Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Pieteetillä. Tehdään asia pieteetillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pieteetillä. Tehdään asia pieteetillä.
Latinaa: "Hartaudella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latinassa hakaneulan kaltainen, vaatteiden kiinnitykseen käytetty solki taas on fibula.
Fibula = pohjeluu
Kyllä, sama sana tarkoittaa myös sitäkin, mutta usein tarkennetaan os fibula. ( Os = luu, kuten tiedät )
Malliksi:
https://www.willishenryauctions.com/catalogs/jewelry-antiques-auction-s…-roman-bronze-fibula/
Onhan meillä suomenkielessäkin solisluu, alkujaan solkiluu, sillä naisten päällysmekkoa olkaimilla kannattelevat ja sekä naisten että miesten vaippaa kiinnipitävät soljet asettuvat sen päälle.
Tuon fibulan ja os fibulan yhteys on hämärämpi.
"mutta kumpi nimettiin ensin, pohjeluu vai solki"
No ainakin pohjeluu on varmuudella solkea Wanhembi Cexindö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehtien toimittajat ei osaa käyttää enää sanaa 'hämmentynyt'. Sen sijasta käytetään sanaa 'hämillään', ikään kuin ne tarkoittaisi ihan samaa. Minusta ihan outoa. Hämillään viittaa häpeilemiseen ja ujouteen, eikä se ole samaa kuin olla hämmentynyt, kuten vaikka dementikko tai vaikka vitsin kohteena oleva on.
Lehtien "toimittajat" eivät osaa muutenkaan enää suomenkieltä. Esim. sana rakastajatar on nykyään harvinainen. Sen sijaan puhutaan vaikka Putinin rakastajasta ja tarkoitetaan kuitenkin naista. Minulle tämän ketjun sanat olivat helppoja, koska harrastan eri murteita sekä kansanperinnettä, sekä luen hyvinkin vanhaa suomalaista kirjallisuutta. Toisinaan puhun huvikseni vanhahtavasti. Sanon esim. muudan mies, suu säkkiä myöden, Töölöössä, koenpa ottaa täs
Se on korrektisti "Suomen kieltä" tai "suomenkieltä"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koljake. Kuulin ensimmäistä kertaa Arttu Pulkkiselta. Eikö olekin naurettava sana?
Koljo on isokokoinen koira, koirankoljo, hurtta siis. On esimerkiksi Koljalan kylä, ehkäpä sieltä on kaikunut haukku ympäristöön...
Koljartti on miehestä nimitys.
Se on koljatti! Sanottu joskus poikkeuksellisen isosta miehestä.
Se Wanhan Testamentin Koljatti kun oli kuulemma iso mies, Taavetti tappoi sen linkokivellä, kun se ei typerästi käyttänyt kypärää tai sen kypärä oli kelvotonta tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä Savossa kasakalla tarkoitetaan aputyövoimaa, "tule kasakaks heenäntekkoon.".
Kasakka vie kaiken, minkä irti saa!
Ole varuillasi, tai saatat herätä kasakan nauruun!
Iso ja luja kuin kasakan huja!
Slaavikielten "huj" = membro virilis.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa Riihi. Esiintyy mm Riihimäen kaupungin nimessä, Riihitontuntie. Riihi siis rakennus jossa kuivattiin ja puitiin viljaa. Kosteana varastoitu vilja homehtuu.
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa vilja? Siitä tehdään sahtia.
Sana esiintyy esimerkiksi entisen presidentin nimessä Sahtivaari. Sillä oli Ruotsissa vieraillessaan laakerikengät ja sitten sille ilmestyi laastari otsaan - ja Kalle-Kustaata ja Silviaa nauratti niin!
Sahtia on kolmea laatua: Hyvä sahti menee päähän, huono sahti menee jalkoihin ja kelvoton sahti panee vatsan sekaisin. Kalle-Kustaa tarjosi siis vieraalleen huonoa sahtia! Liekö ollut Silvian panemaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa Riihi. Esiintyy mm Riihimäen kaupungin nimessä, Riihitontuntie. Riihi siis rakennus jossa kuivattiin ja puitiin viljaa. Kosteana varastoitu vilja homehtuu.
Ymmärtääköhän suurin osa nuorista sanaa vilja? Siitä tehdään sahtia.
Sana esiintyy esimerkiksi entisen presidentin nimessä Sahtivaari. Sillä oli Ruotsissa vieraillessaan laakerikengät ja sitten sille ilmestyi laastari otsaan - ja Kalle-Kustaata ja Silviaa nauratti niin!
Sahtia on kolmea laatua: Hyvä sahti menee päähän, huono sahti menee jalkoihin ja kelvoton sahti panee vatsan sekaisin. Kalle-Kustaa tarjosi siis vieraalleen huonoa sahtia! Liekö ollut Silvian panemaa?
