Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla lapsi ei ole melkein koskaan hoidossa?
Ainoa, joka lastamme hoitaa, on äitini. Lapsi on 5v. ja ollut äidilläni yökylässä ehkä 7 kertaa, lisäksi hoitaa joskus iltapäivisin tarhan jälkeen. Olemme tuttavapiirissämme jotain poikkeuksia, koska lapsi on niin vähän hoidossa. En siis valita, ihmettelen vain. Muilla tällaista?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän nimenomaan on hoidossa jos ollut 7 kertaa jo yökylässä ja vielä muutenkin hoidossa
Niin, hän on noin kerran vuodessa yökylässä ja sen lisäksi joskus pari tuntia tarhan jälkeen. Ei kovin suuri määrä. ap
Ap, sun lapsihan on hoidossa tarhassa joka työpäivä, eikö vaan. En ymmärrä, miksi yrität väittää, että lapsi ei ole hoidossa. Jos lapsi olisi vielä muuallakin hoidossa, niin milloin hän olisi vanhempiensa kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun näitä lukee niin ihmettelen eikö lapsilla ole kavereita, itse pentuna ja nykyään lähipiirin isommat lapset yökyläilevät kavereillaan. Ja se se vasta hauskaa on! Joku kirjoitti että on ollut vain sisarusten syntymän ajan erossa lapsistaan, eikö lapset saa mennä kavereille yöksi? Tai 10 vuoden aikana yhden kerran yökylässä. Eikö vanhemmat siis halua päästää lapsia mihinkään yöksi?
Meidän lapset ei halua yökyläillä enkä ota meille lasta, jota äiti tarjoaa saadakseen vapaa viikonlopun. En ole ilmainen päivä/yöhoitopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun näitä lukee niin ihmettelen eikö lapsilla ole kavereita, itse pentuna ja nykyään lähipiirin isommat lapset yökyläilevät kavereillaan. Ja se se vasta hauskaa on! Joku kirjoitti että on ollut vain sisarusten syntymän ajan erossa lapsistaan, eikö lapset saa mennä kavereille yöksi? Tai 10 vuoden aikana yhden kerran yökylässä. Eikö vanhemmat siis halua päästää lapsia mihinkään yöksi?
Ei kaikki lapset piittaa yökyläilystä kovin pienenä. Oma lapseni kävi kyllä joka vuosi yhden luokkakaverin synttäreillä, jotka oli pyjamabileet. Mutta eipä nyt tullut tähän ketjuun mieleenkään mainita, että 10-vuotiaasta eteenpäin on ollut kerta vuodessa pyjamabileissä ja sitten vähän vanhempana muutaman päivän partioleireillä. En nyt noita miksikään hoidoksi laskisi.
Ja vaikka lapsi olikin tosi tiiviisti äidin hoidossa pienenä - tai ehkä juuri siksi - niin hyvin pärjäsi 11-vuotiaana luokkaretkellä ulkomailla kun yöpyminen oli yksin vieraassa perheessä. Ei ollut minun lapsella siellä koti-ikävä eikä itkeskellyt äitinsä perään, kun on saanut viettää turvallisen lapsuuden.
Mekin asumme eri maassa. Sitä paremmalla syyllä sitä kuvittelisi, että isovanhempia kiinnostaisi edes sen kerran tai kaksi vuodessa vähän viettää aikaa lapsenlasten kanssa - mutta EI.[/quote
Sama oli meillä, kun asuttiin Aasiassa ja käytiin kerran vuodessa Suomessa. Eläkeläis-isovanhemmat katosivat meidän tulopäivänä mökille ja meni kolme viikkoa, ennen kuin ekan kerra tavattiin - siis vasta sitten, kun me vuokrattiin auto ja ajettiin toiselle puolelle Suomea sinne mökille heitä tapaamaan. Asuvat siis ihan lentokentän lähellä ja olisivat voineet tulla vaikka vastaan, mutta kun oli kiire sinne mökille. Mutta vastahan he näkivät "rakkaat" lapsenlapset 11 kk aiemmin, joten prioriteetit kävivät selviksi. Yhden yön saivat lapset sitten olla heillä, mutta jo seuraavana päivänä oli tulossa eläkeläistuttuja kylään, eikä "sitä nyt viitsitä siirtää, kun on jo kerran sovittu".
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa oleva lapsi ei ole "harvoin hoidossa", vaikka hän ei olisi yökylässä koskaan. Lapsen näkökulmasta sillä on vain rajallisesti väliä, mihin aikaan vuorokaudesta tuo erossa oleminen tapahtuu. Pikemminkin tutun ja läheisen mummun, papan, kummin tai vaikka siskon huomassa vietetty ilta on paljon leppoisampi kokemus kuin ruuhkaisessa päiväkodissa vietetty päivä.
