Lue keskustelun säännöt.
peruspäivä(kö) pikkulapsiarjessa?
10.08.2017 |
Nyt mä tiedän, mistä tulee termi "ruuhkavuodet". Meidän perhe on ns.ydinperhe; isä,äiti ja lapset 2v ja 4v. Oman lisämausteensa meillä arkeen on tehnyt se, että esikoinen on aina ollut huono nukkumaan, eivätkä lapset jää itsekseen nukkumaan. Nyt saa jo joskus nukkua koko yön läpi ilman herätyksiä, mutta yhä edelleen meillä nukutetaan lapsia iltaisin ja kyllä, olen kateellinen heille, joilla lapset vain viedään sänkyyn ja sanotaan "hyvää yötä". Onko se joillakin oikeasti niin helppoa?!?
Mutta minkälainen on teidän arkipäivä? Tuntuuko arki sujuvalta vai kuormittavalta?
Tässä esimerkki meidän eilisestä päivästä:
-herätys 5.45 ja omat aamutoimet
-mies lähtee töihin näihin aikoihin pitkän työmatkan vuoksi
-lapset hereille 6.20, lastenohjelmia, aamupala ja vaatteet päälle
- lapset hoitoon 7.15 ja itse töihin 8:si
-lasten haku 16.30
-päivällisen syöminen, lastenohjelmat lapsille
-pyykkikone päälle
-uimahalliin klo 18
-kotiin n.klo 20
-iltapala, iltapesut, lapset petiin klo 21
-mies nukuttaa lapsia
-minä samalla ripustan pyykit ja aloitan sen jälkeen seuraavan päivän ruuan laiton klo 21
-isompi lapsi unessa n.21.30, pienempi ei vielä kymmeneltäkään
-minä puolestani nukuttamaan pienempää ja mies köksän siivoukseen
-pienempi vissiin nukkunut päiväkodissa liian pitkät päikyt, kun ei nukahda millään
-lähden pois lastenhuoneesta siivoamaan köksää, pienempi nousee tietty pois sängystä myös ja kipittää perässä
-roskien vientiä, keittiön siivousta, pitkin lattioita lojuvien tavaroiden laittamista paikoilleen samalla kun pienempi leikkii vieressä autolla
-pienempi nukahtaa viimein klo 22.30 maissa
-sit vielä useamman päivän aikana kertyneen puhtaan pyykkivuoren viikkaaminen kaappeihin
-oman iltapalan syönti ja iltapesut ja itse nukkumaan joskus lähempänä 23.30
Ja aamulla taas ylös 5.45...
Tämmöstä tää on. Muksut harvoin unessa ennen puolta kymppiä, enkä edes muista koska mulla olisi ollut aikaa istua sohvalla ja katsoa tv:tä.. Edes uutisia! Ja etenkin, jos haluaa tehdä illalla jotain laadukasta koko perheen voimin, niin kaikki tuo työmäärä kaatuu tuonne myöhäisiltaan!
Ei musta aikana ennen lapsia tuntunut siltä, että mulla olisi vapaa-aikaa mitenkään liikaa, mutta nyt vaan ihmettelen, että mitä kaikkea mä olenkaan sillä vapaa-ajalla tehnyt! Onhan tää arki melko kuormittavaa, mutta kai tää joskus helpottaa! Helpottaahan? ;)
Kiinnostaisi kyllä kuulla, miten teillä muilla vastaavassa elämäntilanteessa menee? Miten ootte saaneet homman rullaamaan ja tuntuuko siltä, että teille jää myös omaa aikaa ja vapaa-aikaa?
