Muita, joilla lapsi ei ole melkein koskaan hoidossa?

Vielä kotona oleva 3v lapseni on ollut hoidossa ehkä pari kertaa 2 tuntia isovanhemmillaan. Kyllä varmasti useamminkin vahtisivat, mutta asuvat 200km päässä ja ovat vielä työelämässä.. Eli muutaman tunnin ollut 3 vuoden aikana ulkopuolisen hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivähoidossa oleva lapsi ei ole "harvoin hoidossa", vaikka hän ei olisi yökylässä koskaan. Lapsen näkökulmasta sillä on vain rajallisesti väliä, mihin aikaan vuorokaudesta tuo erossa oleminen tapahtuu. Pikemminkin tutun ja läheisen mummun, papan, kummin tai vaikka siskon huomassa vietetty ilta on paljon leppoisampi kokemus kuin ruuhkaisessa päiväkodissa vietetty päivä.

Ei sillä, pöljää tuo hoitokertojen vähäisyydellä ylpeily on joka tapauksessa, mutta ap:lla ei ole siihen edes aihetta kun lapsi on hoidossa kymmeniä tunteja viikottain.

Niin? Minusta se on hienoa, että lapsi on hyvässä yksityisessä päiväkodissa. En ikinä "ylpeilisi" sillä, että tämän ikäinen lapsi olisi kotihoidossa. Ja minusta lapsi voisi olla ihan hyvin vielä enemmän isoäidillään yötä, se olisi vain kiva hänelle. Ystävieni lapset ovat huomattavasti enemmän hoidossa kuin meidän.

Faktahan on, että hyvinvointi kasautuu suvuittain ja se näkyy mm. sosiaalisena pääomana siten, että lapsilla on monipuolinen hoiva- ja läheisverkosto. Ei siinä, että hoitaa lapsensa 100% yksin ole mitään hienoa. Totta kai se on joillekin pakko, kuten tästäkin ketjusta kävi ilmi. Ap

Totta. On paljon vanhempia, etteivät he pysty vastuulliseen vanhemmuuteen ja tarjoamaan edes 5v turvallista kasvuympäristöä ja hoivaa ja silloin lapsenhoito on parempi ulkoistaa, oli se sitten isovanhemmat tai päiväkoti.

Suurin osa perheistä kuitenkin haluavat olla yhdessä ja viettää aikaa mahdollisimman paljon toistensa seurassa. Eikä 5v kasvattaminen ja hoitaminen vaadi vanhemmilta mitään erityisosaamista ja rakettitiedettä, vaan arkisten asioiden hallintaa.

Yleensä lapsetkin haluavat viettää aikaansa kotona ja vanhempiensa seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa, joka lastamme hoitaa, on äitini. Lapsi on 5v. ja ollut äidilläni yökylässä ehkä 7 kertaa, lisäksi hoitaa joskus iltapäivisin tarhan jälkeen. Olemme tuttavapiirissämme jotain poikkeuksia, koska lapsi on niin vähän hoidossa. En siis valita, ihmettelen vain. Muilla tällaista?

Kiva nähdä, että vielä tänä päivänä on oikeita äitejäkin, jotka rakastavat lapsiaan niin paljon, että hoitavat itse. Näin miehenä herää kunnioitus kunnon äitejä kohtaan! Peukut sulle :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänhän nimenomaan on hoidossa jos ollut 7 kertaa jo yökylässä ja vielä muutenkin hoidossa

Niin, hän on noin kerran vuodessa yökylässä ja sen lisäksi joskus pari tuntia tarhan jälkeen. Ei kovin suuri määrä. ap

Tarhan?! Siis se on päivät hoidossa siellä?!

Otankin sanani ja kunnioitukseni takaisin ja uhraamaan sen kunnon äideille..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme marttyyreja täällä. Minusta se on tosiaan vähäistä hoitoa, että lapsi oli 1. kerran yökylässä 2-vuotiaana ja sen jälkeen on ollut noin puolen vuoden välein. En sanonut, että hän ei ole koskaan hoidossa. Päiväkotia en tietenkään laske tällaiseksi vapaa-ajan hoidoksi - on aikalailla itsestäänselvää että tämän ikäinen on pk:ssa. Kyllä meidän hyvinvoivassa, keskiluokkaisessa tuttavapiirissä useimmat isovanhemmat hoitavat ihan viikottain. -ap

Tästähän on tehty ihan selvityksiä, joiden perusteella ns.suuret ikäluokat ja heistä seuraava sukupolvi ovat joutuneet omien, nyt noin 35v lastensa huoltajiksi eli joutuvat maksamaan lastensa kuluja ja hoitamaan lastenlapsia, vaikka näennäisesti kaikki on hyvin. Lapset käyvät töissä, on harrastuksia, kaunis koti jne. mutta elämänhallinta on kokonaan hukassa. Ei kyetä huolehtimaan omista lapsista, koska priorisoidaan harrastukset tai kaverit lasten edelle.

