Lue keskustelun säännöt.
Kiusaaminen voi johtua myös kiusatusta itsestään- mitä mieltä olette?
17.07.2017 |
Tietenkin on sadistisia piirteitä omaavia jotka kiusaavat pahuuttaan, mutta osa kiusatuista on sosiaalisesti vähemmän älykkäitä tai kyvykkäitä.
Itseä kiusattiin yläkoulussa, tulin tavallaan huonosta perheestä(kulissit ja talous kunnossa) ja olin kovin lapsenomainen. Kun vähän aikuistuin ja menin ammattikouluun niin tulin taas toimeen luokkatovereitteni kanssa.
Tietenkin hyvin kasvatetut eivät kiusaa koskaan.
Olen näin järkeillyt mutta syytänkö kuitenkin vain itseäni asiasta jolle en voinut mitään?
Kommentit (438)
Kiusaaminen on ihmisen vietti ja osa laumakäyttäytymistä samoin kuin tuhat muuta asiaa. Suurin osa ihmisistä ei tunnista omaa käytöstään, motiivejaan, toimintansa syitä ja seurauksia juuri lainkaan. Uskoisin useimpien kiusaajien kiusaavan jollain lailla laumasta poikkeavia yksilöitä lähinnä selkäytimensä ohjaamana. Ehkä 10 prosentilla väestöstä on sen verran älyä ja itsekritiikkiä, että pystyy itsenäisesti ohjaamaan omaa käytöstään esim. jättämällä kiusaamatta henkilöä, jota muut kiusaavat tai vierastavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs se poika joka oli joskus nuorena ihan oikeasti hämärä? Tiedän että on nyt aikuisena komea ilmestys. Olen ystävältä kuullut. Olisi kohtuutonta puhua hänestä pahaa ja vahingoittaa häntä kun ei hän ole enää edes sama ihminen. Ihmiset kehittyvät ja muuttuvat. Pitäisikö kouluissa puhua tästä enemmän. Että ihminen ei ole sama joka hän oli esim. 10- vuotiaana.ööö. Mutta eikö se ole itsestäänselvyys?
Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä. Käytösmallit omaksutaan kotoa.
Tähän on tultu, koska lasten tehtäväksi on jätetty toisten lasten - yleensä vielä ikätovereidensa - perässävetäminen. Aikuisille on tietenkin helppoa tuupata lapsi vain johonkin lapsiporukkaan mukaan ja odottaa, että muut lapset hoitavat homman. Tai vaikka vain yhdenkin lapsen seuraan ja odottaa, että tuo lapsi huolehtii toisen lapsen sosiaalistumisesta. Kun lapsi/lapset toistuvasti huomaavat tämän yhden olevan vain jarruna ja taakkana toiminnalle, jota muut lapset haluaisivat tehdä, lapsi/lapset turhautuvat ja kyllästyvät. Eikä enää haluta tätä yhtä lasta mukaan. [/quote]
Tekstistä paljastuu hieman ylimielinen asennoituminen toisiin ihmisiin. Koulussa on kuitenkin tultava toimeen kaikkien kanssa, kun taas kotona voi olla tekemisissä ihan kenen kanssa sattuukaan lystäämään.
Ei ei se ole itsestäänselvyys täällä kenellekkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 99 millaisen kuvauksen sinä tahdot? Viestisi perusteella hänessä on jokin "vika", mikä oikeuttaa kiusaamaan?
Eiköhän se ole tullut tässä ketjussa selväksi vielä monen esimerkin kera. Kiusattu on aina jossain määrin syyllinen omaan kiusaamiseensa. Sitä ei ymmärrä, jos ei pysty näkemään tilannetta kenenkään muun kuin itsensä näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitetaan kiusaamisella?
Se jää usein näissä keskusteluissa epäselväksi. Joukon ulkopuolelle jää helposti, jos on erilainen. Tämä koskee paljon enemmän henkisesti erilaisia (esim. asperger) kuin ulkonäköpiirrettä. Se älyttömän kiva rillipäinen läskikin otetaa ihan toisten mukaan.
Eli jos kiusaamiseen lasketaan, ettei oteta jengiin ja syrjitään, niin varmasti näin. Kuka aikuinenkaan haluaisi olla inhottavan ihmisen kanssa vapaaehtoisesti?
Omat ominaisuudet vaikuttavat suuresti. Siitä sitten voi äityä ihan varsinainen aktiivinen kiusaaminen. Eli haukutaan, tärvellään kamoja, vaikka itse kohde olisi aivan hiljaa.
Opena sanoisin, että ei koskaan ole tilannetta, ettei tunnistaisi kiusatun epämiellyttävät piirteet. Lapsetkin tunnistavat ja toimivat primitiivisesti.