Kommentit (160)
alkup. kirjoitti:
Totta joo, että heti jos iltaohjelmaan ottaa arkena jonkun ylim.reissun, kuten uimahallin, tulee tuosta illasta hektisempi. Tottakai voisi tehdä niinkin (ja sitäkin on tehty), että toinen jää tekee ruokaa, huushollihommia ja toinen vie lapsia ulos, mutta eihän se silloin ole sitä perheen yhteistä LAATUaikaa. Ja kyllä lapset kaipaa myös sitä pitkän päiväkotipäivän jälkeen, että heidän kanssa ollaan ja aina parempi, jos molemmat vanhemmat on. Sama tilanne on, vaik mentäs perheenä ihan vaan lähileikkipuistoon. Kotityöt jää silloin rästiin. Kotihommia vaan on täs elämäntilanteessa ihan järjetön määrä, vaikkei tekis kuin ihan vaan ne pakolliset! Ja joo, eihän tämä ole parisuhteelle sitä parasta aikaa.. Rankkaa on ollut, enkä nyt ihan ymmärrä näitä kommentteja, että mies lähtee. Kyllä tämä perhe ihan meidän yhteinen on eli mikä tekee minusta jotenkin rikollisen tässä? Voihan sitä joskus vaan jättää kaiken tekemättäkin ja ottaa sen parisuhdeajan, mutta kaikki samassa tilanteessa elävät tietää, että kyllä ne hommat sit edestään löytää korkojen kera. Ja kun molemmat töissä käydään niin sitä suuremmalla syyllä kotityömää on yhteinen. Ollessani kotona lasten kanssa tein suurimman osan hommista itse ja kyllä olinkin burnoutin partaalla silloin!
No höpö höpö! Ihan yhtä laadukasta, jopa laadukkaampaa, on istahtaa kotisohvalle ja ottaa lapset vaikka puoleksi tunniksi kainaloon. Hassutella ja jutella siinä, lukea vaikka kirjaa tai katsoa Pikkukakkosta. Toinen aikuinen voi sillä aikaa valmistella ruuan. Sitten kaikki yhdessä kattamaan pöytää. Tuon ikäiset osaa olla avuksi vallan mainiosti. Koko perhe syö kiireettömästi yhdessä ja juttelee.
Yhdessä lasten kanssa pistätte myös pyykit peseytymään, toinen aikuinen voi sillä aikaa taas tehdä muita kotihommia. Ojennat vaatteen kerrallaan lapselle ja lapsi laittaa ne koneeseen. Meillä on oikein vuorot, kuka milloinkin käynnistää koneen. Pyykit viikkaan jokaiselle lapselle omiin kasoihin ja itse vievät ne hyllylle. 2-vuotiaalle voi antaa sukat kuljetettavaksi, 4-v osaa jo pistää paidat ja housut omiin pinoihinsa. Jos viikkaat yksin, ota pyykkikori illalla telkkarin ääreen ja katso samalla vaikka ne uutiset.
Iltaulkoilun voi tehdä jossain mahdollisimman lähellä, kotipihan keinuissa ja hiekkalaatikolla, lähialueella kävelyllä, pyöräilemässä.
Jos lapset on tarkoitus saada yhdeksäksi nukahtamaan, pitää iltatoimiin rauhoittuminen aloittaa noin 19.00, mikä tarkoittaa, että silloin viimeistään sisälle/ kotiin jos on jossain käymässä. Rauhallinen iltapesu = suihku/sauna/amme 19.30-20 välillä, rauhallinen iltapala 20-20.30 välillä, hammaspesu, nukutusrutiinit onko se sitten iltasatu, rauhallista juttelua, unilaulu...
En koskaan tee enää mitään kotitöitä 21 jälkeen! Korkeintaan viikkaan niitä pyykkejä.
Seuraavan viikon ruokia kannattaa tehdä viikonloppuna valmiiksi pakastimeen ja jääkaappiin, turha ihan joka ilta kokata uutta ruokaa.
Siivota ei tarvitse joka päivä. Kerran viikossa riittää (viikonloppuna). Ottakaa yhdeksi iltarutiiniksi lasten kanssa lelujen raivaaminen ennen iltatoimia, niin sinun ei tarvitse sitäkään tehdä yksin. Vuorottelette miehesi kanssa niin kotitöissä kuin lasten hoidossakin. On myös tärkeää ja arvokasta, että lapset saavat olla vain toisen vanhemman kanssa. Kumpikin vanhemmista on kuitenkin oma persoonansa ja tekee asioita omalla tavallaan. Lapsista on pelkästään hauskaa ja jännää, kun joku tuttu asia tehdään eri tavalla isän kuin äidin kanssa. Teille jää silti aikaa olla myös kaikki yhdessä.
