Lue keskustelun säännöt.
peruspäivä(kö) pikkulapsiarjessa?
10.08.2017 |
Nyt mä tiedän, mistä tulee termi "ruuhkavuodet". Meidän perhe on ns.ydinperhe; isä,äiti ja lapset 2v ja 4v. Oman lisämausteensa meillä arkeen on tehnyt se, että esikoinen on aina ollut huono nukkumaan, eivätkä lapset jää itsekseen nukkumaan. Nyt saa jo joskus nukkua koko yön läpi ilman herätyksiä, mutta yhä edelleen meillä nukutetaan lapsia iltaisin ja kyllä, olen kateellinen heille, joilla lapset vain viedään sänkyyn ja sanotaan "hyvää yötä". Onko se joillakin oikeasti niin helppoa?!?
Mutta minkälainen on teidän arkipäivä? Tuntuuko arki sujuvalta vai kuormittavalta?
Tässä esimerkki meidän eilisestä päivästä:
-herätys 5.45 ja omat aamutoimet
-mies lähtee töihin näihin aikoihin pitkän työmatkan vuoksi
-lapset hereille 6.20, lastenohjelmia, aamupala ja vaatteet päälle
- lapset hoitoon 7.15 ja itse töihin 8:si
-lasten haku 16.30
-päivällisen syöminen, lastenohjelmat lapsille
-pyykkikone päälle
-uimahalliin klo 18
-kotiin n.klo 20
-iltapala, iltapesut, lapset petiin klo 21
-mies nukuttaa lapsia
-minä samalla ripustan pyykit ja aloitan sen jälkeen seuraavan päivän ruuan laiton klo 21
-isompi lapsi unessa n.21.30, pienempi ei vielä kymmeneltäkään
-minä puolestani nukuttamaan pienempää ja mies köksän siivoukseen
-pienempi vissiin nukkunut päiväkodissa liian pitkät päikyt, kun ei nukahda millään
-lähden pois lastenhuoneesta siivoamaan köksää, pienempi nousee tietty pois sängystä myös ja kipittää perässä
-roskien vientiä, keittiön siivousta, pitkin lattioita lojuvien tavaroiden laittamista paikoilleen samalla kun pienempi leikkii vieressä autolla
-pienempi nukahtaa viimein klo 22.30 maissa
-sit vielä useamman päivän aikana kertyneen puhtaan pyykkivuoren viikkaaminen kaappeihin
-oman iltapalan syönti ja iltapesut ja itse nukkumaan joskus lähempänä 23.30
Ja aamulla taas ylös 5.45...
Tämmöstä tää on. Muksut harvoin unessa ennen puolta kymppiä, enkä edes muista koska mulla olisi ollut aikaa istua sohvalla ja katsoa tv:tä.. Edes uutisia! Ja etenkin, jos haluaa tehdä illalla jotain laadukasta koko perheen voimin, niin kaikki tuo työmäärä kaatuu tuonne myöhäisiltaan!
Ei musta aikana ennen lapsia tuntunut siltä, että mulla olisi vapaa-aikaa mitenkään liikaa, mutta nyt vaan ihmettelen, että mitä kaikkea mä olenkaan sillä vapaa-ajalla tehnyt! Onhan tää arki melko kuormittavaa, mutta kai tää joskus helpottaa! Helpottaahan? ;)
Kiinnostaisi kyllä kuulla, miten teillä muilla vastaavassa elämäntilanteessa menee? Miten ootte saaneet homman rullaamaan ja tuntuuko siltä, että teille jää myös omaa aikaa ja vapaa-aikaa?
Kommentit (160)
Ja tuo uimis ei tosiaan toistu siis päivittäin, jos joku sitä luuli. Ei edes kerta viikkoon, mutta yritetään kyl ulkoilla tm.koko perheen voimin vkonlopun lisäksi ainakin kerran viikossa. Eilisilta tuntui poikkeuksellisen raskaalta mut kyl tää elo hektiseltä ja kuormittavalta tuntuu. Omaa vapaa-aikaa on harvemmin ja oon miettinyt, että onko tää vaan tämmöstä muillakin vai onko meillä jotenki normaalia rankempaa. Näköjään on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei näemmä halua ratkaisuja tai neuvoja.
