Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levytanssit.
Kaakku. Täytekaakku.
Ylä-Savossa "kakku" tarkoittaa leipäkakkua eli leipää eli voileipää.
Raavas (liha)?
Raavas, eikö se tarkoita lehmänlihaa. Tai siis myös voimaa. Väkivahva härkä, raavas mies. Ja härkä on siis entinen sonni, ja ilmeisesti edelleen voimanpesä mutta myöntyvämpi neuvottelemaan kulkusuunnasta vetoeläimenä.
Raavas on Turun puolessa se, mikä meillä Hämeessä on mullikka - jo hieman kokoa kasvanut, mutta ei vielä täysikasvuinen sonnivasikka.
Samoin se, mikä Hämeessä on kuhilas, on Turun puolessa kökkö ja se, mikä Hämeessä on harakka on Turun puolessa hakkinen.
Härkä on tosiaan lihotettavaksi ja wanhoina aicoina myös vetojuhdaksi salvettu sonni. Härällä pysyvät työasiat virka-aikana kirkkaampina mielessä eikä se ole enää yhtä herkkä häiriösignaaleille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.
Monikohan tietää, mikä on kulovalkea :) Aika monessa sananparressa on tällaisia vanhoja sanoja, joiden merkitystä ei tule ajatelleeksikaan.
Tuli
Kulottaessa helposti karkaava tuli. Ajankohtainen aihe näin keväisin yli-innokkaille heinikonpolttelijoille. Seuraavaksi sitten soittoa 112, ennen kuin naapurin sauna palaa poroksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levytanssit.
Kaakku. Täytekaakku.
Ylä-Savossa "kakku" tarkoittaa leipäkakkua eli leipää eli voileipää.
Raavas (liha)?
Raavas, eikö se tarkoita lehmänlihaa. Tai siis myös voimaa. Väkivahva härkä, raavas mies. Ja härkä on siis entinen sonni, ja ilmeisesti edelleen voimanpesä mutta myöntyvämpi neuvottelemaan kulkusuunnasta vetoeläimenä.
Raavas on Turun puolessa se, mikä meillä Hämeessä on mullikka - jo hieman kokoa kasvanut, mutta ei vielä täysikasvuinen sonnivasikka.
Samoin se, mikä Hämeessä on kuhilas, on Turun puolessa kökkö ja se, mikä Hämeessä on harakka on Turun puolessa hakkinen.
Härkä on tosiaan lihotettavaksi ja wanhoina aicoina myös vetojuhdaksi salvettu sonni. Härällä pysyvät työasiat virka-aikana kirkkaampina mielessä eikä se ole enää yhtä herkkä häiriösignaaleille.
Haa! Eli kirkhakkinen on kirkon katolla päivystävä naakka, ja pähkinähakki varislintu sekin. Muuten kerran nähnyt sellaisen, ja Turussahan sekin oli... Oli tajuttoman komea tyyppi kolmen metrin päästä katsoen.
Eli siis kastroidaanko sonneja nykyisinkin?
Ihaa kirjoitti:
Pappani pyysi minua talvella potkaisemaan tierat autosta ennen talliinajoa. Hän sanoi, että nykyään autot ovat korvanneet hevoset, ja käytti tiera-sanaa auton kuraläppiin ja lokasuojien sisäpuolelle kertyvästä lumesta. Tiera = hevosen kavioihin kertynyt lumi.
Hyvä pointti papallasi ja fiksu tapa. Ovat muuten kauheat lumipallot kavion alla pahimmillaan ja hokit heiluvat taivaalla. Tuon takia laitatin kengittäjällä aina tilsakumit talveksi, vaikka kalliit ja repeileväiset olivatkin. Tiera = tilsa, siis.
"Lähiaikoina", kun puhutaan oikeasti viimeajoista, eli menneestä ajasta.
Lähiajat kun ovat vasta tulevaisuudessa
Käytetään valitettavan paljon nykymediassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rami, grigi ja helpoin fööninki.
-Viera.
Vierailija kirjoitti:
30-luvulla syntynyt äitini ei ymmärtänyt läksyjä tentatessaan sanoja vokaali ja konsonantti. Piti kysyä opelta. Ne olivat ääntiöitä ja kerakkeita.
Samaten sijamuotojen nimet. Esim.inessiivi oli sisäolento. Ymmärrettävämpiä kuin mukalatilaiset sanahirviöt.