Ei yllätä, että "Mitä tarkoitetaan kiusaamisella?" -kommentti tulee nimimerkiltä Ope.
Tässä on ongelman ydin.
Opettajakouluun pitäisi hyväksyä myös hiljaisia, taiteellisia älykköjä, eikä aina pelkästää mielikuvituksettomia, kuivakkaita matematiikkaneroja, jotka eivät tunnista alkeellistakaan psykodynamiikkaa.
Kertoisitko sitten minulle, mikä on kiusaamista?
Olen kohdannut tilanteita monesti, että vanhemmat syyttävät kiusaamisena vain sitä, että lasta ei huolita porukoihin.
Miksi ei huolita? Ei tarvita tätä peräänkuuluttamaasi alkeellista psykodynamikkaa. Näkee ihan maalais- tai taajamajärjelläkin.
Ylisuojeltuja, täysin huumorintajuttomia päällepäsmäreitä suuri osa. Voin totisesti ymmärtää, etteivät ole synttärilistan yläpäässä.
Ja en muuten ole matikkanero, nippa nappa kirjoitin eximian pitkästä. Nerous kaukana...
Ymmärrän.
Sinä olet juuri sellainen opettaja, joka saa kiukkuista palautetta vanhemmilta, kun he odottavat sinun puuttuvan kiusaamiseen. "vanhemmat syyttävät",
vaikka "huumorintajuton päällepäsmäri" ansaitsee kaiken itse.Pidätkö lapsista noin ylipäätään?
Minusta voisit lopettaa nokittelun, kumpi on huonompi; opettaja itse vai vaativaiset vanhemmat ja heidän kauheat lapsensa.
Jospa et joskus olisikaan itse pääosassa luokassa, unohtaisit vanhemmat ja mielikuvasi heistä,
keskittyisit vain oppilaisiin ja siihen, mitä luokassa tapahtuu.Alkeellisellakin pelisilmällä voi havaita luokan rooleja ja käytöskaavoja. Joku dominoiva oppilas kokee itsensä uhatuksi ja haluaa lannistaa alkuunsa haastajat?
Usein tällainen hyökkäävä kiusaajaoppilas huomioi opettajaa, tuijottaa tätä silmiin ja ottaa kontaktia niin paljon, ettei opettaja huomaa tämän ryhmäkäyttäytymistä lainkaan. Kiusaaja osaa uhkailla, ilveillä ja lahjoa muita opettajan selän takana, jos tämä on vähänkin jäyhä ja hidas.Itse puuttuisin tuohon "rasittava vanhempi - inhottava päällemäsmärioppilas"-dilemmaan.
Jos haluat tehdä työtäsi, puutu työpaikkasi ongelmiin. Puhu ja rauhoita.Itse olen aeurannut läheltä sekä vanhempien, että opettajiemn ylireagointeja. Molemmat tulkitsevat usein väärin oppilaiden sanomisia toisistaan ja kauhistuvat/ raivostuvat tyhjästä toisilleen.
Oppilaan sanoja ei pidä aina ottaa kirjaimellisesti, vaan nähdä niiden taakse. Kiusaamistilanteesaa pitää olla tarkkana, ettei joudu manipuloiduksi.
Hyvin harvoin on konfliktitilanteita. Eli en ole opettaja, jolle tulee "kiukkuista palautetta" kovinkaan usein. Ihan hyvässä hengessä pyritään kaikki selvittämään.
Olen vain huomannut nyt 30 vuoden kokemuksella, että nämä kiusattujen vanhemmat ovat vaikeimpia. Pidetään pumpuloidussa tynnyrissä lasta ja ihmetellään suureen ääneen, kun ei tulekaan toimeen ikätovereidensa kanssa.
Kysymys: "pidätkö lapsista noin ylipäänsä" on infantiilia tasoa. Ei kai vanhustyössä tai asiakaspalvelussakaan kysytä moista.
Pidän kenestä pidän täysin ikään katsomatta. Pidän fiksuista tyypeistä, en katso ikää tässä ja lapsia jonain erityisenä ihmisryhmänä. Tärkeintä on luoda sivistystä kansakunnalle, ei totisesti jokin pitäminen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osittain totta. Meillä oli yläasteella pari todella ärsyttävää tapausta joita kiusattiin. Tunkivat seuraan vaikka väkisin, jutut todella typeriä.
Ihan kaikilla meni heihin hermot enkä ihmettele että olivat kiusattuja.Sitten taas jos kiusataan vaikka ulkonäön perusteella, sitä en ymmärrä ollenkaan. Se on asia johon itse ei voi vaikuttaa.
