Suomalaisia biisejä, joiden sanoja ette tajua - muut voi kertoa miten on tulkinneet
Elikkäs 1: mitvit happoradion che guevara?
Käske miestäsi pukeutumaan che guevaraan kun te kaadutte sänkyyn
hetkeksi toisiko se sitä vaaraa
joka vatsassa vääntyi silloin
Kun me silmät mustalla maalasimme tupakkapaikalla kapinoimme
ja sitä kohdetta vastaan raivosimme
Miiiiitä.
Kommentit (1482)
Vierailija kirjoitti:
Nyt saatte ilkkua ihan olan takaa.
Silti sanon, että suomalaisista laulajista iso osa lausuu sanat niin, että mitään selvää ei saa. Jos saa, niin tekstin viesti on yhä huttua. Tai sitä viestiä ei edes ole.
Tästä suomalaisten pienestä porukasta ei nyt vaan löydy hyviä laulajia kuin kerran 25 vuodessa.
Auto correct humppaa tuotetaan laajalti. Tuotoksista enemmistö silkkaa skeidaa.
Kaikissa lastenleffoissa lauletaan todella selvästi, kuin myös perinteisessä iskelmämusiikissa. Voisivat nuo popparit sun muut pintalaulajat ottaa niistä mallia.
En muista esittäjää enkä kappaletta, mutta jossain biisissä laulettiin sana "Etäisyyntakeeton" ja se jäi ihmetyttämään.
Hämähäkkimiehessä lauletaan kait "hiustes(i) helinästä". Mistä tuon "selinän" olet tempaissut?
Vielä hiusten helinästä:
Voi hyvin olla että on tarvittu jokin sana kuvaamaan pitkien hiusten liikehdintää. Nipa (ja kumppanit) eivät varmaan ole olleet lukumiehiä, jolloin sanojen vivahde-erojen tuntemus on voinut olla vähäistä.
Oma 14-v poikani ei keksisi varmaan yhtään sanaa kuvaamaan pitkien hiusten liikehdintää, saati synonyymeja. Tämä siksi että ei lue. Sanavarasto ei ole kehittynyt.
Sinänsä pitkien hiusten liikehdinnälle ei olekaan ihan helppoa mielestäni keksiä kuvaavia sanoja. Itse olen aina ollut kielellisesti hyvätasoinen, lukenut aikoinaan paljon, edelleenkin jonkin verran, ja silti asiaa joutuisi hetken miettimään.
Putron "Aamuisin" kertonee keski-ikäistymisen kauheudesta, konkreettisesti pientaloalueella, kun kaikilla pitää olla kaikki samalla tavalla, riippukeinu pitää laittaa pihalle kesäkauden alkaessa, ja erektion pikku hiljaa heikentyessä nuoruuden mentyä stondaa kunnolla (enää) aamuisin.
Äiti kantaa sairasta lastaan
Marsu hiihtää kadulla vastaan
Ja lyö
Oi kaunis johanna
Älä usko marsuihin
maireisiin, omahyväisiin
Oi kaunis johanna
Älä sikoihin sekoa
Se on vallan härskiä makiaa
Pornografiaa
-Ismo alanko, pornografiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian vanha, mutta en ymmärrä yhtään mitä tämä tarkoittaa: "viel kun lanka lampussa hehkuu, kaikki kuittaa kun haippi huippaa". Lähinnä tuo jälkimmäinen osa. Jvg:n Hehkuu-biisi kyseessä.
Kuka tervejärkinen, ihmisten kieltä puhuva nyt ymmärtäiskään ton kaksikon lyriikoita noin niinkun ylipäätäänkään... :D
Vai onko tuon kohdan sanoittanut Brunila? Ainakin se laulaa siinä ja on mukana monen JVG:n biisissä. Mun mielestä tuo haipin huippaaminen olisi sitä, että JVG:n saama suosio huippaa eli tuntuu pojista mielettömältä. Se kuittaa kaikki, eli mitä tahansa tekevät ja tapahtuu, niin nyt se ei haittaa, koska lanka palaa lampussa=elämä on mieletöntä, he elävät tms.
