Pian taas nähdään klassikko: yläkoululaiset eivät kaikki osaa kuukausia!

Minä en osaa kuukausia edes 25-vuotiaana. Enkä analogista kelloa. Kotona luultiin, että koulussa opetetaan, ja koulussa, että kotona. En tarvinnut kyllä noita tietoa peruskoulussa tai lukiossa, eikä yliopistossakaan ole toistaiseksi tarvittu.

Englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi ja japaniksi osaan kuukaudet, sillä ne koulussa opetettiin. Suomen kielen kuukausia on muutenkin hankala muistaa, sanat ovat jotain vanhaa maalaistermistöä, mikä ei kosketa arkea tai kulttuuria mitenkään.

Kuukaudet ja ilmansuunnat. Mitä vielä? Joku kohta väittää kirkkain silmin, ettei ne osaa ratkaista toisen asteen yhtälöitäkään. Tämä oli sarkasmia.

Mun tuleva eskarilainenkin osaa ne kuukaudet. Mut meillä puhutaan niistä paljon kun kyselee jatkuvasti, mikä kuukausi, mikä päivä, kuinka monta yötä mihinkin jne. Et ehkä ne sit kiinnostaa häntä taas enemmän kuin jotkin muut asiat

Minä  opetin kerran kuudennen luokan oppilaita ja yksi oppilas ei muistanut toista nimeään tai syntymäaikaansa, koska niitä käytetään niin harvoin, kuten hän asian ilmaisi. Ihme, että hän ei ilmeisesti kertaakaan eksynyt, vaikka kulki noin kilometrin koulumatkan kävellen :-D

Me yläkoulun opet aina mietitään, että meneekö aika alakoulussa siihen askarteluun, lauluun ja leikkiin, kun perusasiat täytyy aina käydä yläkoulussa uudestaan läpi. Ei hirveän haastavaa matskua alakoulun opeillekaan. Tuskin vaatii tuntikausien suunnittelua.

Provo tai ei. Suomen alakoulu on menossa ojasta allikkoon, kun mitään asioita ei enää opetella ulkoa. Riittää, että osaa kaivaa tiedon jostan lähteestä (yl. Netti) ja arvioimaan lähteen luotettavuuden jollain tasolla. Valitettavasti ei nähdä sitä, että asioiden ulkoa opettelullakin on sijansa aivojen oppimisprosessissa. Ne, joiden vanhemmat eivät ole kiinnostuneita miten lapsi todellisuudessa osaa oppimiaan asioita putoavat yläkouluvaiheessa. Veikkaan, että koulupudokkaiden määrä tulee kasvamaan seur. 10-15 vuoden aikana. Yläkoulun keskeyttäneiden tai nippanappa läpipäässeiden määrä tulee kasvamaan kohisten.

Minusta ei olisi opeksi, jos noin vanhat ovat noin pönttöjä. Hermo menisi alta aikayksikön.

PASKA opettaja siis olet. Onhan se hullua jos ei tuonikäiset osaa kuukausia

..mutta HULLUA vasta onkin että aikuinen ja opettaja vittuilee siellä oppilaille..

VAIHDA ALAA!!!

Lapseni ovat käyneet englanninkielisen koulun Suomessa, ja enkunopettajien taidoille ollaan naurettu vuosikausia, joskus täysin epäuskoisina. On todella vaikea ymmärtää kuinka huonolla kielitaidolla Suomessa voi toimia englanninkielenopettajana. Nuoremman lapsen luokanopettaja ei mm. osaa sanoa suhuässää eikä ylipäätään vaan osaa mitään, vaan voi sanoa  esim. "Let's we discuss tis in Finnis." 

Yhtään en ihmettele, ettei kaikki yläkoululaisetkaan osaa kuukausia. Opetushenkilöstön osaaminen on heikentynyt aivan valtavasti omista kouluajoista.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat käyneet englanninkielisen koulun Suomessa, ja enkunopettajien taidoille ollaan naurettu vuosikausia, joskus täysin epäuskoisina. On todella vaikea ymmärtää kuinka huonolla kielitaidolla Suomessa voi toimia englanninkielenopettajana. Nuoremman lapsen luokanopettaja ei mm. osaa sanoa suhuässää eikä ylipäätään vaan osaa mitään, vaan voi sanoa  esim. "Let's we discuss tis in Finnis." 

Yhtään en ihmettele, ettei kaikki yläkoululaisetkaan osaa kuukausia. Opetushenkilöstön osaaminen on heikentynyt aivan valtavasti omista kouluajoista.

Miten vanha tämä luokanopettaja on? Ehkä hän ei olekaan aineenope, vaan pelkkä luokanope.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat käyneet englanninkielisen koulun Suomessa, ja enkunopettajien taidoille ollaan naurettu vuosikausia, joskus täysin epäuskoisina. On todella vaikea ymmärtää kuinka huonolla kielitaidolla Suomessa voi toimia englanninkielenopettajana. Nuoremman lapsen luokanopettaja ei mm. osaa sanoa suhuässää eikä ylipäätään vaan osaa mitään, vaan voi sanoa  esim. "Let's we discuss tis in Finnis." 

Yhtään en ihmettele, ettei kaikki yläkoululaisetkaan osaa kuukausia. Opetushenkilöstön osaaminen on heikentynyt aivan valtavasti omista kouluajoista.