Jotenkin nyt vaan kuulostaa siltä, että saat yksinkertaisista asioista vaikeita.
Höllää ja lakkaa suorittamasta.
T. Töissä käyvä äiti kahdelle harrastavalle koululaiselle ja 3- ja 4-vuotiaille, omaa aikaa/ aikaa miehen kanssa joka ilta kello 21 jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia viestejä mutta melkoiselta oravanpyörältä kyllä kuulostaa.
Meillä
Klo 6.10 minä herään, pikapesut, valmiiksi tehty leipä suuhun ja vaatteet päälle.
Klo 6.20 lasten herätys ja vaatteet päälle
Klo 6.35 ovat päiväkodilla
Klo 6.45 minä matkalla töihin pyörällä
Klo 16.30 haen lapset päiväkodista
Klo 16.45 kotona ja lapsille kunnon välipala
Klo 17 pikkukakkonen ja sen aika teen kotitöitä kuten pesen pyykkiä ja laitan ruokaa.
Klo 18 yhteisiä perhejuttuja, leikkiä, lukemista, pelejä yms.
Klo 19 iltaruoka, joka siis ihan kunnon ruokaa
Klo 19.20-20 iltapesut, Satu, aamuksi vaatteet valmiiksi
Klo 20 lapset unille. Päiväkodin kanssa on sovittu ettei saa antaa nukkua kuin puolisen tuntia, muuten yöunet jää tosi lyhyiksi.Tuossa jäisi illalla vielä ruhtinaallisesti aikaa parisuhteelle ja vaikka pyykkihuoltoon tai siivoukseenkin mutta siihen en käytä puolta tuntia kauempaa päivässä.
Ruokaa tehdään kerralla isompi satsi niin ei tarvitse joka päivä käyttää siihen aikaa ja myös eineksiä käytetään.
Lapsilla ei ole harrastuksia ja aikuiset saisivat hyvin yhden illan harrastuksille viikossa. Minä olen yksinhuoltaja eikä ole aikaa harrastaa mutta parisuhteessa varmasti olisi aikaa siihenkin.
Hieman ontuu tuo 6.20 lasten herätys ja vaatteet päälle ja 6.35 olette päiväkodissa? Aika nopeaa toimintaa 15 minuutissa. Puette ja pesette n. viidessä minuutissa ja päiväkoti on ihan naapurissa?
Mun ensimmäinen ajatus on vaan, että teidän lapset nukkuvat kyllä todella vähän! Lähtisin ratkomaan pulmaa sillä, että lapset rauhoittumaan iltatoimiin viimeistään klo 19 ja sänkyyn kahdeksalta, jos herätys on jo 6.20. Kymmenen tuntiakaan ei todella ole mitenkään paljon unta yössä noin pienille. Omani nukkuvat 11-12h/yö. Muuten kyllä tunnen välillä tuskaa arjen pyörityksestä. Eniten harmittaa, kun kuormittava työ syö aikaa omilta lapsilta. Kotitöitä harvemmin teen enää lasten käytyä unilleen, mutta palkkatöitä kylläkin. Tästä on väännetty välillä miehen kanssa, kun hän ei haluaisi tehdä kotihommia lasten kanssa, mutta minusta ne on normaalia elämää ja siksi on ok, että lapset näkevät, kun kotitöitä tehdään ja silloin lasten saatavilla ei olla 100%, vaan saavat leikkiä keskenään. Parisuhdeaikaa jää iltaisin, kun lapset nukahtavat ajoissa.
