Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Vierailija kirjoitti:

Porstua eli porstupa eli tila porsaille ulko-oven suussa.

Ai niille, jotka routa kotiin ajaa? Paitsi että porstuassa on kylmä ja possu tarttee lämpöä. Sitä täällä joskus väitti niiden etsivän lampaiden kainalosta. Siksi lampolan aidassa on porsaanreikä, josta isompi possu ei enää mahdu, koska se kiusaisi lampaita. Mutta silloin on jo kevät pitemmällä ja possu isompi, joten se tarkeneekin paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappaskengät

Knappaskengät ja limunaativaatteet. Kun pukeuduttiin parempiin vaatteisiin.

Ja oikein kovat kaulassa.

Tarkoitti kauluspaitaa.

Ei, vaan paidan tärkkäämällä kovitettua kaulusta, mahdollisesti jopa irtokaulusta, joka vaihdettiin ja napitettiin paitaan edellisen likaannuttua. Turha pestä KOKO paitaa, nääs!

Tuollaisia irtokauluksia ja -kalvosimia valmistettiin 1900-luvun alussa jopa uudesta, synteettisestä materiaalista, sellofaanista! Olivat pyyhkäisemällä puhtaat, mutta nolot.

Ja kyllä kengät valmistetaan enimmäkseen nappanahasta edelleen!

Nuo "limsavaatteet" olet kexinyt itze!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Povi. Tätä ei ole jotkut nuoremmista tuttavistani tienneet, vaikka itselleni onkin ihan tuttu sana!

Joskus 10-15 vuotta sitten oli joku mieskansanedustaja käyttänyt sanaa "ryntäät" kun tarkoitti naisten rintoja. En itsekään tiennyt sellaisesta.

Hevosmiehiä. Minäkin olen puhunut naisten ryntäistä ja on tuo tullut muuallakin vastaan. hevonen jos ryntää päin, jäät ryntäiden tönäisemäksi. Treenatulla eläimellä voivat olla aika muhkeatkin, oloneuvoksella ja nuorella taas paremminkin kuopalla. Kaulan alinen kohta etujalkojen yläpuolella edessä.

Ja kuten hevosta, kyllä ystävätärtäkin sopii taputtaa lautaselle - kunhan ei tee sitä yllättäen, ettei se pelästy, potkaise ja kirmaa hirnuen laitumelle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muhvihan on teollisuudessa käytetty putki liitos.

Tamperelta

 

Totta, sama sana, eri merkitys. Muhvi voi olla sekä vaatekappale että tekninen osa eli putkiliitos. 

Eihän se ole silloin eri merkitys. Vain eri käyttöyhteys, mutta sama asia. Kaksi putkea tulee yhdistävän putkenpätkän sisään. Putki se käsikin oikeastaan on, kun oikein silmin katsotaan. 

Enistään.

Anoppi viljelee tätä omituista sanaa yhtenään, ihan kuin nykynuoriso sanaa vi**u. Ensin luulin, että tarkoittaa ennestään, mutta ei. Tällä on joku suurempi merkitys. Hermot menee.

Kertokaa joku, mitä tämä tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuuri = halko/puuvaja

kesakk0/kesakot = pisama/pisamat

Onko kesakko siis sellainen pilkku, joka tulee nenän päälle kesällä? Aika herttainen sana.

Vierailija kirjoitti:

Purtilo. Vanha sananlasku: itseään sika kiusaa, kun purtilonsa kaataa.

Eli purtilo on juuri niin hauska sana paatista kuin miltä se kuulostaa? Eikö tuo ole myös hinkalo? 

En jaksa lukea koko ketjua, joten nämä ovat voineet olla jo. 

Kosolti ja kernaasti.

Yksi mitä nykyään käytetään väärin, on ylimalkainen, ylimalkaisesti. Sitä kuulee käytettävän ylimielisen synonyymina, vaikka ylimalkainen tarkoittaa välinpitämätöntä tai huolimatonta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmenyin, kun tuttu ei tajunnut, mitä tarkoitti "siellä ei ollut pullaa saati kakkua tarjolla".

 

Mikä tossa on pointti? Siis mitä se ei ymmärtänyt?

