Mikä yleinen elämäntapa olisi sinulle painajainen?
Eli minkälainen lähipiirisi tai tuntemattoman elämäntyyli olisi sinusta hirveää?
Minun tuttavapiirissäni on monella tapana kituuttaa pelkällä vedellä ja leivällä ahdistavassa työympäristössä 9 kuukautta vuodesta ja matkustaa sitten lopuksi 3 kuukaudeksi leikkimään rikasta palmun alle johonkin kehitysmaahan. Puistattaa ajatuskin, että 3/4 vuodesta vain odottaisit sitä yhtä 1/4, ei sopisi minulle ollenkaan.
Kommentit (531)
Urakeskeinen, jossa pyritään menestymään ja etenemään uralla.
Vierailija kirjoitti:
Urakeskeinen, jossa pyritään menestymään ja etenemään uralla.
Sama juttu! Itseäni ei kiinnosta menestys ja ura yhtään sen enempää, kuin että leipä tulee pöytään. Hienoa tietty että joillakin on enemmän kunnianhimoa kuin mulla.
Huono yleissivistys, tv:stä katsotaan vain tosi-tv:tä ja muuta skeidaa, kiroilu on jatkuvaa, ulkoinen vauraus on tärkeää vaikka luottokortit olisivat tapissa, facebook ja instagram lomakuvia ym.muuta täynnä, kouvolatukka ja tatuoinnit kuuluvat kuvaan, ollaan rautaisia mimmejä, vaikka tosiasiassa ollaan työpaikkakiusaajia ja selkäänpuukottajia, lapset ovat huonosti käyttäytyviä tai nepsyjä eikä se parisuhdekaan aina niin auvoisa ole vaikka sitä somessa hehkutetaankin! Tällaista elämää en haluaisi mistään hinnasta!
Vierailija kirjoitti:
Asuminen Helsingissä käymättä koskaan esimerkiksi pohjois-suomessa. Tähän liitettynä se, että ollaan tietävinään kaikki maaseudun ihmisistä. Tietämys on sitä luokkaa että ne ovat Helsinkiläisen mielestä neandertaalista seuraavia, kommunikoivat örisemällä ja tuhoavat ympäristöä.
Lennetään ulkomaille useasti vuodessa ja syytellään maaseudun ihmisiä ilmaston tuhoamisesta kun he joutuvat liikkumaan autolla joka paikkaan.
Omassa elämäntavassa ei ole mitään vikaa- ostellaan temusta ja syödään avokadoa sekä lennetään ympäriinsä mutta kannatetaan vihreitä koska ne aikoo laittaa maaseudun ihmiset ruotuun.
Pyöritellään epäuskoisena silmiä kun maaseudulla asuva ihminen kertoo kasvattavansa ruuat itse luomuna, ajavansa sähköautolla ja tekevänsä enimmäkseen etätöitä. Sitä ei varsinkaan uskota kun maaseudun ihminen kertoo kierrättävänsä ja suosivansa kirppiksiä hankinnoissaan.
Lehmien vika kun meta
Jotkut ihmettelivät missä tällaisia helsinkiläisiä on. Minä tunnen useita- ovat olevinaan vihreästi ajattelevia ja se paheksunta kohdistuu kaikkiin jotka asuvat kehäkolmosen ulkopuolella.
Ja kyllä- nämä "sivitystään" kuuluttavat hesalaiset laukovat näitä uskomuksiaan ihan ääneen. Cityvihreitä...
8-16 ja kokopäivätyö. Kokeilin, ei enää koskaan. Olen vuoro- ja pätkätyöläinen, muu ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo, avioliitto, lapsia, kesäasunto, lemmikit, perheauto... EI IKINÄ!!
Jep. Tulihan sekin koettua, eräänlainen kiiltokuvaelämä. Näin jälkeenpäin olen tyytyväinen kun lasteni äiti otti lapset ja lähti jonkun toimitusjohtajan matkaan. Oman firman lopetin ja elelin vuosia yksikseen ja masennuksen jälkeen avautui aivan uudenlainen elämä. Tavallinen työ, tavallinen aika vaatimaton elämä ja harrastukset, ystävät ja lastenlapset. M62
Someriippuvaisen elämä. Jokainen arjen askare ja kuntosalilla käynti pitää jakaa facebookesissa, instagrama täynnä naama ja persekuvia.
1950-lukulainen kotirouvan elämä alistavan miehen kanssa.
Joku "influensserin" tai "sisällöntuottajan" elämä, mainostetaan kaikkea paskaa ja koko elämä eletään vaan somea js seuraajia varten. Koko ajan mielessäni mitä seuraavaksi postataan. Sitten itketään ja tuomitaan kaikki arvostelijat ja perskuvien perään läähättäjät, koska "minulla on oikeus olla sellainen kun haluan mutta sinulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäsi". Sitten tietysti voimaannutaan kaikista jaxuhali-kommenteista ja kiitellään niitä "kunnollisia" seuraajia.