Olisi tietysti auttanut sekin, että olisi yritetty edes kertoa, mitä nämä hirviöt sisältävät. In essere kai tarkoittaa sisällä olemista? Ääntiön ja kerakkeen sentään pystyy jotenkin päättelemään ainakin aikuinen, kielestä kiinnostunut tapaus. Ei kyllä taida lapselta luonnistua sekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmenyin, kun tuttu ei tajunnut, mitä tarkoitti "siellä ei ollut pullaa saati kakkua tarjolla".
Mikä tossa on pointti? Siis mitä se ei ymmärtänyt?
Saati. Ei omakaan vekara sitä tiennyt. Hassua, koska sehän on tärkeä sana.
"Vekara" on varsijousen viritysvyön osa. Pieni, rautainen laite, jossa on kaksi jänteelle asetettavaa koukkua ja kaksi pylpyrää, joiden läpi viritysvyöhön kiinnitetty vahva, kaksinkertainen, mahdollisesti nahkasiisnalla päällystetty nuora kulkee varsijousen tukkiin lähes kaksinkertaistaen jousimiehen jalan ja selän voimat jousta viritettäessä.
Miksi jotkut käyttävät sanaa vekara kakarasta? Kuulostaa ihan hullulta!
Vekkuli kakara, vesseli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purtilo. Vanha sananlasku: itseään sika kiusaa, kun purtilonsa kaataa.
Eli purtilo on juuri niin hauska sana paatista kuin miltä se kuulostaa? Eikö tuo ole myös hinkalo?
Purtilo on halkaistusta tukinpätkästä kovertamalla tehty astia, esimerkiksi sahdin tekoon, leipätaikinan vaivaamiseen yms. Vanha purtilo palveli hyvin sikojen ruokinnassa. Jos siis sika kaataa purtilonsa valuu hänen ruokansa kakkaiseen maahan.
Samalla tekniikalla on tehty myös pienempiä astioita uunivuoiksi ja vastaaviksi. Sellainen puinen uunivuoka, soikea tai pitkulainen, halkaistusta pöllistä koverrettu, on kartta tai särä. Särä voi olla myös uunissa särässä haudutettu ruoka, esim. peruna- tai kaalilaatikko tai vastaava "laatikkoruoka" samoin kuin jotkut nimittävät padassa valmistettua ruokaa myöskin padaksi ( meksikonpata, havaijinpata jne. ). Alunperin sana särä kuvannee kypsyvän ruoan särinää t. porinaa uunissa.
Kartta on yleensä yhdelle ruokailijalle tarkoitettu, syvää lautasta vastaava, soikea puusta koverrettu astia, soikea puukulho keiton tms. syömistä varten. Tarkoittaahan suomenkielen sana "lautanen" varsinaisesti "pientä lautaa" ja vaikka sellainen soveltuukin hyvin esimerkiksi naurishaudukkaiden, mokon, keittoperunoiden, lihan tai kalan syömiseen, ei keitto siinä laitain puutteessa pysy.
Vasta polkusorvin ( poljettavan, edestakaisin pyörivän jousisorvin ) yleistyessä tuli lautasista sarjatuotannon ansiosta pyöreitä, syvempiä tai matalampia mutta edelleen puisia.
Hinkalo puolestaan on pikemminkin sukua laarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30-luvulla syntynyt äitini ei ymmärtänyt läksyjä tentatessaan sanoja vokaali ja konsonantti. Piti kysyä opelta. Ne olivat ääntiöitä ja kerakkeita.
Samaten sijamuotojen nimet. Esim.inessiivi oli sisäolento. Ymmärrettävämpiä kuin mukalatilaiset sanahirviöt.
Olisi tietysti auttanut sekin, että olisi yritetty edes kertoa, mitä nämä hirviöt sisältävät. In essere kai tarkoittaa sisällä olemista? Ääntiön ja kerakkeen sentään pystyy jotenkin päättelemään ainakin aikuinen, kielestä kiinnostunut tapaus. Ei kyllä taida lapselta luonnistua sekään.
Juuri siksi ne opetettiinkin koulussa!
Olen itsekin tottunut ääntiöihin ja kerakkeisiin, joskin myös vokaalit ja konsonantit mainittiin, mutta sijamuodoista käytettiin koulussani latinalaisperäisiä muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parfyymi
Lat. "per fumum" = "savuna" = sumutettuna / sumutteena ruuttapullosta siis.
Alunperin joskus ja toisinaan myös kirjaimellisesti savuna. Savuna suitsutusastiasta katoliseen tai vanhempienkin uskontojen malliin.
