Lue keskustelun säännöt.
peruspäivä(kö) pikkulapsiarjessa?
10.08.2017 |
Nyt mä tiedän, mistä tulee termi "ruuhkavuodet". Meidän perhe on ns.ydinperhe; isä,äiti ja lapset 2v ja 4v. Oman lisämausteensa meillä arkeen on tehnyt se, että esikoinen on aina ollut huono nukkumaan, eivätkä lapset jää itsekseen nukkumaan. Nyt saa jo joskus nukkua koko yön läpi ilman herätyksiä, mutta yhä edelleen meillä nukutetaan lapsia iltaisin ja kyllä, olen kateellinen heille, joilla lapset vain viedään sänkyyn ja sanotaan "hyvää yötä". Onko se joillakin oikeasti niin helppoa?!?
Mutta minkälainen on teidän arkipäivä? Tuntuuko arki sujuvalta vai kuormittavalta?
Tässä esimerkki meidän eilisestä päivästä:
-herätys 5.45 ja omat aamutoimet
-mies lähtee töihin näihin aikoihin pitkän työmatkan vuoksi
-lapset hereille 6.20, lastenohjelmia, aamupala ja vaatteet päälle
- lapset hoitoon 7.15 ja itse töihin 8:si
-lasten haku 16.30
-päivällisen syöminen, lastenohjelmat lapsille
-pyykkikone päälle
-uimahalliin klo 18
-kotiin n.klo 20
-iltapala, iltapesut, lapset petiin klo 21
-mies nukuttaa lapsia
-minä samalla ripustan pyykit ja aloitan sen jälkeen seuraavan päivän ruuan laiton klo 21
-isompi lapsi unessa n.21.30, pienempi ei vielä kymmeneltäkään
-minä puolestani nukuttamaan pienempää ja mies köksän siivoukseen
-pienempi vissiin nukkunut päiväkodissa liian pitkät päikyt, kun ei nukahda millään
-lähden pois lastenhuoneesta siivoamaan köksää, pienempi nousee tietty pois sängystä myös ja kipittää perässä
-roskien vientiä, keittiön siivousta, pitkin lattioita lojuvien tavaroiden laittamista paikoilleen samalla kun pienempi leikkii vieressä autolla
-pienempi nukahtaa viimein klo 22.30 maissa
-sit vielä useamman päivän aikana kertyneen puhtaan pyykkivuoren viikkaaminen kaappeihin
-oman iltapalan syönti ja iltapesut ja itse nukkumaan joskus lähempänä 23.30
Ja aamulla taas ylös 5.45...
Tämmöstä tää on. Muksut harvoin unessa ennen puolta kymppiä, enkä edes muista koska mulla olisi ollut aikaa istua sohvalla ja katsoa tv:tä.. Edes uutisia! Ja etenkin, jos haluaa tehdä illalla jotain laadukasta koko perheen voimin, niin kaikki tuo työmäärä kaatuu tuonne myöhäisiltaan!
Ei musta aikana ennen lapsia tuntunut siltä, että mulla olisi vapaa-aikaa mitenkään liikaa, mutta nyt vaan ihmettelen, että mitä kaikkea mä olenkaan sillä vapaa-ajalla tehnyt! Onhan tää arki melko kuormittavaa, mutta kai tää joskus helpottaa! Helpottaahan? ;)
Kiinnostaisi kyllä kuulla, miten teillä muilla vastaavassa elämäntilanteessa menee? Miten ootte saaneet homman rullaamaan ja tuntuuko siltä, että teille jää myös omaa aikaa ja vapaa-aikaa?
Kommentit (160)
Huoh.. Aika ala-arvoisia kommentteja joukossa. Olen kyllä joskus aiemminkin tätä palstaa lukiessani todennut, että täällä on aika paljon täydellisiä vanhempia, joilla on täydellisiä lapsia. :( kiitos kaikille asiallisesti vastanneille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta tutulta vaikka kaksi pikkuista lasta onkin. Miksi et tee isompaa satsia ruokaa kerralla niin ei tarvitse joka ilta laittaa ruokaa? Ja miksi uimahalli, ette kai te joka päivä ravaa jossain? Eikö perusulkoilu riitä? Toinen on ulkona lasten kanssa ja toinen hoitaa kotihommat, siinä jää illasta aikaa katsella myös televisiota. Ehkä lapsen nukahtamisongelma johtuu liian hektisestä päivästä?? ( en lukenut koko ketjua, joku muukin ehkä kiinnittänyt huomion samaan). Veikkaan et jos mä tulisin iltaisin kotiin 2,5 vuotiaani kanssa klo 20, niin lapsen uniongelma olisi taattu! Ei lapset tarvitse jotain tekemistä koko ajan, relaa nyt vähän!
