Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinkin tavallinen sana kuin "mamma" aiheuttaa nykyään sekaannusta. Ennen tarkoitti isoäitiä länsisuomalaisittain. Ihan selkeä juttu. Mutta nykyään tarkoittaa myös äitiä tai raskaana olevaa.
Mamma on ruotsia ja tarkoittaa suomeksi nimenomaan äitiä eli emoa! Mummo eli acca sensijaan tarkoittaa isoäitiä. ( C-kirjaimet automaattisensuurin vuoksi! )
Savokarjalassa, Savonlinnan itäpuolella kutsuttiin isoäitiämme mammaksi ja isoisää papaksi. Heidän kotinsa ei ollut meille mummola vaan pappala. Ehkä tuo oli kuitenkin harvinaisempaa, mistä lie tullut käytäntö. Ja pappa oli maailman ihanin :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiavati ja tausa. Pohjois-karjalaisittain tarkoittaa kahvikupin aluslautasta ja pesuvatia.
Ylä-Savossa käytetty takista sanaa lyyssi
Miehen kasvattiäiti käytti portaidenalustilasta sanaa konttoori. Siis vanhassa talossa siellä oli ovellinen säilytystila.
Sanoi, että se on sille tietenkin se oikea sana. Oli Pohjanmaalta. Turussa en oo koskaan kuullutkaan. Olen rakennusinsinööri. Korjausrakentamiseen ja vanhaan erikoistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinkin tavallinen sana kuin "mamma" aiheuttaa nykyään sekaannusta. Ennen tarkoitti isoäitiä länsisuomalaisittain. Ihan selkeä juttu. Mutta nykyään tarkoittaa myös äitiä tai raskaana olevaa.
Mamma on ruotsia ja tarkoittaa suomeksi nimenomaan äitiä eli emoa! Mummo eli acca sensijaan tarkoittaa isoäitiä. ( C-kirjaimet automaattisensuurin vuoksi! )
Savokarjalassa, Savonlinnan itäpuolella kutsuttiin isoäitiämme mammaksi ja isoisää papaksi. Heidän kotinsa ei ollut meille mummola vaan pappala. Ehkä tuo oli kuitenkin harvinaisempaa, mistä lie tullut käytäntö. Ja pappa oli maailman ihanin :).
Isoäitini on Liperistä eli itäsuomalainen. Isoisäni Turusta. He olivat virkamiesperhe ja asuivat yhdessä Turun lähellä ja siellä lapset käytti vanhemmistaan sanoja mamma ja pappa.
Eli isänikin käytti vanhemmistaan mamma ja pappa, vaikkei ruotsinkielisiä olleetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiavati ja tausa. Pohjois-karjalaisittain tarkoittaa kahvikupin aluslautasta ja pesuvatia.
No eipä tarkoita, en koskaan ole noita kuullut vaikka Pohjois-Karjalassa olen koko ikäni asunut. Tiavati nyt varmaan on väännös sanasta teevati, mutta kuulostaa enemmän savon murteelta kuin karjalan tuollainen viäntäminen ja kiäntäminen. Tausa sana nevahööd meidän Pohjois-Karjalassa.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Toi tuli ravintoloista, portsaria myös kutsuttiin "tambuurimajuriksi". Enemmän siis tarkoitti naulakkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puo. Eli takapuoli pohjammaalla. Myös ahteri.
Esim. Väänsi p-skat puostans.
Eikö puo tarkoita myös etupuolta. Muistelin, että Väinämöinen teki vaskesta morsiamen, mutta jossakin kansalta kerätyssä maininnassa kerrotaan, että 'pahoin teki Väinämöinen, kun ei neidolle puota luonut'. Samoin Pohjanmaalta kotoisin oleva hoitoapulainen nimitti potilaan etupuolta puoksi.
