Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä joku oli kirjoittanut sanan MOKKULA. Mitä vanhaa siinä on? Käytetäänhän sitä vieläkin ihan jokapäiväisesti. Esim. elektroniikkaliikkeet myyvät mokkuloita. Vai mitä kirjoittaja tarkoittaa tuolla sanalla? Onko sillä joku eri merkitys?
Toinen sana oli langeta. Se on ihan normaalissa käytössä oleva sana. Esim. lankesin polvilleni.
Mokkula oli n 10 vuotta sitten vielä käytössä ollut termi tietokoneeseen kiinnittettävän 3G tai 4 G verkon langattomasta modemista.
4G ja 5G kännyköiden yleistyttyä ne ovat kadonneet.
Edesmenneen äitini sanavarastossa mokkula oli ja se tarkoitti esim turvonnutta kohtaa jalassa tms. Sanoi, kun jalkani venähti, että tuommoinen mokkula siihen näköjään tuli. Lyijyvedellä sitä haudottiin ja parani.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo aika paljon aikaa, kun lihatiskillä pyysin kesätyöntekijältä neljänneskilon jauhelihaa, niin eipä tyttönen tiennyt, paljonko halusin. Piti suomentaa, että 250 grammaa.
Taitaa olla aika kauan sitten, kun oli olemassa vielä lihatiski, jossa palveltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taipperi on hakaneula. Jotkut sanoo poikaneula.
Jos saksankielessä hakaristi on das Hakenkreuz, niin hakaneula on kaiketi die Hakennadel.
Latinassa hakaneulan kaltainen, vaatteiden kiinnitykseen käytetty solki taas on fibula.
Hakaneula on saksaksi (die) Sicherheidsnadel. Eli turvaneula. Turvallisempi kuin nuppineula vaatteissa varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo aika paljon aikaa, kun lihatiskillä pyysin kesätyöntekijältä neljänneskilon jauhelihaa, niin eipä tyttönen tiennyt, paljonko halusin. Piti suomentaa, että 250 grammaa.
Taitaa olla aika kauan sitten, kun oli olemassa vielä lihatiski, jossa palveltiin.
Ihan tänään Prismassa ja cittarissa oli aamulla lihatiskit.
Vierailija kirjoitti:
Etasääri tai etashääri. Tietynlainen avohyllykkö.
Jurpo, jota käytettiin ehkä 2000-luvun alkupuolella urpon tilalla, j mukamas kai jotenkin korosti sitä.
Mokkula.
Ranskalaiset näyttávät käyttävän sanaa etagère tosiaan avohyllyköstä, muualla tuo sana on lainattu merkitykseen kerrostarjotin.
Mutta mistäpä tulee se siveyden sipuli? Paljastan sen verran että kyse on hiuksista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joppi = rasvatonmaito
Eikä ole.
Kurri = rasvaton maito
Kyllä rasvaton maito meilläpäin oli joppi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistäpä tulee se siveyden sipuli? Paljastan sen verran että kyse on hiuksista
Ei kai nuttura?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Povi. Tätä ei ole jotkut nuoremmista tuttavistani tienneet, vaikka itselleni onkin ihan tuttu sana!
Joskus 10-15 vuotta sitten oli joku mieskansanedustaja käyttänyt sanaa "ryntäät" kun tarkoitti naisten rintoja. En itsekään tiennyt sellaisesta.
Hevosmiehiä. Minäkin olen puhunut naisten ryntäistä ja on tuo tullut muuallakin vastaan. hevonen jos ryntää päin, jäät ryntäiden tönäisemäksi. Treenatulla eläimellä voivat olla aika muhkeatkin, oloneuvoksella ja nuorella taas paremminkin kuopalla. Kaulan alinen kohta etujalkojen yläpuolella edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liinakko eli vaaleaharjainen hevonen.
Tuli puheeksi työkavereiden kanssa väärin kuullut joululaulujen sanat. Yksi oli tämä Kulkuset-joululaulu ("ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää"), jota yksi oli lauleskellut jonain liinana ja ihmetellyt miksi siellä jotain pöytäliinaa tai rättiä raahataan mukana. Itsellä ehkä lapsuuden ratsastusharrastus on opettanut tuon sanan?
Lisäksi hevosen värityksiä kuvaavat mm. raudikko, hiirakko, voikko ym. Nuoriso nyt vaan on niin pihalla!
Lisää hevostietoa. Liina pöydällä ja pellavapäinen eli liinakko hevonen ovat samaa juurta. Linum latinan pellava, linen englanniksi, lin ruotsiksi, liina viittaa ilmeisesti nimenomaan pellavakankaaseen alun perin?
Sitten taas hallava tai hallakko hevonen on harmaa, kuten halli, oli sitten susi tai hylje. Halla on harmaata ilmaa viljapellon yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taipperi on hakaneula. Jotkut sanoo poikaneula.
Jos saksankielessä hakaristi on das Hakenkreuz, niin hakaneula on kaiketi die Hakennadel.
Latinassa hakaneulan kaltainen, vaatteiden kiinnitykseen käytetty solki taas on fibula.