Kaikenmaailman hifistely ja fiinistely, hienot ravintolaillalliset tai ylipäänsä illalliset missään viininlipityksineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen Helsingissä käymättä koskaan esimerkiksi pohjois-suomessa. Tähän liitettynä se, että ollaan tietävinään kaikki maaseudun ihmisistä. Tietämys on sitä luokkaa että ne ovat Helsinkiläisen mielestä neandertaalista seuraavia, kommunikoivat örisemällä ja tuhoavat ympäristöä.
Lennetään ulkomaille useasti vuodessa ja syytellään maaseudun ihmisiä ilmaston tuhoamisesta kun he joutuvat liikkumaan autolla joka paikkaan.
Omassa elämäntavassa ei ole mitään vikaa- ostellaan temusta ja syödään avokadoa sekä lennetään ympäriinsä mutta kannatetaan vihreitä koska ne aikoo laittaa maaseudun ihmiset ruotuun.
Pyöritellään epäuskoisena silmiä kun maaseudulla asuva ihminen kertoo kasvattavansa ruuat itse luomuna, ajavansa sähköautolla ja tekevänsä enimmäkseen etätöitä. Sitä ei varsinkaan uskota kun maaseudun ihminen kertoo kierrättävänsä ja suosivansa kirppik
Huomaatko itse ollenkaan, miten vääristyneet luulot itselläsi on helsinkiläisistä? Ja oletko huomioinut, että monet helsinkiläiset ovat itse asiassa maalaisia, jotka ovat muuttanneet tänne ja luot mielikuvan helsinkiläisten heidän tekemistensä perusteella. Ja onhan se fakta, että yleensä se on toisin päin, että maalle tulevaan helsinkiläiseen suhtaudutaan nuivasti ja arvostelevasti ja silmiä pyöritellen, haukutaan milloin mistäkin, millä ei ole mitään tekemistä sen helsinkiläisen kanssa vaan se on jonkun itsestään epävarman mielen harhaa.
Pahin painajaiseni olisi olla maatalon emäntä. Vielä uskonnollisuus siihen päälle, niin täysi horror.
Varakkaan miehen edustusvaimo. Tulisin hulluksi.
Kehätiellä ruuhkissa jonottelu että pääsee työpaikalle ja takaisin. Ei ikinä. Muutinkin pois pääkaupunkiseudulta pieneen kuntaan jossa on pienet puitteet. Sopii mulle. Mun oma elämä on nyt iso.
Lahkolaisen elämä. Ihan sama mikä lahko, tulisin hulluksi.
En voisi kuvitella asuvani jossain jossa näkisin aamulla ikkunasta toisia ihmisiä tai heidän asumuksiaan. Saatikka kuulisin naapurin oven avaamisen.
- lapseton elämä
- työ jossain kiireisessä ravintolassa kokkina
- työ jossain avokonttorissa hälinän ja paukkeen keskellä
- mökin ostaminen ja kunnossapito vapaa-ajalla
- rantaloma etelässä
- rantaloma etelässä lapsiperheenä
- kiireinen elämä jossa ei saa koskaan olla yksin ja jossa ollaan jatkuvasti tekemisissä luonteeltaan itselle epäsopivien ja vastenmielisten ihmisten kanssa ja täytyy olla kiinnostunut asioista joissa ei ole mitään vtun järkeä
- yltiösosiaalinen työ jossa luovitaan tunnetasolla kaikessa
- täysin yksinäinen työ esim. yövartijana tai arkistonhoitajana (kuvitteellisia esimerkkejä enkä tiedä sen tarkemmin!)
- elämä erakkona ilman parisuhdetta tai lapsia
Eli olen sellainen introvertin ja ekstrovertin välimuoto joka inhoaa kumpaakin ääripäätä ja haluaa elää elämää jossain noiden kahden vaihtoehdon välillä.
Kommuuniasuminen. Joku jatkuvasti kylässä tai itse kyläiltävä jonkun luona. Yötä myöten baareissa riekkuminen. Matkustelu.
Vekaanius
Elämänkoulujuopottelu-huumehörhöily
Maiduton ruokavalio. Yök.
Jatkuva sinne sun tänne ramppaaminen. Jatkuva levottomuus. Tullaan reissusta ja välittömästi varataan uusi, ennen kuin on keretty edes laukkuja purkamaan ja käymään suihkussa. Sellaista mielipuolista oman elämän pakoilua, joka on kaukana normaalista maailman näkemisestä. Tällaiset ihmiset ovat pilanneet sanan matkustelu, jota vihaan nykyään niin paljon. Käytän siksi kiertoilmaisuja.
Kakaraperhelässytyselämä. Yhden eksän siskot ovat sellaisia, että koko identiteetti ja elämä ovat lapsia lasten perään. Äitiys sitä ja äitiys tätä. Uskaltaisin milloin tahansa luottaa oman kuvitteellisen kakruni hänelle hoitoon, mutta se elämäntapa on vain niin puuduttavan tylsä, etten ymmärrä yhtään. Ihmisenä minulla ei ole mitään häntä vastaan, ja oikeastaan harmittaakin, edelleen tänäkin päivänä miten ero eksästä tarkoitti eroa siitä kaikesta. Olisin oikein mielelläni tutustunut hänen sukuunsa paremminkin.
Lapsiperhe-elämä.