Sinänsähän suitsuttaminen on synonyymi savuttamiselle. Suitsutamine kahjustab tervises - savuttaminen vaarantaa terveytesi, sanoisi virolainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levytanssit.
Kaakku. Täytekaakku.
Ylä-Savossa "kakku" tarkoittaa leipäkakkua eli leipää eli voileipää.
Raavas (liha)?
Raavas, eikö se tarkoita lehmänlihaa. Tai siis myös voimaa. Väkivahva härkä, raavas mies. Ja härkä on siis entinen sonni, ja ilmeisesti edelleen voimanpesä mutta myöntyvämpi neuvottelemaan kulkusuunnasta vetoeläimenä.
Lehmä on tunnetusti ainoa elävä olento, joka vaihtaa sukupuoltaan kuoltuaan!
Mainoksissa ja ruokalistoillahan tarjotaan aina "häränliha sitä-sun-tätä", mutta härkiä on niin vähän ja wanhoja, lypsämisen lopettaneita lehmänkantturoita niin paljon!
Kana sanoi toiselle: "Oletko koskaan ajatellut, että niin paljon kun me munimme, minun mielestäni meitä pitäisi olla paljon enemmän!"
Suomessa taitaa tätänykyä olla vain yksi koulun käynyt vetohärkäpari. Ovat esiintyneet elokuvissakin.
Vierailija kirjoitti:
"Lähiaikoina", kun puhutaan oikeasti viimeajoista, eli menneestä ajasta.
Lähiajat kun ovat vasta tulevaisuudessa
Käytetään valitettavan paljon nykymediassa.
Toi ei kyllä ole vanhanaikainen sana, mutta olet aivan oikeassa. Musta tuntuu, että edes ns. viestinnän ammattilaiset eivät enää osaa suomea. Sanoja ei edes välttämättä laiteta oikeaan järjestykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka ja jotka.
Tilalle työnnetään mikä ja mitkä, tai ketä ja ketkä.
Huolellinen taivutus on häviämässä. Oli oikein Yleisradioon marssinut Kalle Haatasen haastateltavaksi joku viestinnän ammattilainen, joka puhui kuin suomiräppiä. Hän sanoi esimerkiksi, kielel on välii. Ei vaivautunut sanomaan sanoja oikein ja loppuun asti. Kielellä on väliä.
Neiti-ihmisen kuului pitää nutturaansa niskassa. Päästyään rouvaksi, sai tämän arvonylennyksen myötä nostaa nutturansa päälaelle. Ikäneidon nuttura olu edelleen niskassa, siitä nimi siveyden sipuli. Koska kaikkihan tietävät että naimattoman naisen oli elettävä siveellisesti. Ja nuttura niskassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nappaskengät
Knappaskengät ja limunaativaatteet. Kun pukeuduttiin parempiin vaatteisiin.
Ja oikein kovat kaulassa.
Tarkoitti kauluspaitaa.
Ei, vaan paidan tärkkäämällä kovitettua kaulusta, mahdollisesti jopa irtokaulusta, joka vaihdettiin ja napitettiin paitaan edellisen likaannuttua. Turha pestä KOKO paitaa, nääs!
Tuollaisia irtokauluksia ja -kalvosimia valmistettiin 1900-luvun alussa jopa uudesta, synteettisestä materiaalista, sellofaanista! Olivat pyyhkäisemällä puhtaat, mutta nolot.
Ja kyllä kengät valmistetaan enimmäkseen nappanahasta edelleen!
Nuo "limsavaatteet" olet kexinyt itze!
Kyllä "lemunaativaatteet" on ollut käytössä ainakin Taivalkoskella ja ympäristössä.
Ne mainitaan Kalle Päätalon kirjoissa useampaan kertaan. Ilmeisesti sanaa ei muualla oikein tunneta.
Siinä mielessä helppo sana, että jokainen ymmärtää sen merkityksen ensi kuulemalta.
Vierailija kirjoitti:
Härkä = sonni joka on hukannu sukukalleutesa johonki.
Amerikan Yhdysvaltojen Keskilännessä, missä on paljon suuria lihakarjatiloja, ovat paikalliset perinteisesti nauttineet sonnivasikoiden kuohitsemissesongin jälkeen "preeriaostereita".
https://www.youtube.com/shorts/KhFn3Fo5sUE
Täällä joku kirjoitti "vaivaistalosta". Mummollani oli hauska nimitys vanhainkodille, "vaivaispyssy". :D
Alue: Aihe vapaa
Ai prkl. En olisi tuota älynnyt ennen kuin ikä olisi loppu. Kiitos!