Ei sillä, pöljää tuo hoitokertojen vähäisyydellä ylpeily on joka tapauksessa, mutta ap:lla ei ole siihen edes aihetta kun lapsi on hoidossa kymmeniä tunteja viikottain.
Niin? Minusta se on hienoa, että lapsi on hyvässä yksityisessä päiväkodissa. En ikinä "ylpeilisi" sillä, että tämän ikäinen lapsi olisi kotihoidossa. Ja minusta lapsi voisi olla ihan hyvin vielä enemmän isoäidillään yötä, se olisi vain kiva hänelle. Ystävieni lapset ovat huomattavasti enemmän hoidossa kuin meidän.
Faktahan on, että hyvinvointi kasautuu suvuittain ja se näkyy mm. sosiaalisena pääomana siten, että lapsilla on monipuolinen hoiva- ja läheisverkosto. Ei siinä, että hoitaa lapsensa 100% yksin ole mitään hienoa. Totta kai se on joillekin pakko, kuten tästäkin ketjusta kävi ilmi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5v ja 7v ovat nyt olleet kahtena vuotena hoidossa toisilla isovanhemmilla, yhteensä 3 kertaa.
Asutaan kaukana, joten tuonne on saatu vietyä vain syyslomapäiviksi ja kesäloman alkupäiviksi.
Toiset taas vievät harva se viikonloppu, kuten pikkuveljeni perhe lapsiansa hoidattaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa oleva lapsi ei ole "harvoin hoidossa", vaikka hän ei olisi yökylässä koskaan. Lapsen näkökulmasta sillä on vain rajallisesti väliä, mihin aikaan vuorokaudesta tuo erossa oleminen tapahtuu. Pikemminkin tutun ja läheisen mummun, papan, kummin tai vaikka siskon huomassa vietetty ilta on paljon leppoisampi kokemus kuin ruuhkaisessa päiväkodissa vietetty päivä.
Ei sillä, pöljää tuo hoitokertojen vähäisyydellä ylpeily on joka tapauksessa, mutta ap:lla ei ole siihen edes aihetta kun lapsi on hoidossa kymmeniä tunteja viikottain.
Niin? Minusta se on hienoa, että lapsi on hyvässä yksityisessä päiväkodissa. En ikinä "ylpeilisi" sillä, että tämän ikäinen lapsi olisi kotihoidossa. Ja minusta lapsi voisi olla ihan hyvin vielä enemmän isoäidillään yötä, se olisi vain kiva hänelle. Ystävieni lapset ovat huomattavasti enemmän hoidossa kuin meidän.
Faktahan on, että hyvinvointi kasautuu suvuittain ja se näkyy mm. sosiaalisena pääomana siten, että lapsilla on monipuolinen hoiva- ja läheisverkosto. Ei siinä, että hoitaa lapsensa 100% yksin ole mitään hienoa. Totta kai se on joillekin pakko, kuten tästäkin ketjusta kävi ilmi. Ap
Silti lapsesi on paljon hoidossa, ei harvoin hoidossa. En tajua otsikkoa. Yökyläiltykin runsaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä taas näsäviisastelijoita tarttumassa hoito-sanaan.
:(
Hmm jos puhutaan muusta kuin päivähoidosta, niin meillä aika vähäisessä hoidossa lapset, 1-3 kertaa vuodessa muutaman tunnin, ja yökylässä ollut esikoinen vain kuopuksen synnytyksen ajan. Lapset eivät vielä halua olla yökylässä (3 ja 5v), eikä kyllä toisaalta ihme, kun eivät ole oikein tottuneet hoidossa oloon. Molemmat menneet suht myöhään päiväkotiinkin. Ehkäpä kouluiässä tämä muuttuu.
Meillä on vaikuttanut paljon se, ettei oikein ole ollut luottoa sukulaisiin hoitajina. Nähdään kyllä sukua ja ovat tarjonneet apua, mutta en nyt jaksa luetella mitä kaikkea epäluottamusta löytyy. Esikoisen kummitäti on mielellään hoitanut lapsia, ja jotenkin sitä vaan on tottunut siihen etteivät lapset ole niinkään hoidossa, joten ei tavallaan kehtaa kysyä kovin usein. Itse asiassa lasten ollessa vielä taaperoita, en edes halunnut antaa hoitoon, ja siitä on kai jäänyt myös kynnya pyytää apua esim.siltä kummitädiltä. Miehen kanssa homma pelaa hyvin, ja molemmat saadaan omaa aikaa riittävästi. Tilanne olisi toki erilainen jos oltaisiin vuorotyössä, reissutyössä, lapset olisivat kuormittavia, parisuhteessa olisi kriisiä tms.