En ole lukenut ko tutkimuksia, mutta kyllähän se ensimmäisenä kysymyksenä herää että miksi ei suuret ikäluokat joutuisi maksamaan mitään. Hehän ovat saaneet parhaat tulot, ja parhaat edut. Heidän lapsillaan ei ole sama tilanne, joten olisi loogista että suuret ikäluokat omalta osaltaan tukevat itse perustamiaan perheitä.

Eka lapsi on ollut yökylässä mummolassa paljon pienestä asti. Toinen lapsi ei oo ollut vielä yökylässä, on 2,5v (eikä varmaan tuu olemaankaan). Toki on lasten kanssa reissattu esim perheleirejä. Jotenkin tuntuu että on ajatukset muuttunut näiden kahden lapsen välissä, näillä siis lähes 10vuoden ikäero.

Meillä 1,5v lapsi ja on ollut nyt 1 vuoden ikäisenä kaksi kertaa mummolassa yhden yön yökylässä ja muuten ehkä 1-3 kertaa isovanhemmat ovat hoitaneet pidemmän aikaa päivällä (4-8 tuntia). Kauhuissani katselen kun tuttavapariskunta vie nyt 6kk ikäistä vauvaa vähän väliä viikoksi isovanhemmille hoitoon. Laskin että he ovat olleet jo 10 % vauvan elämästä kahdestaan ulkomailla. Kauheinta tietysti tässä on se kun tuttavapariskunnan nainen kehuskelee että näin vauvasta kasvaa itsenäinen ja sellainen joka on helppo jättää hoitoon...

Kuulostaa meidän mittapuulla paljolta ja luksukselta :D

Meidän 7v ollut neljä kertaa yökylässä ja ne ajoittuu ekaan neljään elinvuoteen. Viimeisin (viimeinen??) yhteinen iltameno joka kesti yönyli oli vuonna 2014 (jepjep, hyvin menee kun puhutaan jo vuosissa, kohtahan tässä vaihtuu jo vuosikymmenkin).

Tätä nykyä kaksi lasta. Ei ole ottajia, tai on moisiin jotka sanoo että hoitavat, mutta kun yrittää sopia niin ei käykään mikään. Rahaa myös tarjottu.

Ei olla enää pyydetty sen jälkeen mistään apua kun yksi isovanhemmista ilmoitti 10v päivänämme että meillä on sitten kiire kotiin, koska hän haluaa viettämään iltaa miehen (joku tuore tapaus) kanssa. Tämä ilmoitus tuli heti kun astui ovesta sisään, 2h päästä olimme jo takaisin.

Toisen isovanhemman kanssa oltiin sovittu että tulee hoitamaan silloista yhtä lastamme pariksi tunniksi illalla valmistujaisteni kunniaksi lapsen nukkuessa. Että käydään ottamassa lasilliset ulkona. Ei jaksanutkaan sitten tulla, itkin itseni uneen klo 21 valmistuttuani korkeakoulusta.

Yritettiin myös taannoin pyytää yhtä siskoistani katsomaan lapsia keskellä päivää hänelle sopivaan aikaan sopivana päivänä. Sovittiin, mutta perui. Ei sitten enää kuulunut sen tiimoilta mitään.

Parempi vaan kun ei yritä. Olen tosi lannistettu ja surullinen näistä :(

Tarhan jälkeen, eli on lähes päivittäin hoitajat?

Kenellekään kymmenelle lähipiiirimme aikuiselle ei ole koskaan tullut mieleenkään pyytää lapsiamme kylään ilman vanhempia. Ikinä. Muutaman kerran ollaan pyydetty vuosia sitten, mutta ei enää pyydetään kun vastaanotto on nyrpeää. Lapsiemme ainoat läheiset aikuiset on me vanhemmat. Isoisäisä alkoi pyytämään esikoista museoihin ym isojen lasten mukaviin paikkoihin ja ehtikin viemään pariin, kunnes kuoli nopeasti syöpään.