Hakaneula on saksaksi (die) Sicherheidsnadel. Eli turvaneula. Turvallisempi kuin nuppineula vaatteissa varmaan.
No tottakai, kaikkihan sen tiesivät! Höpsö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä joku oli kirjoittanut sanan MOKKULA. Mitä vanhaa siinä on? Käytetäänhän sitä vieläkin ihan jokapäiväisesti. Esim. elektroniikkaliikkeet myyvät mokkuloita. Vai mitä kirjoittaja tarkoittaa tuolla sanalla? Onko sillä joku eri merkitys?
Toinen sana oli langeta. Se on ihan normaalissa käytössä oleva sana. Esim. lankesin polvilleni.
Mokkula oli n 10 vuotta sitten vielä käytössä ollut termi tietokoneeseen kiinnittettävän 3G tai 4 G verkon langattomasta modemista.
4G ja 5G kännyköiden yleistyttyä ne ovat kadonneet.
10 vuotta sitten!? Ihan kuule kun googletat vaikkapa Experttien sivuston, niin johan löytyy mokkuloita. Itselläkin on mokkula käytössä juuri nyt. Paketissa vallan lukee sana MOKKULA.
Tuosta yhdestä aloituksesta tuli mieleen sana hakkailla. Eikö se ennen tarkoittanut myös naisen iskemistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta yhdestä aloituksesta tuli mieleen sana hakkailla. Eikö se ennen tarkoittanut myös naisen iskemistä.
Olen ihmetellyt tätä lapsesta asti. Että läpsitäänkö vai jotenkin muuten kevythakataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äksierata
Äkseerata, äksera, exercise
= harjoitella.
No ei todellakaan ole! Ei ole mitään harjoittelun kanssa tekemistä. "Kovaääninen, agressiivissävyinen komentaminen, jolla on tarkoitus saada vipinää tyhjäkäynnillä olevien yksilöiden kinttuihin"
Äidilleni merkitys oli tämä kuvaamasi, ja äkseeraajalla kuuluu sylkikin lentää tai touhu ei ole mistään kotoisin. Mutta tausta tosiaan on harjoittaminen, ja kyllähän se höhlä tunne on, kun viisikymppisenä jotain ulkomaanohjelmaa katsoessa äkkiä tajuaa yhteyden. EIhän se aina hauskalta tunnu, ettemme omista kieltä vaan se on ollut ennen meitä. Saati se ikävä ilmiö, että kieli todennäköisesti jää jatkamaan kulkuaan sittenkin kun meidän vuoromme tulee taapertaa hautaan. Toisaalta, olemme saattaneet jättää jälkemme sen sisältöön.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo aika paljon aikaa, kun lihatiskillä pyysin kesätyöntekijältä neljänneskilon jauhelihaa, niin eipä tyttönen tiennyt, paljonko halusin. Piti suomentaa, että 250 grammaa.
Olisit täsmentänyt, että "noin puoli naulaa siis!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latinassa hakaneulan kaltainen, vaatteiden kiinnitykseen käytetty solki taas on fibula.
Fibula = pohjeluu
Kyllä, sama sana tarkoittaa myös sitäkin, mutta usein tarkennetaan os fibula. ( Os = luu, kuten tiedät )
Malliksi:
https://www.willishenryauctions.com/catalogs/jewelry-antiques-auction-s…-roman-bronze-fibula/
Onhan meillä suomenkielessäkin solisluu, alkujaan solkiluu, sillä naisten päällysmekkoa olkaimilla kannattelevat ja sekä naisten että miesten vaippaa kiinnipitävät soljet asettuvat sen päälle.
Tuon fibulan ja os fibulan yhteys on hämärämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joppi = rasvatonmaito
Eikä ole.
Kurri = rasvaton maitoKyllä rasvaton maito meilläpäin oli joppi.
Täällä meillä eteläisessä Hämeessä rasvaton maito on "kurri", mutta "joppi" ja "kevytmaito" / "rasvaton maito"-nimikkeetkin sille kyllä tunnetaan.
Ennen maitotilalliset saivat sitä ilmaiseksi meijeristä takaisin, kun siitä oli kirnuttu osuusmeijerissä voi talteen myytäväksi. Kurri juotettiin vasikoille, sillä eiväthän ihmiset sellaista juoneet, jotkut hesalaiset kylläkin.
Niin no, minusta hauskinta on juurikin ymmärtää sanojen alkuperä. Tässäkin tapauksessa merkitys on luultavasti osittain muuttunut matkan varrella, mikä on ihan ymmärrettävää. Itse ihmettelin aina, miksi vesirutto on nimetty niin. Kunnes tuli vastaan tämä nopeusasia, se kun voi kai vallata alaa vauhdikkaasti järvessä. Viron kielen opiskelu on ollut valtavan avartavaa. Olin kyllä hiukan ikävä oppilas, kun tirskuin milloin mitäkin, aikuinen ihminen. Opettaja oli enemmänkin tosikko ja herkkänahkainen patriootti, joten ilomme eivät aina kohdanneet.