Sen verran vielä on pakko "puolustautua", että kannattaa ottaa huomioon se, että lapset on erilaisia. Meillä on vilkkaat lapset, eikä meillä toimi mitkään rauhalliset koti-illat puuhastellen yhdessä ruokaa tm.puuhaa. Sitäkin on kokeiltu, mutta kyllä muksut tappelee/hyppii seinille, jos ei niiden kans viim.pikkukakkosen jälkeen lähde ulos! Meillä suositaan siis ulkoilua erittäin paljon! Ja muksut yleensä nukahtaa/nukkuu paremmin, kun ovat saaneet liikkua riittävästi. Toiset lapset on rauhallisia. Ja myös tuo nukkuminen on yksilöllistä. Kaikki lapset ei nuku hyvin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kasvattaneet huonosti nukkuvaa lasta. Ne ketkä on kasvattaneet tietää, että siinä ei auta mitkään vippaskonstit!
alkup. kirjoitti:
Huoh.. Aika ala-arvoisia kommentteja joukossa. Olen kyllä joskus aiemminkin tätä palstaa lukiessani todennut, että täällä on aika paljon täydellisiä vanhempia, joilla on täydellisiä lapsia. :( kiitos kaikille asiallisesti vastanneille
Miksi itse sitten kysyt, että onko teidän arki samanlaista kuin muilla, kun siinä ei ole kerran mitään vikaa? Mitä sitten odotit? Tiesit kuitenkin itsekin, että asioissa on parantamisen varaa, koska niistä piti tänne kirjoittaa, mutta samalla olet ärsyyntynyt negatiivisesta palautteesta. En oikein ymmärrä..Sekö sitten on parempi, että sanomme, että hyvältä kuulostaa? OK.. Jos joku kirjoittaa, ettei itsellä ole ollut samanlaista arkea, niin mitä pahaa siinä oikein on? Täällä on myös annettu hyviä vinkkejä sinulle, mutta silti jauhat kuinka ilkeitä ihmiset ovat. Et halua ottaa opiksi mistään, et halua muuttaa mitään, koska kaikki on hyvin. OK. Piti vain perustaa ketju.
Meillä 6v ja 4v, molemmat töissä, menee suunnilleen näin:
0600 toinen aikuisista herää, syö aamupalan ja lähtee töihin n. 0700
0700 toinen aikuinen herää ja lasten herätys - aamupesu, pukemiset
0800 vienti päiväkotiin
1630 aamulla eka lähtenyt hakee lapset, on käynyt kaupassa, lenkillä tms. ennen sitä, kotona iltaruoka, pyykinpesua jne
2000 toinen aikuisista kotiin, on hoitanut omat harrastukset tai muut sosiaaliset tarpeet
2030 lapset nukkumaan, nukahtaa vaihtelevasti 2030-2130, jos pitää nukuttaa, tapahtuu istumalla lasten huoneen ovella, jossa voi lukea, käyttää konetta yms.
22-23 aikuiset nukkumaan
Lasten harrastukset on keskitetty lauantai-aamupäivälle. Vuorot vaihtelee keskenään eli molemmat vie pari kertaa viikossa ja hakee vastaavasti eli molemmille jää sitä ilta-aikaa. Isompia kotitöitä tehdään viikonloppuna. Sunnuntaisin tehdään ruokaa niin, että ma-ti syödään niitä ja eineksiä ei vältellä. Siivous ostetaan palveluna, samoin remontit yms. Haasteita tulee työmatkoista, kun pitää viedä ja hakea samana päivänä, työajat on molemmilla joustavat, mutta työkuorma suuri. Eli painetta jatkaa työpäivää tunnilla tai parilla 2030 jälkeen on usein. Parisuhdeaikaa vietetään silloin tällöin, mutta ei ehkä riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap! Sun aloitusviesti oli ihan vertaistukea mulle, meillä on tosi samanlaista! Lapset on kylläkin, luojan kiitos, parempia nukahtamaan, mutta tosi väsyttävää se arki osaa olla. Meillä kummallakin työmatkat 45 min suunta eli lapsilla pitkät hoitopäivät. Ja kyllä, meilläkin syödään aamupala kotona että hoidossa (vaikka tuliskin happohyökkäyksiä, jota joku ehti tuolla paheksumaan). Myöskin, kaikki ei mitään hemmetin lyhennettyä työaikaa voi ruveta tekemään, se syö palkasta euromääräsesti tosi paljon pois. Hyvä tietty heille, joita ei semmonen hetkauta. Ei mulla siis mitään konkreettista neuvoa tai apua ole antaa, mutta on meitä muitakin joilla arki on samanlaista (vaikka nähtävästi kellään muulla ei tällasta ole...)! Tsemppiä!!