Ja en nyt tarkoita, ettenkö ymmärtäisi vanhempien kaipaavan hoitoapua. Itse olen vain todella tottunut siihen, ettei esim lasta voi vain viedä mummolaan, niin jotenkin siihen jatkuvaan yhdessäoloon sitten tottuu alusta alkaen. Kun on tiennyt jo esikoisen synnyttyä, ettei suvusta löydy "mieleistä" hoitoapua. Kirpaisi varmasti itselläni enemmän, jos kyse olisi siitä ettei kukaan haluaisi auttaa. Silloin korostuu se tunnekin, että apua kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä taas näsäviisastelijoita tarttumassa hoito-sanaan.
:(
Öh. Ketjun aihe. Kai se on olennainen sana sitten.
Minä olen se joka olin esikoisesta erossa vain kuopuksen synnytyksen ajan, todellakin antaisin mielelläni lapsia isovanhemmilleen yökylään tai edes tunniksi päivällä jos huolisivat mutta kun eivät huoli. Niin ja esikoinen oli 2,5 v kuopuksen syntyessä että ei siihen ikään mennessä ollut solminut sellaisia kaverisuhteita joiden kanssa yökyläillä.
Ja jos joku viisastelee tähän että isovanhemmat on jo hommansa hoitaneet niin tiedoksi että lapsina minut ja miehen on meidän omat isovanhemmat hoitaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on miehen kanssa varmaan jotenkin oudot geenit, koska me saimme vain mukavia lapsia, joiden kanssa on ilo olla ja elää. Vuorotellen osataan olla lasten kanssa ja kun halutaan vaikka elokuviin, niin löytyy lähipiiristä nuoria aikuisia, jotka mielellään ovat lasten kanssa korvausta vastaan. Isovanhemmilla vieraillaan koko perheenä, tehdään kaikenlaista yhdessä ja lapset oppivat,että eri-ikäiset voivat olla yhdessä ja että äidilläkin on äiti, jota pitää totella.
Jos haluaa elämästään helpon, niin sitten tekee siit äsellaisen.Tai sitten on kuin ap, joka haluaa valittaa.
Tää kuulostaa vähän creepyltä, mutta ottaisin mielelläni jonkun sellaisen lapsen meille vaikka viikonlopuksi, ketä ei juuri koskaan ole hoidossa. Koska vanhempi/vanhemmat kaipaa ehdottomasti joskus sitä omaa aikaa! Itselläni kolme lasta ja molempien puolelta isovanhemmat, jotka tarpeen mukaan ottavat yökylään (yleensä 2-5 kertaa vuodessa, vähän vaihtelee). Itse vaan mietin, että lepo tekee hyvää ja lapsellekin vähän vaihtelua. Pitäisköhän hakeutua tukiperheeksi 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa oleva lapsi ei ole "harvoin hoidossa", vaikka hän ei olisi yökylässä koskaan. Lapsen näkökulmasta sillä on vain rajallisesti väliä, mihin aikaan vuorokaudesta tuo erossa oleminen tapahtuu. Pikemminkin tutun ja läheisen mummun, papan, kummin tai vaikka siskon huomassa vietetty ilta on paljon leppoisampi kokemus kuin ruuhkaisessa päiväkodissa vietetty päivä.
Ei sillä, pöljää tuo hoitokertojen vähäisyydellä ylpeily on joka tapauksessa, mutta ap:lla ei ole siihen edes aihetta kun lapsi on hoidossa kymmeniä tunteja viikottain.
Niin? Minusta se on hienoa, että lapsi on hyvässä yksityisessä päiväkodissa. En ikinä "ylpeilisi" sillä, että tämän ikäinen lapsi olisi kotihoidossa. Ja minusta lapsi voisi olla ihan hyvin vielä enemmän isoäidillään yötä, se olisi vain kiva hänelle. Ystävieni lapset ovat huomattavasti enemmän hoidossa kuin meidän.