Tuntuu, että ollaan ihan totaalisen yksin maailmassa ja isovanhempien välinpitämättömyys satuttaa. Palkkasin muutaman kerran MLL stä iäkästä lastenhoitajaa, mutta se oli pakko lopettaa kun esikoinen kiintyi häneen niin kovasti ja olisi toki halunnut useasti seuraa, yhteisiä menoja, kyläilyjä.... Lapsissa on sukulaisten mentäviä aukkoja ja itse olen tosi väsynyt.

Vierailija kirjoitti:

Kenellekään kymmenelle lähipiiirimme aikuiselle ei ole koskaan tullut mieleenkään pyytää lapsiamme kylään ilman vanhempia. Ikinä. Muutaman kerran ollaan pyydetty vuosia sitten, mutta ei enää pyydetään kun vastaanotto on nyrpeää. Lapsiemme ainoat läheiset aikuiset on me vanhemmat. Isoisäisä alkoi pyytämään esikoista museoihin ym isojen lasten mukaviin paikkoihin ja ehtikin viemään pariin, kunnes kuoli nopeasti syöpään.

Tuntuu, että ollaan ihan totaalisen yksin maailmassa ja isovanhempien välinpitämättömyys satuttaa. Palkkasin muutaman kerran MLL stä iäkästä lastenhoitajaa, mutta se oli pakko lopettaa kun esikoinen kiintyi häneen niin kovasti ja olisi toki halunnut useasti seuraa, yhteisiä menoja, kyläilyjä.... Lapsissa on sukulaisten mentäviä aukkoja ja itse olen tosi väsynyt.

Nyt olen kotiäitinä ja asia tuntuu taas erityisen vaikealta. Pakko hoitaa lapset sairaana. Joudun lykkäämään hammashoitoon menemistä kun en saa lapselle hoitajaa siksi aikaa. Ihan käytännön ongelmia tulee monia, kun ei ole ketään.

Meillä kolme, kohta neljä lasta, joista esikoinen on kerran ollut yötä äitini ja siskoni hoidettavana. Lapsi on 4-vuotias.

Silloin tällöin äitini vie isommat lapset esimerkiksi kirjastoon tunniksi pariksi, se riittää minulle koska tiedän että äitini ei ”jaksa” enempää, ei jaksanut meitäkään lapsena hoitaa. Ihmiset ovat erilaisia. :)

1,5-vuotias ei ole koskaan ollut hoidossa kenelläkään, isänsä hoiti kerran kun kävin kampaajalla. Ei varmaan hirveästi tule tuleva kuopuskaan olemaan. Tämä on nyt tällainen elämänvaihe, kun palaan pienimmän ollessa riittävän iso töihin, niin päiväkoti on pakollinen hoitopaikka.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kolme, kohta neljä lasta, joista esikoinen on kerran ollut yötä äitini ja siskoni hoidettavana. Lapsi on 4-vuotias.

Silloin tällöin äitini vie isommat lapset esimerkiksi kirjastoon tunniksi pariksi, se riittää minulle koska tiedän että äitini ei ”jaksa” enempää, ei jaksanut meitäkään lapsena hoitaa. Ihmiset ovat erilaisia. :)

1,5-vuotias ei ole koskaan ollut hoidossa kenelläkään, isänsä hoiti kerran kun kävin kampaajalla. Ei varmaan hirveästi tule tuleva kuopuskaan olemaan. Tämä on nyt tällainen elämänvaihe, kun palaan pienimmän ollessa riittävän iso töihin, niin päiväkoti on pakollinen hoitopaikka.

Anteeksi jos loukkaan, mutta tuossa on kyllä sellainen asia, mitä en ymmärrä sitten mitenkään päin. Kaikki toki tavallaan, mutta onhan tuo hirveän surullista lasta kohtaan. Ymmärrän ettei esim. täysimetyksen aikaan halua jättää lasta isälleen, jos ei vaikka pulloa ota, mutta että puolitoistavuotias ollut isänsä kanssa kahdestaan vain kerran.  Isälläkin on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle (ihan kiintymyssuhdeteoriankin näkökulmasta), ja hekin tarvitsevat kahdestaan aikaa. On myös surullista, että on lapsia, jotka viettävät enemmän kahdestaan aikaa päiväkodin hoitajien/opettajien kanssa kuin isiensä kanssa. Yleistähän tuo kyllä on, minullakin on kaveri jonka lapsi on ollut enemmän hoidossa mummolla kuin isällään. Itse en edes ajattele, että isän kanssa kahdestaan olo on hoidossa oloa, se on ihan vanhemmuutta siinä missä äidin ja lapsenkin kahdestaan olo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänhän nimenomaan on hoidossa jos ollut 7 kertaa jo yökylässä ja vielä muutenkin hoidossa