Mulla on vain yksi nelivuotias, joten sinällään ei ehkä ole vertailukelpoista. Mutta kuitenkin. Ei me tehdä mitään erikoista arkena päiväkodin jälkeen. Paitsi yhtenä päivänä viikossa lapsella on harrastus, joka kestää 45min. Muuten ollaan vaan kotona. Joko omissa oloissa tai sitten yhdessä. Riippuen millainen päivä kenelläkin on.
Viikonloppuisin sitten tehdään enemmän yhdessä. Mutta ei sekään mitään päälle liimattua perheen yhteistä LAATUaikaa ole. Kunhan tehdään asioita yhdessä.
Mitäpä jos vaikka lakkaisitte suorittamasta arkea. Vähempikin riittää. Lapset käy selkeästi ylikierroksilla, jos nukkumaanmeno on noin vaikeaa. Yhdessä voi olla ihan kotonakin. Tehdä niitä kotitöitä tai vaikka rakennella palapelejä, muovailla tai värittää yhdessä. Päiväkoti on ainakin kaksivuotiaalle niin rankkaa, ettei uimareissussa siihen päälle, ole kyllä mitään järkeä.
En tiedä onko ero asenteessa vai siinä, että meillä tosiaan on vain yksi lapsi, mutta ruuhkavuodet eivät ole oikein auenneet omakohtaisesti minulle vielä. Päiväkodissa työskennellessäni näin kyllä paljon näitä suorittavien vanhempien loppuun poltettuja lapsia. Se näkyy juuri keskittymis- ja nukkumisongelmina. Ottakaa rennosti ja antakaa lastenkin ottaa.
T. Entinen lastentarhanopettaja
Menemme iltaisin harvoin minnekään, koska päivät ovat muutenkin kiireisiä. Lapset 5v ja 7v (tokaluokkalainen).
-herään klo 06:00, syön aamupalan ja lähden polkupyörällä töihin klo 06:30
-mies herää klo 0700, herättää lapset, antaa aamupalat ja hoitaa aamutoimet.
-klo 07:45 mies lähtee kuskaamaan nuorempaa päiväkotiin autolla ja siitä itse töihin. Vanhempi lapsi jää kotiin ja yleensä pelaa pleikalla.
-klo 08:30 soitan vanhemmalle lapselle kännykällä kouluunlähtökehotuksen
-klo 16:00 vanhempi lapsi kävelee iltiksestä kotiin ja soittaa kun on kotona, tai sitten jos menee kaverille, soittaa ensin ja kysyy meiltä luvan
-ennen klo 17:00 (koska silloin päiväkoti menee kiinni) mies hakee nuoremman lapsen päiväkodista ja alkaa tehdä päivällistä
-yleensä noin klo 17 minä saan työt valmiiksi ja lähden kotiin (30-40min pyörällä)
-syömme päivällisen
-pyykätään, siivotaan, vahditaan vanhemman lapsen läksyjentekoa, toinen vanhemmista (yleensä mies) käy tarvittaessa ruokakaupassa. Yhtenä arki-iltana on vanhemman lapsen uimakoulu; nuoremman on viikonloppuna.
-19:00 iltapala
-pyrkimys on saada lapset petiin kahdeksaksi, mutta yleensä ollaan valmiita vasta puoli yhdeksän. Iltasatu ja unille. Nuorempi nukahtaa nopeasti, vanhempi usein vasta puoli kymmenen maissa.
-kun lapset sängyssä, aloitan työt läppärillä ja teen niitä tunnin, pari. Mies katsoo telkkaria.
alkup. kirjoitti:
Totta joo, että heti jos iltaohjelmaan ottaa arkena jonkun ylim.reissun, kuten uimahallin, tulee tuosta illasta hektisempi. Tottakai voisi tehdä niinkin (ja sitäkin on tehty), että toinen jää tekee ruokaa, huushollihommia ja toinen vie lapsia ulos, mutta eihän se silloin ole sitä perheen yhteistä LAATUaikaa. Ja kyllä lapset kaipaa myös sitä pitkän päiväkotipäivän jälkeen, että heidän kanssa ollaan ja aina parempi, jos molemmat vanhemmat on. Sama tilanne on, vaik mentäs perheenä ihan vaan lähileikkipuistoon. Kotityöt jää silloin rästiin. Kotihommia vaan on täs elämäntilanteessa ihan järjetön määrä, vaikkei tekis kuin ihan vaan ne pakolliset! Ja joo, eihän tämä ole parisuhteelle sitä parasta aikaa.. Rankkaa on ollut, enkä nyt ihan ymmärrä näitä kommentteja, että mies lähtee. Kyllä tämä perhe ihan meidän yhteinen on eli mikä tekee minusta jotenkin rikollisen tässä? Voihan sitä joskus vaan jättää kaiken tekemättäkin ja ottaa sen parisuhdeajan, mutta kaikki samassa tilanteessa elävät tietää, että kyllä ne hommat sit edestään löytää korkojen kera. Ja kun molemmat töissä käydään niin sitä suuremmalla syyllä kotityömää on yhteinen. Ollessani kotona lasten kanssa tein suurimman osan hommista itse ja kyllä olinkin burnoutin partaalla silloin!