Saati. Ei omakaan vekara sitä tiennyt. Hassua, koska sehän on tärkeä sana. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, joten nämä ovat voineet olla jo. 

Kosolti ja kernaasti.

Yksi mitä nykyään käytetään väärin, on ylimalkainen, ylimalkaisesti. Sitä kuulee käytettävän ylimielisen synonyymina, vaikka ylimalkainen tarkoittaa välinpitämätöntä tai huolimatonta. 

Tosi ymmärrettävä virhe sinänsä, koska ihminen usein toimii välinpitämättömästi ja huolimattomasti, koska on ylimielinen. Asiayhteydestä päättely olisi aukottomampaa, jos vastaan tulisi tilanteita, joissa väärä päättely paljastuisi. Ja juuri siksi on niin harmillista, että sanoja kohdataan harvoin. Koulu voisi halutessaan tehdä paljon tämän korjaamiseksi, esimerkiksi järjestää pistokokeita kaikenikäisille suomesta, ja sitten selitettäisiin ne sanat. Lapset eivät enää pysty siirtymään kirjallisuuden pariin myöhemminkään, jos joka sivulla on liuta outoja sanoja. 

Vierailija kirjoitti:

Mokko = perunamuusi

On siis hämäläinen murresana, mulle se on aina ollut tuttu ja oon sitä aina käyttänyt, mut silti tällä pikkukylällä missä asun vaan murto-osa tietää mitä se tarkoittaa

Mieheni mukaan mokko on sitä tavaraa, jota betonimylly tekee. Sijainti jonkin matkaa Hämeestä Turkkuseen päin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää voi olla nyt vähän kiistanalainen aihe, mutta mummo ainakin sanoi esim onnettomuudessa loppuiäkseen loukkaantunutta tai vammaista ihmistä vaivaiseksi. Siis että on vaivoja, vammoja, sairauksia, siis siinä mielessä vaivaiseksi. Eikös ennen ollut myös vaivaistentalo, joka oli vastine nykyiselle palvelutalolle, en ole varma asuiko vaivaistalossa sitten vajaakuntoiia vai vanhuksia, mutta ilmeisesti vaivaistaloon joutuminen olisi suunnilleen pahinta, mitä henkilölle voisi tapahtua, kun vanhuksetkin ennen asuivat nuorempien kanssa samassa talossa, negatiivinen fiilis tuosta sanasta jäi. Vai oliko ennen nuo paikat muutenkin epämiellyttäviä jos sinne joku "joutui"?

 

Vaivaistaloon sullottiin kaikki vanhukset, vammaiset, muutoin työhön kykenemättömät, köyhät yms. Jos perheen isä kuoli, saattoi leski ja lapset joutua vaivaistaloon, jos leski ei pystynyt lapsia elättämään.

 

Kyllähän tuolla elää ja jopa kasvaa. Paremmin kuin jauhopöperöillä.  Oletin huonompaa. 

Parfyymi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmenyin, kun tuttu ei tajunnut, mitä tarkoitti "siellä ei ollut pullaa saati kakkua tarjolla".

 

Mikä tossa on pointti? Siis mitä se ei ymmärtänyt?

Saati. Ei omakaan vekara sitä tiennyt. Hassua, koska sehän on tärkeä sana. 

"Vekara" on varsijousen viritysvyön osa. Pieni, rautainen laite, jossa on kaksi jänteelle asetettavaa koukkua ja kaksi pylpyrää, joiden läpi viritysvyöhön kiinnitetty vahva, kaksinkertainen, mahdollisesti nahkasiisnalla päällystetty nuora kulkee varsijousen tukkiin lähes kaksinkertaistaen jousimiehen jalan ja selän voimat jousta viritettäessä. 

Miksi jotkut käyttävät sanaa vekara kakarasta? Kuulostaa ihan hullulta!