No just joo, oli meidänkin luokalla ja vielä lukiossakin rasittavia tyyppejä, mutta en minä heitä vaivautunut kiusaamaan vaan pysyttelin sen sijaan loitolla heistä. Jouduinkin sitten itse kohteeksi, kun en mennyt touhuun mukaan.
Jos oma itsetunto on kohdillaan ja olo muutenkin kaikin puolin hyvä, niin miksi sitten alentuisi kiusaamaan muita?
Tosiasia on, että ei aikuinenkaan halua kaveerata ärsyttävän ja ilkeän tyypin kanssa. Miksi ulkopuolelle jättämistä aina suoraan pidetään kiusaamisena?
Poika itki, kun pakotin kutsumaan kaikki pojat synttäreille, myös sen ärsyttävän. Kuka kiusaa ketä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateus. Ilkeys, pahansuopuus, itsekkyys, valehtelu, juoruaminen...
Niin, ulkopuolelle jätetyillä vai jättäjällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on tultu, koska lasten tehtäväksi on jätetty toisten lasten - yleensä vielä ikätovereidensa - perässävetäminen. Aikuisille on tietenkin helppoa tuupata lapsi vain johonkin lapsiporukkaan mukaan ja odottaa, että muut lapset hoitavat homman. Tai vaikka vain yhdenkin lapsen seuraan ja odottaa, että tuo lapsi huolehtii toisen lapsen sosiaalistumisesta. Kun lapsi/lapset toistuvasti huomaavat tämän yhden olevan vain jarruna ja taakkana toiminnalle, jota muut lapset haluaisivat tehdä, lapsi/lapset turhautuvat ja kyllästyvät. Eikä enää haluta tätä yhtä lasta mukaan.
Tekstistä paljastuu hieman ylimielinen asennoituminen toisiin ihmisiin. Koulussa on kuitenkin tultava toimeen kaikkien kanssa, kun taas kotona voi olla tekemisissä ihan kenen kanssa sattuukaan lystäämään.
Voit pitää asennettani ylimielisenä, jos haluat. Tämä ongelma kuitenkin korostuu erityisesti koulussa, jossa samana vuonna syntyneet lapset ovat toistensa kanssa tekemisissä. Ei näillä lapsilla ole mitään erityisiä sosiaalisia ja pedagogisia taitoja sen paremmin kuin tietoa kehityspsykologiastakaan. Aikuisten eli opettajien tehtävänä on huolehtia, että tämä yksi lapsi ei aiheuta muille lapsille turhautumista, kyllästymistä eikä perässävetämisen tunnetta. Vastaukseksi näille muille lapsille ei ihan oikeasti riitä, että "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen". Aikuisten pitää kertoa, millä tavalla tämän lapsen kanssa pitää olla, jotta noita tunteita ei syntyisi. Ja lisäksi ohjata tätä yhtä lasta siten, että hän pysyy porukassa mukana ilman, että muiden lasten tarvitsee tuntea vetävänsä häntä perässään. Kasvattaminen, neuvominen, ohjaaminen ja sosiaalistaminen on aikuisten tehtävä eikä sitä voi jättää lapsille. Varsinkaan lapsille, jotka ovat kaikki samanikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokallani oli aikoinaantyttö joka yleensä jätettiin yksin. Opettajat tietenkin olivat sitä mieltä että me muut kiusasimme häntä ja ajoittain meidät sitten käskettiin ottamaan tämä tyttö välitunneilla mukaan porukkaan. Joka kerta kun tuli porukkaamme, haukkui ensitöikseen jonkun vaatteet, hiukset jne. Olisi saattanut olla hänelläkin vähän eri tilanne jos olisi ollut kiva meille muille.
Miksi kommentti poistetaan? Ei aikuinenkaan halua kaveerata ärsyttävän ja ilkeän ihmisen kanssa, miksi lapsen pitäisi? Eli onko ulkopuolelle jättäminen aina kiusaamista? Kyllä lapsiakin löytyy eri luonteenpiirteillä, myös ilkeitä!
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on, että ei aikuinenkaan halua kaveerata ärsyttävän ja ilkeän tyypin kanssa. Miksi ulkopuolelle jättämistä aina suoraan pidetään kiusaamisena?
Poika itki, kun pakotin kutsumaan kaikki pojat synttäreille, myös sen ärsyttävän. Kuka kiusaa ketä?
Jos kutsutaan kaikki luokalta tai vaikka harrastusryhmästä, niin silloin ei ketään (sitä pahistakaan) jätetä ulkopuolelle.
Mutta jos kutsui sieltä täältä muutamia, niin ihmettelen, että pakotit.
Lapsella on ihan sama oikeus kuin lapsillakin kutsua keitä haluavat juhliinsa.
