Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Naistenlehdissä puhuttiin alushousujen tulosta 1800-luvulla, ja kerrottiin, kuinka joku oli edelleen ollut ilman ja sanonut: "En mä ole noita parkkumeita riesakseni ottanut." Netin mukaan parkkumi taas on raidallinen kangaslaatu, erityisesti kansallispukujen materiaali. Onko joku kuullut sanan jommassa kummassa käytössä? Onko alushousujen nimittäminen parkkumeiksi erehdys?
Parkkumi on ilmeisesti ollut myös lakanakangas ja alushameissa käytetty kangas, josta luultavasti on tehty myös alushousujakin.
Tämä nyt pikaisesti netistä hakemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kasvattiäiti käytti portaidenalustilasta sanaa konttoori. Siis vanhassa talossa siellä oli ovellinen säilytystila.
Sanoi, että se on sille tietenkin se oikea sana. Oli Pohjanmaalta. Turussa en oo koskaan kuullutkaan. Olen rakennusinsinööri. Korjausrakentamiseen ja vanhaan erikoistunut.
Sanottiin Vammalassa päin konttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puo. Eli takapuoli pohjammaalla. Myös ahteri.
Esim. Väänsi p-skat puostans.
Eikö puo tarkoita myös etupuolta. Muistelin, että Väinämöinen teki vaskesta morsiamen, mutta jossakin kansalta kerätyssä maininnassa kerrotaan, että 'pahoin teki Väinämöinen, kun ei neidolle puota luonut'. Samoin Pohjanmaalta kotoisin oleva hoitoapulainen nimitti potilaan etupuolta puoksi.
Seppo Ilmarinen sen kultaneidon Kalevalassa laati, ei Väinämöinen!
Ja puo tarkoittaa persettä - tai ehkä ennenkin on naisväellä ollut etupuo ja takapuo, ihan samoin kuin niillä on nykyään etupylly ja takapylly!
Raappahousut, porstua, humma, killakoira, ylinen, korsteeni, puolakka, lintti, röijy, ranstakka, mirri, katti, roopi, rönttönen, kommervenkki, pätäkkä
Koussikka = kauha. Tulee venäjästä ja käytössä itämurteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen-60 vuotta kirjoitti:
Keija, eli potta
Mistä tämä sana juontaa, tietääkö kukaan? Minulle on jäänyt mieleen jostain näkemästäni vanhasta neuvolalomakkeesta kohta "Käyttääkö keijaa?" ja mietin silloin kovasti sen merkitystä. Aivan outo sana, jota en ole kuullut kenenkään ikinä käyttävän missään.
Voi, en ole kuullut enkä nähnyt tätä sanaa vuosikymmeniin. Meillä ei sanottu potta vaan keija.
N66
Vierailija kirjoitti:
Ylkä
Ylkkä tuloo, pistä ihokas ja vaippa päälle ja paula-anturat jalkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen-60 vuotta kirjoitti:
Keija, eli potta
Mistä tämä sana juontaa, tietääkö kukaan? Minulle on jäänyt mieleen jostain näkemästäni vanhasta neuvolalomakkeesta kohta "Käyttääkö keijaa?" ja mietin silloin kovasti sen merkitystä. Aivan outo sana, jota en ole kuullut kenenkään ikinä käyttävän missään.
Voi, en ole kuullut enkä nähnyt tätä sanaa vuosikymmeniin. Meillä ei sanottu potta vaan keija.
N66
Meillä Rinnekodissa käytetiin keija-sanaa ainakin myöhään 80-luvulla. Lapsuudesta tuntematon sana.
Pivo on vieras sana joillekin. Tarkoittaa sitä, että sormet koukistaa kämmenen päälle ja sinne jää tila, mihin voi pistää tai ottaa jotain pivoon. Tai säilyttää pivossa, otteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Salavuoteus
Väkisinmakuu
Riettalintu
Haureus
Hertteliini
Kurtisaani
Riettalinnuista kun puhutaan, niin yleensä se tarkoittaa harakoita, variksia, närhejä ja korppeja.
Ja kyllä jostain naisestakin voi kyseistä sanaa käyttää.