Lapset 5 ja 6 v.
Aamuvuoro:
Herätys 4.45 töihin lähtö klo 5.10. Lasten haku klo 14.50. (Mies vie aamulla 7.30) Kotiin tullessa lapset leikkivät omia, ulkoilevat tai piirtävät jne. Itte juon kahvia tai saatan ottaa torkut jos oikeen väsyttää. Mies tulee töistä kotiin 16.30 jolloin sitte syödään. Lapset lähtee takas pihalle, tai muuten ottaa leikit. Satunnaisesti kattoo piirettyjä jos on vaikka huono sää. 19.30 iltapala ja unille. Nukkuu joskus yleensä viim 21. Kotihommia nyt teen luonnollisesti tuolla välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkup. kirjoitti:
Sen verran vielä on pakko "puolustautua", että kannattaa ottaa huomioon se, että lapset on erilaisia. Meillä on vilkkaat lapset, eikä meillä toimi mitkään rauhalliset koti-illat puuhastellen yhdessä ruokaa tm.puuhaa. Sitäkin on kokeiltu, mutta kyllä muksut tappelee/hyppii seinille, jos ei niiden kans viim.pikkukakkosen jälkeen lähde ulos! Meillä suositaan siis ulkoilua erittäin paljon! Ja muksut yleensä nukahtaa/nukkuu paremmin, kun ovat saaneet liikkua riittävästi. Toiset lapset on rauhallisia. Ja myös tuo nukkuminen on yksilöllistä. Kaikki lapset ei nuku hyvin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kasvattaneet huonosti nukkuvaa lasta. Ne ketkä on kasvattaneet tietää, että siinä ei auta mitkään vippaskonstit!
Minulla on vilkas ja menevä 4-vuotias lapsi. Liiallinen hosuminen ja tekeminen saa hänet vaan pahemmin kierroksille ja nukahtamisongelmat ovat taattuja päivinä, jolloin ollaan tehty paljon kaikkea. Päiväkotipäivien jälkeen illat ovat aluksi aika levottomia, mutta emme silti tee mitään erikoista. Nukkumaanmenon lähestyessä lapsikin on jo rauhoittunut ja viimeinen tunti esim. pelataan yhdessä lautapelejä tai rakennetaan legoilla. Suosittelen teitäkin kokeilemaan sitä, että ette tekisi mitään aktiivista iltaisin. Aluksi voi olla tuskaa teille vanhemmille. Onhan se nyt helpompaa olla puistoissa, mutta iltoja se voisi helpottaa jos olisitte vaan rauhassa kotona ja pikkukakkosen jälkeen tekisitte rauhallisia sisäjuttuja. Ulkoilu saa vain lapset uudestaan käyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli jossain vaiheessa sama tilanne eli 5 ja 2v ikäiset ja molemmat vanhemmat töissä. Mutta mitkä asiat meillä auttoi arkeen:
1) ohjelmoitava pesukone. Tämä on siis vieläkin ihan ykkönen, kun perheessä on kolme teiniä ja pyykkivuoret sen mukaiset. Lataan koneen illalla tai aamulla ennen töihin lähtöä ajastimelle ja eka kone on valmis kun tulen töistä, toka kone pyörimän siitä suoraan ja voilá ehdit pestä kaksi koneellista pyykkiä per ilta = pyykkiä ei tarvitse pestä joka ilta.