Jotkin kohteliaisuussäännöt kuitenkin pitävät. Ei voi kutsua kaikkia osastonsa työntekijöitä hauskoihin riemupartyihin ja jättää yksi ainoa kutsumatta, eikö vain...
Vierailija kirjoitti:
Numero 99 millaisen kuvauksen sinä tahdot? Viestisi perusteella hänessä on jokin "vika", mikä oikeuttaa kiusaamaan?
Mitä sinä oikein haluat ja miksi sinä koet tämän asian noin tärkeäksi? Minä kirjoitin viestissäni että jopa kiusaajan elämässä saattaa olla jotain, joka vaikuttaa siihen minkä tämä valitsee kohteekseen. Kateus, jokin pieni erilainen yksityiskohta, ehkä nämä ovat olleet joskus ystäviä ja se on mennyt poikki jostain syystä (minua ovat entiset ystävät kiusanneet). Et edes maininnut kuinka montaa kiusaajia oli ja mitä sukupuolta. Varmasti se on vaikeaa ymmärtää miksi "kaunista ja lahjakasta" ihmistä kiusataan, kun sinä luetkin vähän valikoivasti tai et ymmärrä lukemaasi, kuten minun viestistäni tuli ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on, että ei aikuinenkaan halua kaveerata ärsyttävän ja ilkeän tyypin kanssa. Miksi ulkopuolelle jättämistä aina suoraan pidetään kiusaamisena?
Poika itki, kun pakotin kutsumaan kaikki pojat synttäreille, myös sen ärsyttävän. Kuka kiusaa ketä?Jos kutsutaan kaikki luokalta tai vaikka harrastusryhmästä, niin silloin ei ketään (sitä pahistakaan) jätetä ulkopuolelle.
Mutta jos kutsui sieltä täältä muutamia, niin ihmettelen, että pakotit.
Lapsella on ihan sama oikeus kuin lapsillakin kutsua keitä haluavat juhliinsa.
Jotkin kohteliaisuussäännöt kuitenkin pitävät. Ei voi kutsua kaikkia osastonsa työntekijöitä hauskoihin riemupartyihin ja jättää yksi ainoa kutsumatta, eikö vain...
Kyllä voi, jos tällä yhdellä on tapana vetää änkyräkännit ja alkaa juovuspäissään solvaamaan muita juhliin osallistuneita. Tällaisestakin on kokemusta enkä ole kutsunut toiste.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisen saattaa laukaista jokin kiusatun piirre, johon on helppo tarttua. Tästä syystä koulun vaihtaminen ei aina suinkaan auta kiusattua, vaan kiusaaminen alkaa uudessa koulussa alusta.
Se, että kiusattu omaa jonkin piirteen, johon on helppo tarttua, ei tarkoita, että häntä saisi kiusata. Kiusaaminen on väärin ja kaikkien on opittava, että ihmistä ei saa kiusata, vaikka tämä olisi minkälainen tahansa.
Ollaan taas perimmäisten kysymysten äärellä eli mitä on kiusaaminen?
Minusta on täysin oikein eristää huonosti käyttäytyvä ja näin ollen antaa mahdollisuus parantaa toimintaansa. Ei tarvitse ottaa leikkiin lapsena, ei bileisiin nuorena, ei työyhteisön rientoihin aikuisena, jos e paranna tapojaan.
Mitä siitä tulisi, että jokainen saisi käyttäytyä ihan miten huvittaa, koska joku koululaki ja EU-direktiivi. Sen kiusatunkin pitää sopeutua.
Ei pidä tietenkään aktiivisesti haukkua tai tuhota tavaroita, mutta eristää saa halutessaan.
Yläasteella luokkakaverini oli todella ylimielinen hikari ernu tyttö, jota enimmäkseen pojat kiusasivat. Tyttö oli aina esittelemässä koulutöitään, jotta saisi kehuja ja arvostelemassa muita eri aineissa. Muiden piirustuksista löytyi aina jotain huonoa sanottavaa, toisten tekemä köksän ruoka oli mautonta jne. Samalla hän jaksoi tuoda aina esille ernu-harrastuksiaan, joka jo itsessään saattaisi ärsyttää monia. Tätäkään tyttöä ei olisi saanut kiusata, mutta kyllä tuollaisesta käytöksestä voi itse kukin odottaa jonkinlaista näpäytystä takaisin. En usko, että tyttöä olisi ikinä otettu puhutteluunkaan käytöksen takia, kun oli muuten hyvä oppilas ja sai naamioitua ainaiset negatiiviset kommenttinsa "kritiikiksi".
Olin itsekin ernu, mutta minun annettiin olla rauhassa, koska en katsellut muita nokan varttani pitkin.