Se laatuaika voi olla vaikka pelaamista tai piirtämistä keittiön pöydän ääressä. Samalla toinen tai molemmat tekee kotitöitä ja juttelee samalla lasten kanssa päivästä. Lapset voi myös auttaa joissain kotitöissä. Meillä ainakin 4-vuotias auttaa tiskikoneen tyhjennyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari ratkaisua:
- osittainen hoitovapaa.Maksaa, mutta on ihanaa kun päivään tulee 1,5 enemmän aikaa.
- siivooja. Maksaa joo, mutta verovähennys auttaa ja perheelle vapautuu aikaa. Ollaan käytetty myös niin, että siivooja siivoaa kahden viikon välein vessat ja kylpyhuoneen ja sitten tekee jonkin rastihomman: plankkaa kengät, vaihtaa kukkiin mullat, pesee ikkunat, pesee lamput, sulattaa pakastimen jne. Itse sitten vain imuroidaan ja pestään vessat väliaikana.
- päiväkotipäivän päälle ei enää superaktiviteettia. Laatuaikaa on vaikkapa kotitöiden teko yhdessä, lapset leipoo toisen vanhemman kanssa sämpylöitä ja toinen vanhempi tekee siinä sivussa kolmen päivän ruoat. Tai rauhallinen kävely lähimetsään ja sauna sen päälle. Tai palapelin kokoamista. En tajua miksi laatuajan pitäisi olla jotain maksullista ja poissa kotona.
- valmiit ruokakassit kaupasta ja ruuan osto valmiina. Itse käyn hakemassa paikalliselta ammattikoululta kokkiopiskelijoiden tekemiä ylijäämäruokia. Ihan sama onko siellä hirvenlihapullia vai kinkkukiusausta, ostan useampaa lajia noin kahden viikon välein, pakastan ja pelastan sillä aina päivän tai pari aikaa viikossa.
- lapsenvahti. Meillä käy kahden viikon välein lapsenvahti (ei ole turvaverkkoja) sunnuntai-ilta 16-19. Vie lapset metsään tai leikkipuistoon. Me syödään, naidaan ja katsotaan leffoja. Ei vituta alkava viikko sen jälkeen ollenkaan niin paljon. Kotitalousvähennyksen jälkeisen summan maksaa mielellään. Harkinnassa sama kuvio tuttavalapsiperheen kanssa kerran kuussa. Tässä kuussa niiden lapset meille yhtenä lauantaina 9-13 ja ensi kuussa meidän lapset sinne.
Siis miten noita kotitöitä voi olla monta tuntia päivässä? Ja sinäkö ne yksin teet? Meillä mies hoitaa pyykit ja kaupassakäynnit arkena, kerran viikossa siivotaan yhdessä pari tuntia kotia ja viikolla vain pakolliset, esim. astiat pesukoneeseen/pois ja lapsen lelujen kerääminen päivän päätteeksi. Minä laitan ruuan, syömme 2-3 päivää samaa lämmintä ruokaa. Uuden salaatin tms. teen päivittäin ruuan kanssa.