Puolet ketjusta jotain paikkakuntakohtaisia murresanoja, jotka eivät olleet yleisiä edes silloin kun ne keksittiin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää voi olla nyt vähän kiistanalainen aihe, mutta mummo ainakin sanoi esim onnettomuudessa loppuiäkseen loukkaantunutta tai vammaista ihmistä vaivaiseksi. Siis että on vaivoja, vammoja, sairauksia, siis siinä mielessä vaivaiseksi. Eikös ennen ollut myös vaivaistentalo, joka oli vastine nykyiselle palvelutalolle, en ole varma asuiko vaivaistalossa sitten vajaakuntoiia vai vanhuksia, mutta ilmeisesti vaivaistaloon joutuminen olisi suunnilleen pahinta, mitä henkilölle voisi tapahtua, kun vanhuksetkin ennen asuivat nuorempien kanssa samassa talossa, negatiivinen fiilis tuosta sanasta jäi. Vai oliko ennen nuo paikat muutenkin epämiellyttäviä jos sinne joku "joutui"?

 

Vaivaistaloon sullottiin kaikki vanhukset, vammaiset, muutoin työhön kykenemättömät, köyhät yms. Jos perheen isä kuoli, saattoi leski ja lapset joutua vaiva

Meilläpäin "jauhopöperöä" sanotaan velliksi ja onhan vanhainkotejakin edelleen! Niihin säilötään kuolemaan kaikki ne, jotka eivät selviä itsekseen - paitsi jos ne ovat kestaanottovaskuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mokko = perunamuusi

On siis hämäläinen murresana, mulle se on aina ollut tuttu ja oon sitä aina käyttänyt, mut silti tällä pikkukylällä missä asun vaan murto-osa tietää mitä se tarkoittaa

Mieheni mukaan mokko on sitä tavaraa, jota betonimylly tekee. Sijainti jonkin matkaa Hämeestä Turkkuseen päin. 

Mokko valmistetaan perunoista keittämällä ne, survomalla ne rikki ja lisäämällä voita, maitoa ja maun mukaan suolaa. Kyseessä ei ole mikään murresana!

Itä-Karjalassa mokko tunnetaan nimellä pernaputro - perunapuuro siis ja etelärannikolla jotkut hunds fothit haukkuvat mokkoa "muussiksi"!

Vierailija kirjoitti:

Levytanssit.

Kaakku. Täytekaakku.

Ylä-Savossa "kakku" tarkoittaa leipäkakkua eli leipää eli voileipää.

Raavas (liha)?

Raavas, eikö se tarkoita lehmänlihaa. Tai siis myös voimaa. Väkivahva härkä, raavas mies. Ja härkä on siis entinen sonni, ja ilmeisesti edelleen voimanpesä mutta myöntyvämpi neuvottelemaan kulkusuunnasta vetoeläimenä. 

Vierailija kirjoitti:

Parfyymi

Lat. "per fumum" = "savuna" = sumutettuna / sumutteena ruuttapullosta siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää voi olla nyt vähän kiistanalainen aihe, mutta mummo ainakin sanoi esim onnettomuudessa loppuiäkseen loukkaantunutta tai vammaista ihmistä vaivaiseksi. Siis että on vaivoja, vammoja, sairauksia, siis siinä mielessä vaivaiseksi. Eikös ennen ollut myös vaivaistentalo, joka oli vastine nykyiselle palvelutalolle, en ole varma asuiko vaivaistalossa sitten vajaakuntoiia vai vanhuksia, mutta ilmeisesti vaivaistaloon joutuminen olisi suunnilleen pahinta, mitä henkilölle voisi tapahtua, kun vanhuksetkin ennen asuivat nuorempien kanssa samassa talossa, negatiivinen fiilis tuosta sanasta jäi. Vai oliko ennen nuo paikat muutenkin epämiellyttäviä jos sinne joku "joutui"?

 

Vaivaistaloon sullottiin kaikki vanhukset, vammaiset, muutoin työhön kykenemättömät, köyhät yms. Jos perheen isä kuoli, saattoi leski ja lapset joutua vaiva

 

Yritin siis lainata, mutta asia tipahti matkalle. Vaivaistalossa jossain päin oli ruokalistalla ollut perunaa ja silakkaa. Juomaksi piimää, sunnuntaisin laimentamattomana. Kyllä siinä on ilmeisesti ollut tarkoitus huolehtia, että lapset pysyvät hengissä ja kasvavat. Ei kai muidenkaan ruoka paljon tuota parempaa ollut, jos ei herrasväestä puhuta.