Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Porstua eteinen
Porstua on ruotsinkielen laina (förstuga, etutupa), samoin kuin Katinhäntä (muutamissa kaupungeissa) on gatans enda eli kadun loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että käännetyssä kirjallisuudessa joudutaan joskus käyttämään käytöstä aika lailla poistuneita tai vanhentuneita sanoja, että saadaan merkitys oikein käännettyä. Ei kiva, jos Suomen sanasto typistyy köyhemmäksi kuin muissa kielissä.
Vierailija kirjoitti:
Vuolas. Verevä. Ei näitä usein puhekielessä enää kuule, kirjoitettuna kyllä. Entäpä pilkkumi? Matrassi? Heteka? :D
On paljon sanoja, jotka esiintyvät lähinnä kirjoitetussa kielessä. Siksipä lasten sanavarasto kaventuukin huomattavasti, jos eivät lue.
Viljalti
Taajaan
Kolttu
Varttua
Peroittaa
Konu
Lahea
Vierailija kirjoitti:
Taasa ja tausa. Monin paikoin Itä-Suomessa ei lausuta kahta a kirjainta peräkkäin. Toinen a ääntyy u:ksi
Mitä tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa Riihi. Esiintyy mm Riihimäen kaupungin nimessä, Riihitontuntie. Riihi siis rakennus jossa kuivattiin ja puitiin viljaa. Kosteana varastoitu vilja homehtuu.
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa vilja? Siitä tehdään sahtia.
Sana esiintyy esimerkiksi entisen presidentin nimessä Sahtivaari. Sillä oli Ruotsissa vieraillessaan laakerikengät ja sitten sille ilmestyi laastari otsaan - ja Kalle-Kustaata ja Silviaa nauratti niin!
Sahtia on kolmea laatua: Hyvä sahti menee päähän, huono sahti menee jalkoihin ja kelvoton sahti panee vatsan sekaisin. Kalle-Kustaa tarjosi siis vieraalleen huonoa sahtia! Liekö ollut Silvian panemaa?
Sahti-sanan historia on itsessään mielenkiintoinen!
Satoja vuosia sitten ruotsinvallan aikana tuli hoon
Luulen, että Ruotsin saft on tullut muinaisten suomenheimojen sahti-sanasta. Näitä suomenkielisiä gootteja yms. kun asui nykyisen Ruotsinkin alueella. Edesmenneen olutasiantuntijan Michael Jacksonin mukaan sahdin resepti on sama kuin Mesopotamialaisen kuninkaan oluen. Finnoarjalainen saka muinaiskuningas oli täälläkin saha. Suomen kieli ei ole nykyisten "suomalaisten" alkuperäiskieli, joten ei ole syytä olettaa, että suomen sanat olisivat alkeellisten "lainaa" arjalaisilta, vaan koko kieli on lainaa. 👍Tsemiä. Käytetäänkö muuten enää sanaa "alkeellinen"? Sen tilalla on usein (kehitysmaalaisten) tasa-arvo (kykkiä muiden identiteetillä ja kulttuurilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karppiset, eli liukuesteet kengän pohjissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porstua eteinen
Porstua on ruotsinkielen laina (förstuga, etutupa), samoin kuin Katinhäntä (muutamissa kaupungeissa) on gatans enda eli kadun loppu.
Porstua on tullut ruotsiin ranskasta, jonne se on tullut normannien mukana muinaisnorjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nato =naispuolinen sukulainen
Nato tarkoittaa aviomiehen sisarta, ei ketä tahansa naispuolista sukulaista. Ja aviomiehen veli on kyty.
Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla. Kovaa on ollut aina miniän elämä. Ohjeistus onkin sitten ollut päinvastainen kuin nykyään. Ei sillä, ongelmansa kummassakin, keneltä ne luulot sitten pois otetaankin.
"kyinä" on tssä nykysuomeksi "kivinä". ei tarkoita käärmehiä.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
oliko yhtiön nimi se Vaara
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaara ei ollut firma vaan ajotapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Konsti. Eli keino, vinkki, niksi. Oletko kokeillut tuota konstia? Pätevä keino. Ota ojanisännän linimenttiä.
Vierailija kirjoitti:
Vaara ei ollut firma vaan ajotapa.
Mun ekaa autoa (Corolla) kutsuttiin värinsäkin mukaan Keltaiseksi vaaraksi. Siukulla oli sininen kupla jota kutsuttiin Blue velvetiksi.
Lehtolapsi=avioton lapsi.
Nimi tulee siitä että suomensukuisten alkuperäisen erittäin tiukan sukulaisuuskulttuurin aikana sukuun kuuluminen laskettiin isän puolelta. Isättömällä lapsella oli niin huono ennuste että ne vietiin uhrilehtoon ja jätettiin sinne.
Samaan aihepiiriin kuuluu sanat isäntä ja emäntä. Tarkoittivat nykysuomeksi "hänen isänsä" ja "hänen äitinsä". Appivanhempien nimiä ei saanut siis sanoa edes ääneen vaan piti käyttää kiertoilmauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaara ei ollut firma vaan ajotapa.
Mun ekaa autoa (Corolla) kutsuttiin värinsäkin mukaan Keltaiseksi vaaraksi. Siukulla oli sininen kupla jota kutsuttiin Blue velvetiksi.
Mikä on siukku?
Auton takahutlaari oli ainakin omalle jälkikasvulleni vieras.
Ies, taipuu ikeen = taakka
aisankannattaja-sanan alkuperää ei ymmärretä. Aisa ei tarkoita tässä miehen vehjettä. Aisa on portissa, ja sitä kannatteleva mies (kuvaannollisesti) pitää siis porttia auki vaimon käydä vieraissa. Vähän tyhmä ja naiivi mies.
verkkaasti
viljalti
kitsas
maittaa
kirmata
Me Naiset julkaisi 19.11.2024 uusintana nettitestin, jonka otsikossa luki "Listasimme 18 vanhaa suomen kielen sanaa jos käytät näitä, olet henkisesti mummo". Siitä paistaa, että otsikon laatijalla on halveksuva asenne toimittajan omaan tärkeään työkaluun, rikkaaseen suomen kieleen.