Ruuan jälkeen on kolmisen tuntia yhteistä aikaa, jolloin luemme lapsen kanssa, leikimme legoilla ym. Jossain vaiheessa jompi kumpi käy lapsen kanssa hetken ulkona, jolloin toinen putsaa keittiön tai käy kaupassa. Lapsen iltatoimet alkaa 19.30 ja viimeistään klo 21 on unten mailla, jolloin meillä on miehen kanssa pari tuntia yhteistä/omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä tiedän, ettei mulla/meillä ole homma hallussa ja siltä se tuntuukin! Nyt saan tän viestiketjun kautta käsitykselleni entistä enemmän vahvistusta! :D kiitän siis vastauksista! Mutkun musta ei edes ole tuntunut siltä, että me oltais mitään suorittajia! Päinvastoin! Täs vaan yrittää epätoivoisesti hoitaa perusjutut a) kaupassakäynnit b) ruuanlaitto, että lapset saa pääasiassa ns.kunnon ruokaa, eikä eineksiä (meillä todellakin syödään myös eineksiä...liian usein!) c) viettää aikaa lasten kanssa ja perheen kanssa d) puhtaat vaatteet e) siedettävä koti, ettei hukuta paskaan. Mutta näin työssäkäyvinä vanhempina, kun toisella vielä on pitkä työmatka, tuntuu silkalta mahdottomuudelta viettää rauhallista arkea ilman, että jotain yllämainituista jutuista laiminlyö. :/
Meillä myös uniongelmainen lapsi.. huoh. Tälläinen on meidän normi päivä, oman lisän tuo, että teen vällllä myös viikonloppuja. Tällöin lapsille tulee viikolla ylimääräisiä vapaa päiviä.
Mä herään 05:45. Töihin lähden 6:30.
Lähtiessäni herätän miehen.
Vie lapset hoitoon 7.30. Syövät aamupalan siellä.
Mies on tullut jo kotia 13.30. Käy kaupassa.Tekee pihahommia ym.
Haen lapset klo 15.00. Syövät tässä jotain pientä, että pärjäävät ruokaan. Pyykkikone päälle. Teen helpon ruoan, jos mies ei ole tehnyt. Usein muksut auttaa. Syödään 16:45.
17.00 mies lähtee uudelleen töihin pariksi tunniksi ja kerta viikkoon harrastaa. Pikkukakkonen alkaa. Pieniä kotihommia (pyykit, tiskit ym.). Hyvällä säkällä ehdin sohvalle myös.
18.00 Lähdetään ulos liikkumaan ainakin tunniksi. (Pakko muuten en saa päikkäreillä ollutta 4 v nukkuun)
20:00. Iltapala. Iltasatu. 6 v nukkuu jo 20:30. Hälle riittää hyvää yötä ja peitto päälle.
Pienemmän nukutus ruljanssi alkaa. Jompi kumpi nukuttaa, toinen tekee kotihommia tai vaan on. Ikään ei mene hoidon jälkeen nukkuu ennen klo 22. Pahimmillaan valvoo yli puolenyön (vain jos iltaulkoilu jää välistä). Kotona ei nuku päiväunia, silloin nukahtaa jo 21:30. Meen nukkumaan heti kun pääsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sit tähän listaan pitäs vielä lisätä parisuhdeaika, kummankin oma aika ja -omat harrastukset...ym.
7:00 herätys
7:45 lähtö, lapset tarhaan, vanhemmat töihin
16:30 lapset kotiin, vanhemmat kotiin
17-21 hengaillaan yhdessä kotona tai luonnossa
(kuuden aikaan tehdään ruokaa yhdessä tai vuorotellen)
Olenko ihan huono vanhempi, kun en ole saanut tästä järjestettyä sellaista hektistä aikatauluhelvettiä, mitä monen arki tuntuu olevan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joo, olishan se kiva, kun olis vähän enempi tullut niitä sympatiseeraavia kommentteja, että "älä välitä, tollasta se on meilläkin".. Nyt on entistä epäonnistuneempi olo! :(
Ompas minuuttiaikataulu, miksi lapset ei syö aamupalaa hoidossa? Ja mikä tuo kahden tunnin uimahalli käynti on? Joka päiväkö te siellä käytte kaikki kerralla?
Mun vinkit on siinä, että lapset syövät aamupalan hoidossa anna niiden nukkua aamusta pidempään. Kotiin tullessa syötte ja toinen vanhemmista lähtee lasten kanssa ulos, toinen hoitaa sisällä kotihommat kuten pyykit ja ruuanlaiton seuraavalle päivälle. Lapset sisälle, hetki lastenohjelmia, loput siivoukset yhdessä. Iltapala pöytään viim. 19.30, tästä suihkun kautta hammaspesulle ja nukkumaan n. 20.30-21.00. Avot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on pieniä lapsia ja ruuhkavuodet, niin kannattaa miettiä miten asiat saa helpommalla hoidettua. Meillä se tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on enää yksi harrastus kummallakin ja lapsilla ei yhtään. Päiväkodin päälle eivät tarvitse mitään varsinaista järjestettyä harrastusta, ulkoilu, leikit ja kavereiden kanssa oleminen riittävät. Valmista ruokaa kaupasta tai ostettuna (mainittu tässäkin ketjussa ammattikoulu, tiedän, että joistakin lounasruokaloista voi myös ostaa).
