikkalaiseen tyyliin sukupuolistereotyyppisiä, mutta tähän saakka ne, joiden identiteetti ei sovi ahtaaseen miehen tai naisen rooliin, tai ovat syntyneet väärään fyysiseen sukupuoleen, ovat joutuneet kärsimään näistä ahtaista rooleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykköselle ohis: opettelisit jo vihdoinkin jättämään sen kaksoisgeminaattasi.
Ap nosti esille mielenkiintoisen aiheen, johon myös sisältyi monien mammmain tällä palstalla todistama ongelma: miehen haluttomuus. Vuosikymmenien mieselämän kokemuksella voin kertoa teille, ettei miehen haluttomuus ole miehen yleistä haluttomuutta. Vaan (!) se haluttomuus on aina objektikohtaista, miehen läheisnaiseen kohdistuvaa haluttomuutta. Taustalla voi olla jo tuhansia siltä samaiselta jäähtyneeltä kaurapuurolta maistuvia seksuaalitoimituksia, kemioiden loitontumista vuosikausien ajan ja ikävän ilmapiirin muodostamista toisen tai molempien taholta. Eli korjattavaa saattaa löytyä puolin ja toisin. Helpointa on kuitenkin aloittaa haluttomuuden torjuminen ja suhteen parantaminen - arvatkaapa mistä - itsestä, vai mitä.
Munkin mielestä aihe on mielenkiintoinen vaikka naisena aluksi sitä kavahdinkin. Tässä voi kuitenkin olla vinhaa perää...
Liian usein parisuhde muuttuu (lasten myötä) omituiseksi kilpakentäksi siitä kumpi saa enemmän olla tekemättä mitään ja toisaalta kumpi joutuu aina tekemään kaiken jne jne. Sitten mollataan kavereille kun ei se osaa mitään tehdä oikein ja minähän se autonkin katsastan ja renkaatkin vaihdan nykyään kun ei siitä mihinkään ole. Niin eikä sillä ees enää seiso. Totally useless case. Mennäänkö puntille ja sen jälkeen kaljalle?
Mieluimmin puntille ja kaljalle kuin yrittämään hampaat irvessä ihailla miestä joka ei tee kotona mitään mutta sentään osoittaa miehisyyttä kantamalla kauppakasseja, jotka todellaisuudessa ruipelo teinikin saa roudattua marketista pihalle. Mutta hei, säästetään vaimon voimia tärkeämpiin tehtäviin, kuten vessan kuuraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko niitä kauppakasseja on kanneltu? Ei sataa vuotta. Sitä ennen kuluneissa n. 200 000 vuodessa miehisyys on ollut kiinni aika monesta muusta asiasta.
Nykyaika on helppoa näissä lällyissä länsimaissa. Siksi sukupuoli"roolit" ovat menettämässä merkityksensä.
Vielä viime vuosisadan alussa tekivät kummatkin aika pitkää päivää tahoillaan ja ajatukset pysyivät pois joutavasta.
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei maailma ole vielä valmis tällaiselle keskustelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Kirjoituksesi oli aika vihapitoinen miehiä kohtaan, joten en jaksanut lukea sitä loppuun saakka. Ei nainen estä miesten miehisyyttä, kyllä siinä on tämä yhteiskunta asialla, jota feminismi on muokannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikosketukseni suomalaiseen naiseen oli kun olin 15v teiniboi ja menin samanikäisen tytön kanssa treffeille. Avasin hänelle kahvilan oven mihin hän tiuskaisi vihaisella äänellä ''kyllä minä itse avaan oveni''.
Näitä on jokusen verran lisää. Suomalainen nainen soveltuu hyvin yhdenillan huvitteluun, mutta suosittelen ulkomaalaisia naisia romanttisempaan suhteeseen mielenterveyden kannalta.
Kunpa näkisimme päivän jolloin löydät ulkomaalaisen naisen romanttiseen suhteeseen, mutta sitä ei vain tule.
Hyvä sanoman botti. Olen asunut ulkomailla ja mulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä. Ihan eurooppalainen.
Huomaa tyttöystävä perfektissä.
Yritä vähän enemmän.
Ei sellainen ole mies eikä mikään, jos ei modernia naista kestä.
Sen verran korjausta että nyt kun luin jutun, siinä ei ollut niin paljon siitä mitä yleensä Dunderfelt puhuu, eli tätä että naisen pitäisi ihailla vahvaa miestä blaa blaa.