Itse käsitin sen niin että, 'viel kun lanka lampussa hehkuu' = vielä ku eletään = kun lanka lakkaa hehkumasta lamppu sammuu eli kuolee. Ja se kun pojat on nyt hullussa haipissa eli suosiossa. Elikkä he haluavat nauttia suosiosta ennenkuin he kuolevat.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, jos tämä on jo käsitelty. Löysin nyt vasta ketjun enkä millään ehdi lukea kaikkia 38 sivua.
Kyse Juicen biisistä Musta aurinko nousee. Siis nouseeko aurinko minusta vai minun mielestäni? Vai onko se vaan väriltään musta?
Sanaleikki; tarkoittaa kaikkia kolmea asiaa yhtä aikaa.
"Tänä yönä on saatava jotakin aikaan, muuten katoaa uskoni tähänkin taikaan. Joka mieltäni kiehtoo ja ahdistaa, joka myrkkyä on mutta niin makeaa.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa.
Olen antanut sormet ja käteni kaikki. Olen katsonut kuinka ne hakataan poikki. Olen ulvonut yötä ja odottanut kuuta. Nyt tahdon jo enemmän ja jotakin muuta.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa.
Kuinka lankesinkaan ansaan pehmeään. Se hyvänä pitää mutta minut myrkyttää. Ja kun se loppuu aina yksin jään. . . . Yksin hämärään.
Nyt on saatava tehdyksi jotakin jo sille. Ulospääsyä sanoille ajelehtiville. Pian tunnen sen tulevan, se tulee niin kaukaa. Ennenkuin se on täällä mä en saa rauhaa.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa."
Että mitä?
Vierailija kirjoitti:
"Tänä yönä on saatava jotakin aikaan, muuten katoaa uskoni tähänkin taikaan. Joka mieltäni kiehtoo ja ahdistaa, joka myrkkyä on mutta niin makeaa.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa.
Olen antanut sormet ja käteni kaikki. Olen katsonut kuinka ne hakataan poikki. Olen ulvonut yötä ja odottanut kuuta. Nyt tahdon jo enemmän ja jotakin muuta.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa.
Kuinka lankesinkaan ansaan pehmeään. Se hyvänä pitää mutta minut myrkyttää. Ja kun se loppuu aina yksin jään. . . . Yksin hämärään.
Nyt on saatava tehdyksi jotakin jo sille. Ulospääsyä sanoille ajelehtiville. Pian tunnen sen tulevan, se tulee niin kaukaa. Ennenkuin se on täällä mä en saa rauhaa.
Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee, Ruumiistani irtoan melkein ja itseäni katselen kun Maa tärisee, nyt se tulee, nyt se kävelee, tällä kertaa kiinni sen saan ennenkuin se katoaa."
Että mitä?
Palavasti rakastunut mutta ei saa sanaa suustaan?
Orgasmi, joka on tuloillaan?
Vierailija kirjoitti:
En muista esittäjää enkä kappaletta, mutta jossain biisissä laulettiin sana "Etäisyyntakeeton" ja se jäi ihmetyttämään.
Popedan Sukset?
Olen kovin onneton, miltei syyntakeeton, kyllä mua nyt pännii, koko juttu tää...
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkkimiehessä lauletaan kait "hiustes(i) helinästä". Mistä tuon "selinän" olet tempaissut?
Etsin kappaleen lyriikoita netistä, ja jokaisessa sanotaan hiustes selinää tai hiustes sälinää. Halusin nimenomaan tuon kohdan katsoa, koska se lauletaan niin epäselvästi enkä ole koskaan saanut siitä kunnolla selvää.
Apulantaa kun kuuntelee, niin ei ole mitää selkoa mistä se laulaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo Helsingin Hulluuden highwayssa lauletaan siitä miten vegaanit tappalee kuka räällä saa syödä hedelmälihaa. Mitä tällä tarkoitetaan? Ei kukaan vegaani ole niin idiootti, että pitäisi hedelmälihaa lihana. Miksi halutaan pilkata heitä, jotka eivät halua syödä eläinperäisiä tuotteita?