Ei mitään seuraavan päivän ruokia 21 jälkeen. Teette lasten kanssa yhdessä ruuan heti kun tulette ovesta / laitat piirretyt heti ja teet ruuan siinä / annat välipalat ja ruoka vasta 18 maissa. Ruuan jälkeen lapset jaksaa hetken leikkiä ja siivoatte keittiön. Ennen nukkumaanmenoa lapset ja aikuiset siivoaa yhdessä lelut pois ja tavarat paikoilleen. Pyykin viikkaukset kerran viikossa 'talkoilla' tai siivooja viikkaa. Rytmitys niin että lasten nukkumaanmenon jälkeen korkeintaan otat lasin viiniä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä näin:
7.00-7.15 herätys, pesut ja pisut, sekä vaatteet päälle (jotka on valmiiksi katsottu edellisenä iltana kaikki samaan kasaan.) Äiti töihin.
7.35 hoitoon lähtö, isi vie.
7.45 lapset hoidossa, isä töihin.
15.00 Lapset pois hoidosta, äiti hakee. Hoidosta suoraan leikkipuistoon
16.30 omalle pihalle siirtyminen
17.00 isi kotiin, ruokailu, pyykkikone pyörimään, astianpesukone pyörimään.
18.00 lastenohjelmia, tällä välin seuraavalle parille päivälle ruoanlaitto, pyykit ja imurointi, roskat jne.
19.00 iltapala.
20.00 iltapesut.
20.00-20.30 nukkumaan.Lapset 1- ja 3-v.
Tekeekö äiti lyhyttä päivää? Lähtee töihin n. 7.30 ja on takaisin päiväkodilla klo 15 eli pääsee töistä ennen kolmea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi tämän ketjun perusteella monet harrastavat pakastettujen ruokien syömistä pitkin viikkoa jotka on valmistettu viikonloppuna. Ja paljon näyttäisi olevan saman "ison satsin" tekemistä että riittää parille päivälle. Jd muutenkin noista aikatauluista näkyy että ruuan laittoon menee max 30 min. Jos sitäkään. Kulinaristin kauhistus. Itselleni olisi kauhistus kauhoa jotain samaa keittoa pari päivää. Tosin en nyt ylipäätänsä voi sietää keittoja.
alkup. kirjoitti:
Ja joo, olishan se kiva, kun olis vähän enempi tullut niitä sympatiseeraavia kommentteja, että "älä välitä, tollasta se on meilläkin".. Nyt on entistä epäonnistuneempi olo! :(
Tuollaista se oikeasti valtaosalla tuntemistani ihmisistä on, täällä käy aina jotain introvertteja, jotka ei tee tai harrasta mitään ja sitten besserwisseröidään muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapset pärjää noin lyhyillä yöunilla?
Ja ei kai ne muksut heti nukahda kun tullaan esim uimahallista, pitäisikö enemmän aikaa illalla "rauhoittumiseen", niin nukahtaisi sit helpommin?
Vierailija kirjoitti:
alkup. kirjoitti:
Ja joo, olishan se kiva, kun olis vähän enempi tullut niitä sympatiseeraavia kommentteja, että "älä välitä, tollasta se on meilläkin".. Nyt on entistä epäonnistuneempi olo! :(
Tuollaista se oikeasti valtaosalla tuntemistani ihmisistä on, täällä käy aina jotain introvertteja, jotka ei tee tai harrasta mitään ja sitten besserwisseröidään muita.
No ei oo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Laitatte ruuan jälkeen lapsille piirretyt. Mitä teette tämän ajan? Pyykkien laittamisessa koneeseen tuskin menee tuntia? Voisiko tässä tehdä sitä ruokaa ja helpottaa iltaa sen sijaan?
2. Käytte max kerran viikossa koko perheen kesken jossain ja juuri se on esimerkkipäivässä? Mitä tapahtuu sitten neljänä muuna arkipäivänä? Jos lapset tarvitsee pari tuntia aktiviteettia päivään, niin miksei sitten näinä neljänä iltana viikossa toinen vanhemmista käytä lapsia ulkona ja toinen jää tekemään sitä ruokaa tai siivoamaan tai vaikka istuu sohvalla hetken? Helpottaa jälleen iltaa. Viikonloppuna sitten taas enemmän yhteistä aikaa koko perheen kesken.
3. Sitten kun se ruoka on laitettu sillä välin kun toinen ulkoilee lasten kanssa, toisella on lasten nukutuksen ajan aikaa katsoa vaikka televisiota. Sitten seuraavana iltana toisin päin.