Tuota... kai tiedät, että pesukoneet sytyttävät paljon tulipaloja? En ikinä jättäisi pesukonetta yksinään pyörimään... vakuutuskaan kun tuskin korvaa silloin mitään. Emt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkup. kirjoitti:
Sen verran vielä on pakko "puolustautua", että kannattaa ottaa huomioon se, että lapset on erilaisia. Meillä on vilkkaat lapset, eikä meillä toimi mitkään rauhalliset koti-illat puuhastellen yhdessä ruokaa tm.puuhaa. Sitäkin on kokeiltu, mutta kyllä muksut tappelee/hyppii seinille, jos ei niiden kans viim.pikkukakkosen jälkeen lähde ulos! Meillä suositaan siis ulkoilua erittäin paljon! Ja muksut yleensä nukahtaa/nukkuu paremmin, kun ovat saaneet liikkua riittävästi. Toiset lapset on rauhallisia. Ja myös tuo nukkuminen on yksilöllistä. Kaikki lapset ei nuku hyvin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kasvattaneet huonosti nukkuvaa lasta. Ne ketkä on kasvattaneet tietää, että siinä ei auta mitkään vippaskonstit!
Tiedän nuo nukkumisongelmat. Niihin ei välttämättä auta muu kuin aika. Tuon ulkoilun kyllä hoitaisin niin, että toinen jää kotiin tekemään kotityöt. Ruuista ei ole tainnut olla keskustelua, mutta tehkää jotain yksinkertaista ruokaa viikolla. Viikonloppuna voi tehdä isomman satsin, josta osan voi pakastaa. Hirveä kotityörumba klo 21-23.30 uuvuttaa teidät totaalisesti.
No nimenomaan olen halunnut kuulla niitä vinkkejä ja niitä on tullutkin. Mutta tottakai tulee vielä entistä paskempi olo itselle, kun juuri kellään ei tämän ketjun mukaan ole mitään ongelmia pikkulapsiarjessa. Kai mä sitten olen vaan niin paska vanhempi ja epäonnistunut ihmisenä! Tuo minun esimerkkipäiväni ei tietenkään ole joka päivä samanlainen. Lähinnä se on esimerkkipäivä päivästä, jolloin olet mielestäsi tehnyt lähestulkoon kaikkea tinkimättä mistään (paitsi omasta- ja parisuhdeajasta :/)... Tollasta burnoutin partaalle suorittamista se sit on! Useimmiten jostain kohtaa joutuu tinkimään, mutta sehän se pointti onkin, että kyllä pikkulapsiarkeen (ihan perusarkeen kaupassakäynteineen, ruuanlaittoineen ym.) kuuluu aika monta liikkuvaa osaa ja mulle tämä ei ainakaan ole helppoa. Onnea vaan niille keille on! Itse en voi ymmärtää miten kukaan pärjää useamman kuin kahden lapsen kanssa!
Ja kyllä näihin ketjuihin voi kommentoida myös lyttäämättä ja mollaamatta ketjun aloittajaa, mutta joillain on vissiin itsellä niin paha olla, että päämääräänä on siirtää se paska olo muihin ja täällähän se anonyymisti kommentoiden onnistuu. Täällä on hyviä asiallisia kommentteja mutta myös tota lokaa, missä sanotaan jo enemmän kuin olisi tarpeen. Kommentoijat tietää sen itsekin mut se siitä. Yritän olla provosoitumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pysty ymmärtämään tuota nukutusta ollenkaan. Mikä tarve teillä on ehdollistaa lapsi siihen, että aikuisen pitää olla paikalla, jotta lapsi voi nukahtaa. Jotenkin järjetöntä ja todella stressaavaa - sekä ihan turhaa. Lapsi vaan sänkyyn, sitten luetaan iltasatu (ylipäätään lukeminen on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen kannalta, meillä luetaan hyvin aikaisin jo melko vaativiakin kirjoja, kuten Ronja Ryövärintytär sekä Harry Pottereita. Ei nyt tietenkään kaksi vuotiaalle, mutta luettiin kyllä senkin ikäiselle). Sitten kun on peitelty ja luettu, niin valot pois. Lapsi tietää, ettei sängystä pompita pois, ellei ole jotain oikeaa asiaa. Ja kyllä lapsi tietää, että tästä säännöstä pidetään kiinni, aivan kuten meillä pidetään kiinni muistakin säännöistä, mitä meillä on - lapset oppii, ettei niistä kannata edes käydä neuvottelemaan. Tieytsti, jos lapset eivät tottele ja säännöt on mitä on. niin se voi olla hankalaa... Mutta tämä malli toimii hyvin ja tasapainoiset rauhalliset lapset on.
alkup. kirjoitti:
Huoh.. Aika ala-arvoisia kommentteja joukossa. Olen kyllä joskus aiemminkin tätä palstaa lukiessani todennut, että täällä on aika paljon täydellisiä vanhempia, joilla on täydellisiä lapsia. :( kiitos kaikille asiallisesti vastanneille
Voin kertoa että minä en todellakaan ole täydellinen äiti. Minulla on kolme neljän vuoden sisään syntynyttä lasta. Työssä on käyty välissä ja opiskeltu, vaihdot tehty lennossa lapsenhoitovuoroissa. Mutta en ole koskaan pyrkinytkään täydellisyyteen. Omaa oksaansa siinä sahaisi poikki.