Ehkä sitä on käytetty yleensä eritealueen sanana. Tuntemattomassa "jätti kuin koira kaskat puostans."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raitti, kylänraitti (asuma-alueen läpi kulkeva tie)
Pilakkumi= posliiniastia
Ankkastukki= pullapitko
Lavitta= tuoli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naistenlehdissä puhuttiin alushousujen tulosta 1800-luvulla, ja kerrottiin, kuinka joku oli edelleen ollut ilman ja sanonut: "En mä ole noita parkkumeita riesakseni ottanut." Netin mukaan parkkumi taas on raidallinen kangaslaatu, erityisesti kansallispukujen materiaali. Onko joku kuullut sanan jommassa kummassa käytössä? Onko alushousujen nimittäminen parkkumeiksi erehdys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on ponna? Jossakin Suomi-filmissä päähenkilö sanoo: älkää lapset itkekö, äiti keittää ponnaa, saatte makiaa.
Jäänyt mieleen, kun en ole ikinä missään kuullut ponnasta
Jospa se puhui ponusta? Se tarkoittaa pontikkaa, jonka kotipoltto oli luvallista vuoteen 1866. Silloin se pantiin veron alaiseksi.
Oliko pontikan keitto luvallista. Olen selaillut sukutietoja ja silmään on osunut useita rangaistuksia viinanmyynnistä ja aivan kuin muistaisin, että keitostakin. Olisi aika ronski äiti, joka lohduttaisi lapsia pontikan valmistumisella.
Maakunnissa oli ennen vanhaa ruoilla omaperäisiä nimiä, joten tuo ponna voi olla mitä tahansa.
"Vuonna kuuskytkuus' tuli Suomeen laki uus, kun viinaa kiellettiin keittämäst' ja ilonpäiviä viettämäst'" jne. Viinan kotitarvepoltto oli vapaata vuoteen 1866 asti.
Vuoden 1865 huonosta sadosta alkoi kolme kylmän ja sateisen kesän jakso, jolloin sadot märkänivät pelloille. Tuosta alkoi suuri nälänhätä. Leipäviljan säästämiseksi ( ja viinanpolttoeron kautta valtion tulojen lisäämiseksi ) kiellettiin viinan kotipoltto, paitsi suoritettua varsin tuntuvaa veroa vastaan. Laumoittain suomalaisia joutui jättämään kotinsa ja lähtemään kerjuulle ja valtavasti meitä kuoli nälkään ja tauteihin. Hätäaputöitä aloitettiin ja mm. rautatietä rakennettiin hätäaputyönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puo. Eli takapuoli pohjammaalla. Myös ahteri.
Esim. Väänsi p-skat puostans.
Eikö puo tarkoita myös etupuolta. Muistelin, että Väinämöinen teki vaskesta morsiamen, mutta jossakin kansalta kerätyssä maininnassa kerrotaan, että 'pahoin teki Väinämöinen, kun ei neidolle puota luonut'. Samoin Pohjanmaalta kotoisin oleva hoitoapulainen nimitti potilaan etupuolta puoksi.
Ehkä sitä on käytetty yleensä eritealueen sanana. Tuntemattomassa "jätti kuin koira kaskat puostans."
Puo tarkoittaa persettä.
Vierailija kirjoitti:
Pilakkumi= posliiniastia
Ankkastukki= pullapitko
Lavitta= tuoli
Ei!
Lavitsa on sänky!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiavati ja tausa. Pohjois-karjalaisittain tarkoittaa kahvikupin aluslautasta ja pesuvatia.
No eipä tarkoita, en koskaan ole noita kuullut vaikka Pohjois-Karjalassa olen koko ikäni asunut. Tiavati nyt varmaan on väännös sanasta teevati, mutta kuulostaa enemmän savon murteelta kuin karjalan tuollainen viäntäminen ja kiäntäminen. Tausa sana nevahööd meidän Pohjois-Karjalassa.
Olisiko tausa väännös sanasta taasa, jota jotkut käyttivät pesuvadista siellä meidän Pohjois-Karjalassa. Teevadista samaa mieltä kuin edellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vimpain l. vimpa = pitkä, notkea seiväs, johon on kiinnitetty suopunki.
Poromies silmustaa sillä kiinni poron tokastaan erotuksessa tai mongoli hevosen laumastaan. Mongoliksi urga, suopunki taas on arkan.
Myös kala.
Kyllä, vimpa on myös kala.
Vimba Vimba on särjen vaeltava serkku, mutta tuota sanaa vimpain käyttää nuoriso kyllä aivan väärissä merkityksissä, kuten myös esimerkiksi sanoja vempele ja härveli!
Joku täällä huseeraa.