Niin, hän on noin kerran vuodessa yökylässä ja sen lisäksi joskus pari tuntia tarhan jälkeen. Ei kovin suuri määrä. ap

Ap, sun lapsihan on hoidossa tarhassa joka työpäivä, eikö vaan. En ymmärrä, miksi yrität väittää, että lapsi ei ole hoidossa. Jos lapsi olisi vielä muuallakin hoidossa, niin milloin hän olisi vanhempiensa kanssa?

Ihme jankkaajia ja pätijöitä koko ketju täynnä. Itselle ei aloituksesta jäänyt yhtään epäselväksi mitä ap tarkoitti. Tottakai se varhaiskasvatuskin hoitoa on, mutta selvästi ap tarkoitti isovanhempien tai muiden läheisten hoitoapua. Aika harvalla työelämässä olevalla vanhemmalla on mahdollista ottaa lapset työpaikalle, kyllä ne lapset päiväkodissa ovat. Mutta joillakin on esim. sellaiset isovanhemmat, jotka pystyvät ja haluavat lyhentää lastenlastensa päiväkotipäivää hakemalla aikaisemmin ja olemalla lasten kanssa parina päivänä viikossa, kunnes vanhemmat pääsevät töistä. Meillä oli näin ja usealla tuttavistammekin on samantapaisia järjestelyjä. Ei toki kaikilla, ja yhdessä tuttavaperheessä isovanhemmat eivät hoida lapsia koskaan, vaikka siihen ei olisi mitään estettä. Eläkeläisten riennot ja päivätanssit pitävät kuulemma kiireisenä. Yökylässä omat lapset ovat sitten olleet harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänhän nimenomaan on hoidossa jos ollut 7 kertaa jo yökylässä ja vielä muutenkin hoidossa

Niin, hän on noin kerran vuodessa yökylässä ja sen lisäksi joskus pari tuntia tarhan jälkeen. Ei kovin suuri määrä. ap

Ap, sun lapsihan on hoidossa tarhassa joka työpäivä, eikö vaan. En ymmärrä, miksi yrität väittää, että lapsi ei ole hoidossa. Jos lapsi olisi vielä muuallakin hoidossa, niin milloin hän olisi vanhempiensa kanssa?

Ihme jankkaajia ja pätijöitä koko ketju täynnä. Itselle ei aloituksesta jäänyt yhtään epäselväksi mitä ap tarkoitti. Tottakai se varhaiskasvatuskin hoitoa on, mutta selvästi ap tarkoitti isovanhempien tai muiden läheisten hoitoapua. Aika harvalla työelämässä olevalla vanhemmalla on mahdollista ottaa lapset työpaikalle, kyllä ne lapset päiväkodissa ovat. Mutta joillakin on esim. sellaiset isovanhemmat, jotka pystyvät ja haluavat lyhentää lastenlastensa päiväkotipäivää hakemalla aikaisemmin ja olemalla lasten kanssa parina päivänä viikossa, kunnes vanhemmat pääsevät töistä. Meillä oli näin ja usealla tuttavistammekin on samantapaisia järjestelyjä. Ei toki kaikilla, ja yhdessä tuttavaperheessä isovanhemmat eivät hoida lapsia koskaan, vaikka siihen ei olisi mitään estettä. Eläkeläisten riennot ja päivätanssit pitävät kuulemma kiireisenä. Yökylässä omat lapset ovat sitten olleet harvemmin.

Juu, ilmeisesti jos lapsi on päivähoidossa, niin sitten ei saisi koskaan käyttää lapsenvahtia tai muuta "ulkopuolista" hoitajaa kuten lapsen omaa mummoa tai pappaa :DDD

Kyllä joillekin marttyyrin kruunua pukkaa.