Yksi selkeä juttu tosiaan on että meillä ei ole minkäänlaista ylimääräistä ohjelmaa ole ollut arkisin hoitopäivien jälkeen. Viikonloppuisin tehdään sitten yhdessä jotain.
En ole ikinä kellottanut mitä teen päivän aikana, jonain päivänä en juuri mitään, jonain toisena päivänä enemmän. Mutta esim. ikinä ei ole kyllä tarvinnut ruokaa aloittaa valmistamaan edellisenä päivänä. Meillä tosin päivällinen on ollut yleensä kuuden maissa. Ja tämä kyllä johtuu osittain siitä että kyllä munkin muksut oikeasti nälkäisiä päikyn jälkeen olivat. Vaikka vuosia haettiin klo 15 kotiin. Taitaa olla aika heppoinen se välipala :)
Nyt alkoi onneksi helpommat ajat, yksi enää päiväkodissa, muutama kuukausi jo saatu heräämättä nukkua yöt ja pienimmäiseltäkin jäi vaipatkin pois. Nyt katselenkin jo tuolle eskarille ja ekaluokkalaiselle jotain harrastusta, kerrankin voimavarat alkavat tuntua relistisilta harrastuskuljetteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi nukahti n. keskiyöllä ja itse nukahdan n. sitten n. klo 3 yöllä. Sitten tuo samainen lapsi heräsi klo 6 aamulla. Onneks ei ollu kyllä normipäivä tai normiyö.
Sellaista taaperoa ei ole keksittykään, joka yli 9 tunnin hoitopäivän jälkeen tarvitsisi jotenkin virikkeitä että rauhoittuisi.
Homma on ihan just tasan päinvastoin.
T. Vilkkaan lapsen äiti ja ope
Miten ap ehtii palstailla näin kauan. Jo töissä? Ja nyt kotona.
Ei ole kiire
Viikonloppuna tehdään paljon ruokaa. Riittää jopa keskiviikkoon. Esim pe ruoka maanantaina.
Muutama arkiruoka nopeista resepteistä töiden jälkeen. Vaikka tuorepasta tai wokki
Ei kikkailua illalla myöhään.
Kauppaan harvoin. Vaikka kerran viikossa.
Pyykit viikonloppuna.
Lapset kerää leluja myös. Illalla vain pientä siivousta. Keittiön putsaa vartissa vaikka tekisi ruokaa.
Lepposaa iltapuuhaa. Kaikki ajoissa nukkumaan
Myös vanhemmat, jos joutuu aikasin heräämään
Koita kestää. Minä en kestänyt vaan meille tuli ero. Lapset on luonani joka toinen viikonloppu, sen jaksan. Onneksi nykyinen tyttöystäväni ymmärtää minua ja ei vaadi hänen kanssaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Miten ap ehtii palstailla näin kauan. Jo töissä? Ja nyt kotona.
Ei ole kiire
Aatella tosiaan. Nyt sitä vasta onkin oltu naama kiinni kännykässä ja laiminlyöty ihan kaikkea! Tuliko parempi mieli... No ei.
Ehkäpä nyt onkin hyvä aika vetäytyä keskustelusta ja jatkaa tätä hektistä elämää. Ehkäpä joitain kokeilemisen arvoisia neuvojakin sain.
Adios!
AP..noi on ihan perusasioita, joita voi maalaisjärjellä miettiä. En ymmärrä, miten kaksi aikuista ihmistä saa arjen kuulostamaan noin raskaalta. Asioita voi suplia ja tehdä valmiiksi. Olen ollut 18v kahden lapsen äiti eikä tuollaista rumpaa silti ole ollut. Miksette mene johonkin elämänhallintakurssille? Miten pärjäätte muutoinkaan elämässä, kun perusasioista suoriutuminen on tuollaista karusellia?!