Miten vanha tämä luokanopettaja on? Ehkä hän ei olekaan aineenope, vaan pelkkä luokanope.

Hän on muodollisesti pätevä englanninopettaja, joka opettaa 4-6-luokkalaisia englanniksi. Ikää vähän yli 40 vuotta. Muuten ihan ok opettaja, ei vaan osaa englantia.

Yläkoululaisella taas on sellainen opettaja, joka lausuu sanan 'curriculum' muodossa 'curry column' ja hänen suussaan 'third' muuttuu muotoon 'turd'. Voishan näille itkeäkin, mutta nauraminen tuntuu mukavammalta.

Kyllähän kuukaudet täytyy jo osata seiskaluokkalaisen. Johan niitä opetellaan eskarissa.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat käyneet englanninkielisen koulun Suomessa, ja enkunopettajien taidoille ollaan naurettu vuosikausia, joskus täysin epäuskoisina. On todella vaikea ymmärtää kuinka huonolla kielitaidolla Suomessa voi toimia englanninkielenopettajana. Nuoremman lapsen luokanopettaja ei mm. osaa sanoa suhuässää eikä ylipäätään vaan osaa mitään, vaan voi sanoa  esim. "Let's we discuss tis in Finnis." 

Yhtään en ihmettele, ettei kaikki yläkoululaisetkaan osaa kuukausia. Opetushenkilöstön osaaminen on heikentynyt aivan valtavasti omista kouluajoista.

Samaa mieltä, opettajista on enemmän haittaa kuin hyötyä englannin oppimiselle.

Vierailija kirjoitti:

En usko. Ei voi olla totta, ettei ne osaa. Osaako ne osoitteensa ja nimensä?

Ei ne osaakaan. Koulumme opo on kertonut, että iso osa yseistäkään ei tiedä kotiosoitetta, kun se pitäisi täyttää yhteishakulomakkeeseen. Eivät myöskään tiedä, kuuluvatko kirkkoon vai väestörekisteriin tai mikä on sotu.

Hah.

Kysyppä osaavatko ilmansuunnat?

Tämä menee niille jo ihan tieteen puolelle.

Opetan maantietoa ja sama ongelma on ilmansuuntien kanssa. Seiskoista kolmasosa ei ole viitsinyt niitä opetella. Näistä vielä muutamat eivät hallitse ilmansuuntia ysilläkään. Yleensä samat eivät tiedä mikä pläntti kartalla on Afrikka  tai Etelä-Amerikka...

Jotkut asiat on vaan opeteltava ulkoa. Myös niiden lukihäiriöisten. Lukihäiriöisenä tiedän siihen menevän enemmän aikaa, mutta oppiminen on silti mahdollista.

Olen törmännyt useampaan kertaan samaan ongelmaan eli kaikki oppilaat eivät osaa kuukausia suomeksi. Ensimmäisellä kerralla en uskonut sitä ja revin siitä huumoria. Jälkeen päin todella harmitti vitsailuni, kun huomasin , että oppilas ei todellakaan osannut niitä. Toivottavasti en aiheuttanut elinikäisiä traumoja. Toinen oppilaille vaikea asia tuntuu olevan päiväykset esim. 12.6.1994. Jotkut oppilaat eivät osaa sanoa mikä on 6. kuukauden nimi. Toinen asia on tämä väite, etteivät koulutetut enkun opettajat osaisi englantia. Ei todellakaan pidä paikkansa. Yliopistoon on todella vaikea päästä opiskelemaan englantia. Jo siinä vaiheessa kielitaidon pitää olla erinomainen. Opinnot vievät kuusi vuotta ja niihin kuuluu pakollinen asuminen englanninkielisessä maassa.

Vierailija kirjoitti:

Opetan maantietoa ja sama ongelma on ilmansuuntien kanssa. Seiskoista kolmasosa ei ole viitsinyt niitä opetella. Näistä vielä muutamat eivät hallitse ilmansuuntia ysilläkään. Yleensä samat eivät tiedä mikä pläntti kartalla on Afrikka  tai Etelä-Amerikka...

Jotkut asiat on vaan opeteltava ulkoa. Myös niiden lukihäiriöisten. Lukihäiriöisenä tiedän siihen menevän enemmän aikaa, mutta oppiminen on silti mahdollista.

Siinä on wt-meissinki parhaimmillaan! Nykyään ei vaan enää ojankaivuuhommia, johon ennen tällaiset saatiin laitettua.

Lapset ja teinit lukevat myös niin vähän, että heidän sanavarastostaan puuttuu ihan tavallisia sanoja. He eivät myöskään enää katsele elokuvia tai sellaisia tv-sarjoja, joissa kieli olisi rikasta ja monipuolista. Kokeessa yläkouluikäinen ei välttämättä ymmärrä suomenkielistä kysymystä!

Valitettavasti tämä on totta. Keväällä yksi kuudesluokkalainen oppilas kysyi minulta, että mikä kuukausi tuleekaan kesäkuun jälkeen. Luulin vitsiksi. Ei ollut. Luokassa oli useampikin, ketkä eivät muistaneet kotiosoitteen postinumeroa. Niitä sitten yhdessä katsottiin. Tuskinpa jäi kaikille oppilaille mieleen ja yläkoulussa sitten taas käy ilmi tiedon taso.