Itse näen tämän nimen omaan pilkkana vegaaneille ja koska asun Ellin kanssa samoilla kulmilla odotan hänen ajattelevan samoin. Pilkkaa siksi koska: ihmiset ovat syöneet lihaa kymmeniä tuhansia vuosia. Pilkkana myös siksi että niin moni minunkin ja varmasti myös Ellin tuttava piirissä on kääntynyt vegaaniksi ja tämän jälkeen ollaan NIIN maailman panrantajaa/pelastajaa ja parempaa ihmistä, ettei edes huomata omaa itsekkyyttä
Eikös tuo ole sitten aika tekopyhää myös Elliltä, koska itsekin viljelee Instagram-tilillään maailmanparannukseen liittyviä aforismeja ja kliseisiä hippilauseita.
Kyllähän Haloo Helsingin tekopyyhyys paljastui jo paluu konsertin järjestämiseen Tallinnassa (puolittaa kulut) ja minkä sortin hippi bändi tekee kappaleen sota-elokuvaan?
Voisiko ala peukuttajat perustella ja kertoa jonkun toisen syyn miksi paluu konsertti oli Tallinnassa ja myös analyysin ''hipistä''/''hippi bändistä'', joka tekee kappaleen sota-elokuvaan. Mitä John Lennonkin tähän sanoisi?
En tiedä Haloo Helsingin keikkailusta tai hippeydestä, mutta veikkaan näin että tuo sotaelokuva on Tuntematon? Tuntemattomassa sotilaassa on inhimillinen, sotaa mielettömänä pitävä ote. Siinä mielessä varmaan sopii maailmanparantajille.
Useimmat sotaelokuvat on sodanvastaisia. Ohis.
Ja minun tulkintani mukaan tuo Haloo Helsingin Tuntematon kertoo pakolaisista / turvapaikanhakijoista. Että siinä mielessä biisi sopii hyvin "hippibändille". Ohis.
Taivas sylissäni.
Mitä noissa boldatussa säkeissä tapahtuu?
Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni?
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt, kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää.
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen. Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan, vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan.
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Tuosta Puolikuun "Makeaa myrkkyä" -laulusta olen kuullut väitettävän, että kertoisi yhtyeen tuloillaan olevasta mahdollisesta läpilyönnistä ja menestyksestä. Se ensimmäinen levyhän ei kai myynyt kovin hyvin, mutta 1992 julkaistut "Makeaa myrkkyä" ja "Nyt loppuu todellisuus" räjäyttivät pankin.
Mutta en tiedä onko tuo sanoittajan kommentti vai jonkun kuuntelijan oma tulkinta.
Vierailija kirjoitti:
Taivas sylissäni.
Mitä noissa boldatussa säkeissä tapahtuu?
Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni?
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt, kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää.
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen. Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan, vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan.
Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellinooran Leijonakuningas. On se muuten aika selvää kauraa, mutta:
tänään ihmisen puolikas on huomenna leijonakuningas
ymmärtäisin, että sillä yritetään sanoa että luuseristakin voi tulla menestyjä ja elämä voi muuttua, mutta jotenkin koko laini/vertauskuva ontuu ja särähtää korvaan. Enkö vain tajua jotain?
Ei siinä sanota, että luuserista tulisi menestyjä, vaan että rikkinäinen ihminen, pelkkä puolikas, voi silti toisessa tilanteessa puolustaa arvojaan tai pienempäänsä tai jotain puolustamisen arvoiseksi kokemaansa kuin leijonakuningas.
(Ja siis tässähän on kliseitä kerrakseen. Rikkinäisiä ihmisiä sanotaan usein puolikkaiksi, vaikka kokonaisiahan kaikki elävät tietysti oikeasti on. Leijonakuninkaat ei oikeasti luonnossa puolusta kuin itseään, mutta siinä lastenelokuvassa kylä)
Jep, ihan tajuttoman kliseinen (ja huono!) sanoitus, vissiin tavoittanut kohderyhmänsä eli ton kysyjän kaltaiset jotka eivät ole hyvistä sanoituksista kuulleetkaan.
Muistan sellaisen tutkimuksen - en muista missä ja koska luin ja kuinka "tieteellinen" tutkimus oli kyseessä - mutta amerikkalaisista kuuntelijoista 13 % ymmärsi kotimaansa musiikkia, siis ne heidän äidinkielellään tehdyt ja lauletut sanoitukset. Muilta meni kokonaan tai osittain ohi, mitä niissä lauletaan.