Kun herään, avaan ensin uutimet ja sitten makuukammarin uksen. Sitten keitän pootoorit ja syön sinkkuvoileipää ja seksiä (tuntemani vanha ihminen todellakin lausui k:n ässänä, lieneekö ruotsin skinka-sanasta). Sitten pukeudun pomppaan ja pöksyihin tai kolttuun ja lähden kartsalle.
Ja kysyn parilta vastaan tulevalta pojalta skeittilautoineen: skeidaamaankos kollit on menossa? (kuulin tällaisen kysymyksen ihan oikeasti hississä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äyhköttää
Ähöttää
Mitä se tarkoittaa?
Voin olla väärässä mutta musta tuntuu että tarkoittaa hössöttämistä. Ihmisillä on kauhea hössöttäminen varsinkin suurperheissa joulun aikaan. Näin esimerkkinä.
Vihervassarit käyttävät puhumisesta nykyään sanaa "öyhöttää". Se on sama asia.
Kainuussa ennen vanhaan jos joku punastui niin silloin ähötti punaisena, nolosti. Äyhköttämistä ei kyllä tunnettu.
roahtisiako työ sannoo, mistee tiältä saapi suurusta?
Eli voisitteko neuvoa ruokaravintolan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koussikka = kauha. Tulee venäjästä ja käytössä itämurteissa.
Tätähän käytetään edelleen veneillessä jatkuvasti. Äyskäri siis toiselta nimeltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.
se oli kyllä meillä päin hunsvotti, vaikka väänneettiinhän se huviksemme husvontiksikin
Vierailija kirjoitti:
Kun herään, avaan ensin uutimet ja sitten makuukammarin uksen. Sitten keitän pootoorit ja syön sinkkuvoileipää ja seksiä (tuntemani vanha ihminen todellakin lausui k:n ässänä, lieneekö ruotsin skinka-sanasta). Sitten pukeudun pomppaan ja pöksyihin tai kolttuun ja lähden kartsalle.
Ja kysyn parilta vastaan tulevalta pojalta skeittilautoineen: skeidaamaankos kollit on menossa? (kuulin tällaisen kysymyksen ihan oikeasti hississä).
Aikoinaan keksiä on kutsuttu seksiksi melko yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen tymä sanoi isäni, kun oli paksu sumu.
Venättä: Tjuman = sumu.
Laulu alkaa: Utro tumannoje, utro sedoje... ( Sumuinen aamu, harmaa aamu... )
Oma isäni käytti joskus sanaa nafti. Minulla meni aikuisikään saakka, ennen kuin ymmärsin sanan olevan englanninkielen nifty = niukka ( materiaalista ) tai tiukka, tarkka ( esim. tekn. sovitteesta ).
Yläaste-ikäinen tyttäreni kysyi minulta joskus englanninkielisen sanan "aaad" merkitystä. Minulta meni hetki, ennen kuin ymmärsin hänen tarkoittavan sanaa"odd" ( outo, omituinen ) mutta sanan vain tarttuneen hänen korvaansa elokuvasta paksulla amerikanneekrienglannilla!
Höyly Möyses, miten amerikan roskaviihde tekee turhaksi jopa englanninopettaji
Minun ranskankielinen työkaverini oli opetellut - oikeasti - englannin kieltä Simpsoneista. Puhui aika kivaa kieltä hupaisalla aksentilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun herään, avaan ensin uutimet ja sitten makuukammarin uksen. Sitten keitän pootoorit ja syön sinkkuvoileipää ja seksiä (tuntemani vanha ihminen todellakin lausui k:n ässänä, lieneekö ruotsin skinka-sanasta). Sitten pukeudun pomppaan ja pöksyihin tai kolttuun ja lähden kartsalle.
Ja kysyn parilta vastaan tulevalta pojalta skeittilautoineen: skeidaamaankos kollit on menossa? (kuulin tällaisen kysymyksen ihan oikeasti hississä).
Aikoinaan keksiä on kutsuttu seksiksi melko yleisesti.
Idässä juu mummut kyseli että haluaako pojat seksiä. Ja vielä kahvipöydässä!
Kreegah bundalo!