Sahti-sanan historia on itsessään mielenkiintoinen!
Satoja vuosia sitten ruotsinvallan aikana tuli hoono soomi-verovouti miehineen pitämään verotarkastusta maatilalle. Vouti huomasi tynnyrit ja sanoi, että isännällä näyttää olevan olutpanos tulossa jouluksi! Hienoa, ajakaas rattaat tänne! Näistähän menee veroa Kruunulle... Ei ole olutta, on mehua ( ruotsiksi "SAFT" ) vain! kiirehti isäntä selittämään. Eihän tästä veroa menne? Ei tämä teille maistu kumminkaan!
Ja kun selitys kerran toimi ei koko seudulla tehty enää olutta laisinkaan, vaan "mehua" ( saft -> sahti ) vain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jortikka. Joku luulee sillä viitattavan johonkin entiseen turkulaiseen jääkiekkovalmentajaan.
Vierailija kirjoitti:
Jortikka. Joku luulee sillä viitattavan johonkin entiseen turkulaiseen jääkiekkovalmentajaan.
Jortikka on sukunimi. Eräs sellainen tosiaan vaikuttaa / vaikutti jääkiekossakin.
Miten tuo liittyy tähän aiheeseen? Urheilusta varmaan on ketjuja siitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mulukku
Mulkku on oikeasti riukuaidan portin sulkeva, vaakasuoraan liikuteltava riuku. Niitä on normaalisti riukuaidan portissa kaksi tai kolme. Hevonen oppii usein avaamaan portin siirtämällä mulkkua hampaillaan sivuttain, kunnes se putoaa vastapuolen kannattimiltaan.
Sana perustunee kuivan, kovan riu'un aiheuttamaan ääneen ( soivaan kalahdukseen ) sitä liikuteltaessa.
Käytin hiljattain sanontaa 'tikahtua nauruun' ja sen merkitystä ihmeteltiin... 🤔
Akkuna eli ikkuna on osalle vieras sana.
Entäs tämä: "Tulen viikonloppuna käymään tahi sitten alkuviikosta, jos sopii paremmin." Tuo 'tahi' ei aukene kaikille.
Alatoopi on lihahyytelö, jollaista nykyajan lapsi ei ole koskaan maistanut. Samaa lihahyytelöä kutsutaan myös tutinaksi ja monilla muillakin murteisilla nimityksillä. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aladobi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytin hiljattain sanontaa 'tikahtua nauruun' ja sen merkitystä ihmeteltiin... 🤔
Akkuna eli ikkuna on osalle vieras sana.
Entäs tämä: "Tulen viikonloppuna käymään tahi sitten alkuviikosta, jos sopii paremmin." Tuo 'tahi' ei aukene kaikille.
Alatoopi on lihahyytelö, jollaista nykyajan lapsi ei ole koskaan maistanut. Samaa lihahyytelöä kutsutaan myös tutinaksi ja monilla muillakin murteisilla nimityksillä. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aladobi
Tikahtua on niin kuin tukehtua. Kun henkesi ei naurulta kulje, olet vähällä tikahtua. Kukaan ei liene onneksi tosiaan tukehtunut / tikahtunut nauruun.
Akkuna / ikkuna ja uksi / ovi ovat ihan normaaleita sanoja. Käytä niitä aina tarvittaessa, etteivät ne katoa nuorisolta. Hämäläinen isäni käytti sanaa permanto ja karjalainen äitini sanaa lattia. Äitini mielestä permanto oli ruma sana.
"Tai" tai "tahi" - ei suurta eroa. Mikä olikaan ongelma?
Aladobi / alatoopi on ranskaksi se, mikä suomeksi on syltty. Lidlistäkin saa ihan hyvää, joskaan ei luonnollisestikaan kotitekoisen veroista. Suosittelen maistamaan, lisää kauppalistaasi.
Puliveivari = Huijari. Sanaa käytetään myös alkoholisteista, mutta alkuperäinen merkitys liittyy huijaamiseen.
Puliveivaus = Huijaaminen
Puliukko = Alkoholisti, erityisesti korvikealkoholin käyttäjä ja/tai niin sanotusti rappiolla oleva alkoholisti.
Hanslankari = Apulainen. Taustalla on ruotsin kielen sana 'hantlangare', joka tarkoittaa apulaista.
Hamppari = 1) Vetelehtivä, yleensä epäsiisti mieshenkilö. 2) Hampurilaisen eli pikaruokatuotteen lempinimi.
Hampuusi = 1) Satamajätkä tai satamatyöläinen, taustalla ruotsin kielen sana 'hamnbuse', 2) käytetään myös merkitsemään samaa kuin edellä oleva hamppari, vaikka tämä on alunperin virheellinen merkitys, 3) nykyisin myös kannabiksen käyttäjä.