Nyt kuulostaa siltä, että otatte aika kovat paineet arjesta tai liioittelet arkeanne kovasti. Joku aikasyöppö arjessanne on, jos ei mitään voi organisoida toisin. Toki voitte halutessanne tehdä _valinnan_, että joka ilta oltava sen pari tuntia perheen laatuaikaa jossa kaikki ovat paikalla, sitten olette valintanne tehneet. Lapset eivät kuitenkaan tarvitse sitä ihan tuossa määrin. Syötte kuitenkin yhdessä, sekin on jo paljon. Lyhentäisin tuostakin hieman ja alottaisin lasten kanssa rauhoittumisen iltaa kohti aiemmin. Tai piirretyt pois, ulkoilut ym aikaisemmin niin ehtii sen pari tuntia ulkoilla ja sitten aiemmin rauhoittumaan iltaan.
Anna siis ap itsellesi ja perheellesi armoa ja höllää. Ei suorittamisesta saa mitään palkintoja. Eikä se vähempi haittaa todellakaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi 1v11k
10.00 herätään
11.00 ruokailu
12-13 ulkona tai sisällä ollaan
14.00 välipala ja päiväunet
16-17 ruoka
18-19 touhuaa omiaan
20-21 iltapala
22-23 nukkumaan
En ikinä kestäisi tuollaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pois kaikki jäätävät uimahallireissut arki-illoista.
Me ratkaistiin se nälkäongelma sillä, että lapset söi kunnon välipalan heti päiväkodista/iltiksestä tultuaan. Hedelmää, leivät jne.
Varsinainen ilta-ateria oli seiskalta.
Samahan se on kummin päin ne illan kaksi ateriaa on.
Välissä leikkivät yhdessä (viettivät päivät erillään) ja auttoivat ruoanlaitossa ja kattamisessa.
Rauhallinen ilta ylipäätään että kierteet laskevat.
Lapset petiin heti kasilta ja ysiltä olivat jo aikaa unten mailla.
Kyllähän lapsiarki on työntäyntäynteistä, ei joka päivä mutta jos sattuu joku extrajuttu tai siivouspäivä niin silloin kyllä.
Meillä molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä (ei öitä ja miehellä vkl töitä), joten koko perheen laatuaika on jotakin mitä harvemmin on. Usein aamut/illat pyöritetään arkea yksin ja mies viikolla työpäivän verran jos hänellä on vapaapäivä ja minä taas vkl kun mies on töissä ja itse vapaalla.
Lapsi on aina kotona jos meillä on vapaata. Päiväkotipäiviä on siis normaalia vähemmän ja lyhyempiä kun voi myöhemmin viedä jos menee iltavuoroon. Tämän vuoksi ei siellä ehdi aina kunnolla ulkoilla joten työpäivän jälkeen yritän ulkoilla noin tunnin verran vähintään.
Mitään kellonaikoja en voi laittaa koska päivät ovat hyvin erilaisia, vaikka toisaalta hyvin samanlaisia.
Ehkä näin meni iltani yksin kun lapsi oli 2v:
- olen pk:sa noin klo 15:30, kotona noin klo 16.15. Sain samalla kävelylenkin tehtyä kun kotiin työnsin rattaita.
- jos sää hyvä niin jäätiin pihalle vähäksi aikaa
- n klo 17 kotiin ja ruokailu. Joskus se oli lapsellakin vain "välipala" kun itse join kahvit. Eli banaania, jugurttirahka, leipää ja maitoa.
- pyykkikone pyörimään (ei aina), välipalan sotkujen pieni siivous, lapsi jaksaa katsoa pikku kakkosta ehkä 20min
- jotain leikkiä. Usein sellaista jossa minä pötköttelin lattialla tai sängyllä jossa lapsikin leikki
- iltapala n klo 18.30, äkkiä puurolautasen siivous.
- kylpy
- minun suihku jolloin lapsi leikki kylppärissä
- iltasatu sylikkäin, iltamaito ja hampaan pesu.