Ymmärrän sen ettei kaikilla ole isovanhempia apuna arjessaan. Jos sellaiseen on mahdollisuus niin miksi olisi väärin antaa lasta yökylään? Itselläni oli erittäin vaikea vauva ja ensimmäisen kerran oli yökylässä 3kuisena. En koe, että olisin mitenkään huono äiti vaan enemmänkin huolehtiva. Itsestäänkin täytyy pitää huolta. Olen erittäin etuoikeutettu kun minulla on isovanhemmat jotka auttaa lasten kanssa. Lapseni ovat ainakin kerran kuussa yökylässä ja joskus enemmänkin jos lapsi niin itse pyytää ja mummolle sopii.

Ap:n lapsi on tarhassa, mummo hoitaa tarhan jälkeen ja toisinaan ottaa yökyläänkin. Miten niin ei melkein koskaan hoidossa??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänhän nimenomaan on hoidossa jos ollut 7 kertaa jo yökylässä ja vielä muutenkin hoidossa

Niin, hän on noin kerran vuodessa yökylässä ja sen lisäksi joskus pari tuntia tarhan jälkeen. Ei kovin suuri määrä. ap

Meidän lapsi oli päivähoidossa 1½-vuotiaasta kouluikään, eikä koskaan kukaan muu kuin vanhemmat hoitaneet häntä hoitopäivän jälkeen. Yökylässä ollut joitain kertoja kavereilla kouluikään päästyään. En sanoisi, ettei ole melkein koskaan hoidossa, koska on kuitenkin ollut päiväkodissa 5 päivää viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sen ettei kaikilla ole isovanhempia apuna arjessaan. Jos sellaiseen on mahdollisuus niin miksi olisi väärin antaa lasta yökylään? Itselläni oli erittäin vaikea vauva ja ensimmäisen kerran oli yökylässä 3kuisena. En koe, että olisin mitenkään huono äiti vaan enemmänkin huolehtiva. Itsestäänkin täytyy pitää huolta. Olen erittäin etuoikeutettu kun minulla on isovanhemmat jotka auttaa lasten kanssa. Lapseni ovat ainakin kerran kuussa yökylässä ja joskus enemmänkin jos lapsi niin itse pyytää ja mummolle sopii.

Olet ilmeisesti yksinhuoltaja? Koska kyllä lähtökohtaisesti lapsella on myös isä jolloin ei ole tarvetta pieniä vauvoja viedä isovanhemmille yöksi. Toki ymmärrettävää yksinhuoltajilla koska pakkohan se äidin on joskus levätä, varsinkin jos vielä yhtään haastavampi lapsi.

Mutta muuten lähtökohtaisesti vauvan on parasta olla äidin ja isän kanssa. Yökyläilylle on aikansa ja paikkansa eikä se lähtökohtaisesti ole vauvavuonna. Toki tässäkin on eroja ja joku mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sen ettei kaikilla ole isovanhempia apuna arjessaan. Jos sellaiseen on mahdollisuus niin miksi olisi väärin antaa lasta yökylään? Itselläni oli erittäin vaikea vauva ja ensimmäisen kerran oli yökylässä 3kuisena. En koe, että olisin mitenkään huono äiti vaan enemmänkin huolehtiva. Itsestäänkin täytyy pitää huolta. Olen erittäin etuoikeutettu kun minulla on isovanhemmat jotka auttaa lasten kanssa. Lapseni ovat ainakin kerran kuussa yökylässä ja joskus enemmänkin jos lapsi niin itse pyytää ja mummolle sopii.

Olet ilmeisesti yksinhuoltaja? Koska kyllä lähtökohtaisesti lapsella on myös isä jolloin ei ole tarvetta pieniä vauvoja viedä isovanhemmille yöksi. Toki ymmärrettävää yksinhuoltajilla koska pakkohan se äidin on joskus levätä, varsinkin jos vielä yhtään haastavampi lapsi.

Mutta muuten lähtökohtaisesti vauvan on parasta olla äidin ja isän kanssa. Yökyläilylle on aikansa ja paikkansa eikä se lähtökohtaisesti ole vauvavuonna. Toki tässäkin on eroja ja joku mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.

Anteeksi vain, mutta oletko jokin ylin vauvojen ja lasten yökyläilyn auktoriteetti? Mikä ihme panee ihmiset mestaroimaan toisten asioilla? Ja sitten vielä tuo viimeisen kappaleen viimeinen lause iloisesti ristiriidassa aiemman tekstin kanssa. Huoh.