Kannattaa yrittää pitää tavaran määrä vähäisenä, niin on helpompi siivota.
Meillä on 4 lasta, pari koululaista, eskari ja 1 kotona.
7:30 soi kello, aamuhommat ja aamupala, pyykinpesukoneet päälle
8:30 viedään eskarilainen ja isommat osaavat lähteä kouluun yksin jos lähtevät meidän jälkeen
Sitten aamupäivällä käyn 2x vko kaupassa, muina päivinä ulkoillaan, käydään perhekerhossa, kaupungilla tms hoitamassa asioita jotka on helpompia vain yhden kanssa
Sitten 11:30 lounas, pyykit kuivamaan ja pienemmän päiväunet ja eskarilaisen haku kotiin, koululaiset valuvat iltapäivän mittaan kotiin
Jos ruokaa on paljon valmiina niin ei tarvitse tehdä päivällistä, valvon läksyjä
15: 00 välipala ja sitten ulos/kylään/isommilla harrastuksia
17-18 välillä syödään
19-20 suihkut, reppujen ja tavaroiden pakkaukset, iltapalaa
21:15 on usein 3/4 lapsesta jo unessa ja esikoinenkin nukahtaa ennen kymmentä
alkup. kirjoitti:
Ja joo, olishan se kiva, kun olis vähän enempi tullut niitä sympatiseeraavia kommentteja, että "älä välitä, tollasta se on meilläkin".. Nyt on entistä epäonnistuneempi olo! :(
Älä sure, välillä se on lasten kanssa kiireistä. Silti sitä arkea voi yrittää rukata helpommaksi. Sä ainakin yrität!
alkup. kirjoitti:
Ja sit tähän listaan pitäs vielä lisätä parisuhdeaika, kummankin oma aika ja -omat harrastukset...ym.
Siihen auttaa ettette yritä joka päivä hampaat irvessä viettää LAATUaikaa koko perheenä, caan toinen ottaa vetovastuun esimerkiksi yhdestä illasta ja toinen toisesta. Kumpikin saa näin yhden harrastusillan. Turhan härdellin jättäminen illasta ja selkeät iltarutiinit (jotka teillä ilmeisesti olikin) voivat auttaa lapsia nukahtamaan aiemmin, jolloin jää parisuhdeaikaa. Kannattaa nyt yrittää selkeyttää hommaa eikä jäädä voivottelemaan.
Rauhoita illat - siinä vinkki nuoremman uniongelmiin. Minä en käy edes eskarilaisen ja alakoululaisen kanssa uimassa arkipäivänä klo 18-20. Jos lapsi nukahtaa päiväkodista haettaessa tai uimahallireissilla rattaisiin tai autoon iltauni siirtyy kahdella tunnilla.
Pyykkäys ja siivous viikonloppuun. Arkisin vietä rauhallista aikaa lasten kanssa lasten ehdoilla, ulkoilua, sisäleikkejä, pelejä, jutustelua.Iltapala 19.30, iltapesut ja iltasatu. Molemmat vanhemmat läsnä, eikä mitään ruuantekosäätöä, kun lapsia nukutetaan. En yö. Ymmärrä, että viikola niiden ruokien pitäisi olla sellaisia, että niitä tarvitsee edellisenä iltana valmistella.
Sitä laatuaikaa perheen kanssa voi nauttia sitten viikonloppusin. Ihan järjetöntä lähtä 2 aikuisen kanssa esim puistoon vain sen koko perheen laatuajan vuoksi ja ruoanlaitto ym odottaa sitten kotona. Meillä otetaan samalla "puolittaista" omaa aikaa kun toinen vie lapset jaloista pyörimästä. Vaikka se aika meneekin kotitöihin, saan rauhassa hengähtää ja kuunnella vaikka mielimusiikkia samalla kun siivoan kettiön tms. Hyvin voi parisuhde vaikkei joka hetkeä yhdessä ollakaan.
Meillä ei ollut ikinä tuollaisia parin tunnin suorittavia laatusulkeisia arki-iltaisin. Eikä noin pitkiä hoitopäiviä.
Illalla oltiin ihan rennosti kotona.