- nukkumaan n klo 20-21
- nukutan ja nukahtaa n 5-10 minuutissa
Loppuilta usein omaa aikaa, joskus ruuan tekoa. Pyykit ripustin jossain vaiheessa. Jos oli ruuan tekoa niin pyrin tekemään sen vaikka pikku kakkosen aikaan ja lapsi liittyi seuraan auttamaan
Yhden lapsen kanssa (joka on päivähoidossa) lapsiarki työntäyteisyä?
Kuulostaa aika kummalta että pitäisi olla jotain erityistä "laatuaikaa" ja lapsen kanssa pitäisi kokoajan puuhata jotain. Herrajestas, meillä illat menee niin että kaikki puuhaa omiaan isossa olohuoneessa, katsellaan telkkaria, luetaan, jutellaan, lapset leikkii siinä tai omassa huoneessaan.. On se kumma jossei lapset pärjää ilman kokoaikasta viihdytystä. Hyvin siinä ehtii kotitöitä tehdä, ei sitä lasta tarvii kokoaika lahkeesta raahata. Meillä lapset 4 ja ja 7v
116 jatkaa vielä...
Tuolloin kun lapsi oli 2v niin muistan etten paljoa tv:tä katsellut, ainakaan keskittyneesti ja kokonaista ohjelmaa. Eipä katsonut lapsikaan ja tiiviisti vietettiin päivät lähekkäin ollen eli aina samassa huoneessa.
Jos jotain ap:n tilanteessa muuttaisin olisi nuo nukutukset. Jos ei n vartissa nukahda pois vuoteesta. Sama se on valvooko lapsi sängyssä vai olohuoneessa/keittiössä leikkien. Sitten taas puolen tunnin päästä uusi yritys.
Myös koko perheen yhteisestä ajasta nipistäisin. Olette päivätyössä niin teillä on siihen mahdollisuutta kuitenkin useamman kerran viikossa.
Mä olen 4v lapsen yh, ja meillä näin normaali arkipäivä:
6-6:30 lapsi herättää minut, annan lapselle aamupalaa ja lastenohjelmat pyörimään
6:30-7:15 muut aamutoimet
7:15-7:30 päiväkodilla
8-16 itse töissä (suunnilleen, liukuva työaika joten ei oo niin justiinsa)
16:30-17 haen lapsen päiväkodista
Viim klo 17 kotona
17-18 syödään jotain, joko eilisen ruokaa tai teen jotain nopeaa. Jos ei ole mitään nopeaa niin syödään esim voileipiä.
18-19 ehkä käydään pihalla, leikitään kotona, teen kotihommia jne
19-20 lapsen iltapalat ja iltapesut tässä välissä
21 mennessä lapsi unten maille.
Mulla myös huonosti nukkuva lapsi, joka ei jää yksin nukahtamaan. Se on vaan hyväksyttävä. Luetaan satu, valot pois, odottelen huoneessa että lapsi nukahtaa. Mitään palvelua ei saa, kun on sanottu hyvät yöt.
Arkisin en edes yritä että tehtäisiin mitään. Aika monet illat menee niin, että ollaan vaan kotona. Jo kaupassakäynti on ihan tarpeeksi tekemistä ja siinäkin jo ilta venyy.
Ruoasta en jaksa stressata enää. Välillä teen parin päivän sapuskat etukäteen, ja kyllähän se helpottaa kun tietää, että ruoka on valmiina kotona. Jos ei kuitenkaan ole, niin ei se mitään, voidaan syödä kaapista jotain nopeaa tai sitten niitä voileipiä. Lapsi on kuitenkin saanut hoidossa jo yhden lämpimän ruoan eikä hänelle edes kunnon ruoka oikein maistu enää illalla. Jos jaksetaan arkena käydä pihalla, se riittää.
Miksi pitää olla ilkeä :o Jos olet samankaltaisessa tilanteessa kuin ap niin toivottavasti olet täydellinen äiti ja vaimo.Suuresti kuitenkin epäilen.Olet todella inhottava ja jos olet vieläpä nainen niin vanha sanonta pitää paikkansa ;nainen on naiselle susi!!!