Faktahan on, että hyvinvointi kasautuu suvuittain ja se näkyy mm. sosiaalisena pääomana siten, että lapsilla on monipuolinen hoiva- ja läheisverkosto. Ei siinä, että hoitaa lapsensa 100% yksin ole mitään hienoa. Totta kai se on joillekin pakko, kuten tästäkin ketjusta kävi ilmi. Ap
Luovuta jo ap. Tämä aloitus lähti jo ihan alusta alkaen hakoteille otsikosta lähtien. Sulla on joku ihan oma käsitys hoidossa olemisesta. Ja mitä ihmettä sä alat päteä sun hyväosaisuudella? Että kun olet hyväosainen, niin sulle usein hoidossa tarkoittaa kuitenkin harvoin hoidossa, koska sun kaverit hoidattaa lapsiaan kodin ulkopuolella useammin kuin sinä? Siis kai sä nyt huomaat, että noissa sun perusteluissa ei ole mitään järkeä. Että vain niitä lapsia hoidetaan paljon kotona, joiden vanhemmat ovat köyhiä? No jospa ei nyt kuitenkaan. Ei kukaan tuominnut sua, että sun lapset ovat hoidossa, vaan sitä tässä ihnetellään, kun ytität väittää, että he eivät ole paljoa hoidossa, vaikka verattain ovatkin. Sun kaveripiiri ei edusta koko maailmaa ap.
Lapset 11 ja 9 v. Olleet kerran yökylässä kaveripariskunnan luona. 3 kertaa ollut illan ajan maksettu lastenhoitaja. Siinäpä se. Ei ole ketään sukulaisia avuksi lasten hoitoon.
Teidän lapsi on nimenomaan paljon ulkopuolisen hoidossa, jos on päiväkodissa ja vielä isovanhemmat hoitavat vapaa-ajalla ja lapsi on 5v.
Meillä 5v. lapsi oli päiväkodissa vain tarvittaessa, muutaman tunnin päivässä ja pystyimme vaikuttamaan työaikoihin ja hoitamaan lapsemme itse ja molemmat isovanhemmat asuivat satojen kilometrien päässä.
Eikä siitä tarvinnut tehdä sen kummempaa numeroa.
Mulla ei ole ollut koskaan hoidossa lapset paitsi tarhassa.
Yökylä joskus 7v. ekan kerran poissa ja valmennusleiri 3 päivää, kun oli 9 vuotta.
No nyt ovat 13 ja 16 vuotta.
Meillä lapset ovat olleet kotihoidossa 3v asti ja toinen 5 vuotiaaksi ja sen jälkeen päiväkodissa 6h päivässä. Emmekä ole tarvinneet ulkopuolista apua, koska molempien työnantajat ovat joustaneet työajasta.
Toiset isovanhemmat ovat jo kuolleet ja toiset asuvat kaukana, eivätkä edes jaksaisi hoitaa.
En ymmärrä ap. aloitusta, jos lapsi on päiväkodissa, niin hän on hoidossa ja osan vapaa-ajastakin on ap. ulkoistanut lapsensa hoidon eli siinä mielessä olet kyllä poikkeus. Harvalla edes isovanhemmat asuvat lähellä tai pystyvät edes auttamaan, iän tai sairauden takia.
Tuttu sai vanhana lapsen ja valitti ettei kukaan auta, tarkoitti kavereita koska vanhemmat kuolleet.
No teki mieli kysyä että ketä sä autoit silloin kun sun kaverin lapset oli pieniä ja itse olit lapseton 30-42v.
Omat lapset teinejä ja ei meitäkään kukaan auttanut, äitini ei enää jaksanut.
En todellakaan hoida kenenkään lapsi paitsi tulevia lapseni lapsia.
Niin petaat kuin makaat.
Meillä on kaksi kotihoidossa olevaa lasta (4v ja 1,5 v). He eivät ole koskaan olleet päiväkodissa tms. Isompi oli ensimmäisen kerran hoidossa vanhemmillani kuopuksen synnytyksen ajan ja sen jälkeen lapset ovat olleet kolme kertaa hoidossa vanhemmillani (n. 4-6 h). Kumpikaan ei ole ollut vielä yökylässä, eikä hoidossa kenelläkään muulla kuin vanhemmillani. Vanhempi lapsi käy kerran viikossa kerhossa (1h). Ajattelen niin, että olen itse tehnyt lapset ja kasvatusvastuu heistä kuuluu ensisijaisesti minulle ja miehelleni. Tiedän, että vanhempani tulevat auttamaan minua koska vain, heti kun vain soitan, mutta en halua vaivata heitä. Vanhemmillani on omiakin harrastuksia ja menoja vaikka eläkkeellä ovatkin. Vanhempani kyläilevät meillä kuitenkin säännöllisesti ja me heillä. Minä ja mieheni harrastamme vuorotellen tai yhdessä koko perheen voimin, ja yhteistä aikaa meillä on silloin kun lapset menevät nukkumaan. Appivanhemmat asuvat kaukana ja ovat niin iäkkäitä, että heistä ei ole apua. Ennemminkin he tarvitsevat meidän apuamme. Mutta minä nautin lasten kanssa olosta, ja tänäänkin oli meillä oli tosi kivaa pulkkamäessä. :)