Helppoheikki = 1) Sujuvapuheinen markkinakauppias tai torimyyjä, joka kaupittelee tavaroita äänekkäästi ja asiakkaita huvittaen. Sanat 'helppo' ja 'halpa' ovat olleet aiemmin lähempänä toisiaan merkitykseltään, jopa synonyymejä. 2) Helppoheikiksi sanotaan joskus myös jonkin erityisalan edustajaa, johon ei suhtauduta vakavasti.
Sentraalisantra = Aikoinaan puhelut yhdistettiin puhelinkeskuksessa käsin. Työntekijät olivat pääosin naisia, joita kutsuttiin hieman leikkimielisesti sentraalisantroiksi.
Lappuliisa = Pysäköinninvalvoja (naispuoleinen)
Kassialma = Naispuolinen julkijuopottelua harrastava rappioalkoholisti.
Maajussi = Kaupunkilaisnuorille aiemmin vieras sana. Nykyään tuttu mm. Maajussille morsian -ohjelman ansiosta. Esimerkki vanhan sanan palautumisesta arkiseen kielenkäyttöön.
Sonta, lanta = Eläinten uloste. Sonta-sanaa käytetään laajemmin. Esim. auto on sontainen, kun se on mudan, tiepölyn ja hiekan likaama.
Talventörröttäjä = Sanan merkitys selviää helpoiten mm. Wikipediasta: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvent%C3%B6rr%C3%B6tt%C3%A4j%C3%A4
Kulkukauppias = Paikasta toiseen kiertelevä kauppias. Myyntiedustajat tekevät nykyään hyvin samantyyppistä työtä.
Huutokonttori = Satamien päivätyöt (mm. ahtaus) jaettiin huutamalla (vrt. huutokauppa) halukkaille työntekijöille aamuisin samaan aikaan samassa paikassa - huutokonttorissa.
Sekatavarakauppa = Pääosin historiallinen vähittäiskaupan tyyppi, jossa yhdistyvät palvelu, lukuisat tuoteryhmät ja suhteellisen pieni myymälän pinta-ala. Kyläkaupoilla on edelleen sekatavarakaupan piirteitä. Saiturinpörssiä voi edelleen kutsua sekatavarakaupaksi (hyvässä mielessä).
Siirtomaatavarakauppa = Historiallinen vähittäismyymälä, joka myi siirtomaatavaroita, kuten muiden muassa kahvia, kaakaota, teetä, riisiä ja etelänhedelmiä.
Mustapörssi, musta pörssi = Laiton myynti, laittoman myynnin markkinat. Muun muassa salakuljetettujen tuotteiden myyntiä ja piraattituotteita.
Trokari = Laittomasti/paheksuttavasti toimiva epävirallinen kauppias, joka myy tai välittää vaikeasti saatavia tai kiellettyjä tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori myyjä ei ymmätränyt sanaa pitkäkyntinen. Se tarkoittaa varasta,
Kahvilassa käytin sanaa "neekeripusu", koska siellä oli niitä tarjolla. Myyjätär, nuori nainen, jäätyi. Oli hyvin vihaisen näköinen. Ei ollut ymmärtävinään tai ehkä ei ymmärtänyt. Katseli minua, kuin olisin ollut hirviö.
Oliko se myyjätär sellainen mustnahaline, kuten veljeskansamme asian illmaisee?
Vierailija kirjoitti:
Käytin hiljattain sanontaa 'tikahtua nauruun' ja sen merkitystä ihmeteltiin... 🤔
Akkuna eli ikkuna on osalle vieras sana.
Entäs tämä: "Tulen viikonloppuna käymään tahi sitten alkuviikosta, jos sopii paremmin." Tuo 'tahi' ei aukene kaikille.
Alatoopi on lihahyytelö, jollaista nykyajan lapsi ei ole koskaan maistanut. Samaa lihahyytelöä kutsutaan myös tutinaksi ja monilla muillakin murteisilla nimityksillä. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aladobi
Syltty! Meillä tehtiin sianpääsylttyä ja olen tehnyt sitä itsekin. Hyvää on!
Porttööri lienee vieras monelle?
Peltinen rasia. Voi kuljettaa myös ruokaa (vrt, matportör). Ennen Suomessasoikea rasia, jossa yleensä kantoremmi. Tähän kerättin kasveja mm. kuivaamista varten. Vrt. kasvio ja kasvien kerääminen (koulu).
Pahki. Siis kun törmää johonkin. "Ajaa autolla puuta pahki"
Kutkuttaako. Esimerkiksi "kutkuttaako sua toi".