Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Niinkin tavallinen sana kuin "mamma" aiheuttaa nykyään sekaannusta. Ennen tarkoitti isoäitiä länsisuomalaisittain. Ihan selkeä juttu. Mutta nykyään tarkoittaa myös äitiä tai raskaana olevaa.
Mamma on ruotsia ja tarkoittaa suomeksi nimenomaan äitiä eli emoa! Mummo eli acca sensijaan tarkoittaa isoäitiä. ( C-kirjaimet automaattisensuurin vuoksi! )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äyhköttää
Ähöttää
Mitä se tarkoittaa?
Voin olla väärässä mutta musta tuntuu että tarkoittaa hössöttämistä. Ihmisillä on kauhea hössöttäminen varsinkin suurperheissa joulun aikaan. Näin esimerkkinä.
Vihervassarit käyttävät puhumisesta nykyään sanaa "öyhöttää". Se on sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä on ponna? Jossakin Suomi-filmissä päähenkilö sanoo: älkää lapset itkekö, äiti keittää ponnaa, saatte makiaa.
Jäänyt mieleen, kun en ole ikinä missään kuullut ponnasta
Jospa se puhui ponusta? Se tarkoittaa pontikkaa, jonka kotipoltto oli luvallista vuoteen 1866. Silloin se pantiin veron alaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on ponna? Jossakin Suomi-filmissä päähenkilö sanoo: älkää lapset itkekö, äiti keittää ponnaa, saatte makiaa.
Jäänyt mieleen, kun en ole ikinä missään kuullut ponnasta
Jospa se puhui ponusta? Se tarkoittaa pontikkaa, jonka kotipoltto oli luvallista vuoteen 1866. Silloin se pantiin veron alaiseksi.
Oliko pontikan keitto luvallista. Olen selaillut sukutietoja ja silmään on osunut useita rangaistuksia viinanmyynnistä ja aivan kuin muistaisin, että keitostakin. Olisi aika ronski äiti, joka lohduttaisi lapsia pontikan valmistumisella.
Maakunnissa oli ennen vanhaa ruoilla omaperäisiä nimiä, joten tuo ponna voi olla mitä tahansa.
Meillä (Länsi- Suomessa) käytettiin sanaa kuuppa, kun tarkoitettiin vesikauhaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko verbi sipittää tuttu kenellekään muulle kuin minulle?
=kuiskata
On alkuaan venättä: Shopotom = kuiskata, tästä sopottaa kun esimerkiksi ordotoksipappi lukee loitsujaan itsekseen hiljaisella äänellä.
Samaa kantaa on virolaisen sotilasslangin hupaisa, tuliaseen äänenvaimenninta tarkoittava suputtaja ( kirj. viroksi "suputaja" - sanan sisällä kun kerake kahdentuu äännettäessä ).
Ortodoksipapista voidaan venäjänkielessä käyttää myös sanaa papa = isä, ääntyy venäjässä "popa" - tästä johtuu poppamies.
Popa ja papi tarkoitti vanhassa venäjässä pappia.
Miksi sinun täytyy halventaa muitten uskoa? Etkö voi ihan objektiivisesti tuoda esille asioita? En ole ortodoksi, mutta "esimerkiksi ordotoksipappi lukee loitsujaan itsekseen" kertoo kirjoittajastaan paljon (eikä mitään hyvää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasta, älä syö pelkkää, sanoi täti kahvipöydässä, kun söin nisua hörppäämättä kahvia.
Tietääkö muuten kukaan, mistä tulee sanonta "varsinainen jefreetta" ja mitä se tarkoittaa? Jefreetta kuulostaa raamatullisesta mutta lause on kuin vanhasta Suomi-filmistä. Eräs vanhempi nainen sanoi lemmikkikissastaan, että siinä varsinainen jefreetta. Mutta mihin se viittaa?
Sana tulee venäläisestä sotilasslangista. Alunperin saksaa. Gefreiter= korpraali.
Vau! Toiset täällä ovat todella tietorikkaita. Respect!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mesikämmen eli karhu
Onnikka eli linja-auto
Riehtilä eli paistinpannu
Rante eli sahanpurut yms. ulkona
Kolikärryt eli suurirattaiset kumittomat hevosvetoiset kärryt tavaroiden kuljettamiseen
Puo. Eli takapuoli pohjammaalla. Myös ahteri.
Esim. Väänsi p-skat puostans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähäkyrössä eli fyrrykyrössä pläkkärit (=peltisepät) tekivät fyrryjä eli puhallettavia hyrriä.
Pikkupoikana minullakin oli sellainen.
Vierailija kirjoitti:
kommuutti eli komero
Komuutti on pieni pöytä tai kaappi.
Sen päällä pidettiin yleensä pesuvatia ja sen päällä vesiastiaa naaman ja käsiensä pesua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vimpain l. vimpa = pitkä, notkea seiväs, johon on kiinnitetty suopunki.
Poromies silmustaa sillä kiinni poron tokastaan erotuksessa tai mongoli hevosen laumastaan. Mongoliksi urga, suopunki taas on arkan.
Myös kala.
Fröökynä ainakin on sana jota kukaan ei enää käytä tarkoittamaan neitiä. Toki neitikin on nykyään harvinainen, mutta varmasti tutumpi.
Mun ikinuori ei tuntenu sanaa "pitkäripainen"
Kyöpeli, kummitus, aave, ei ole enää tuttu, vaikka Kyöpelinvuoren useimmat tuntevat.
Vierailija kirjoitti:
Puo. Eli takapuoli pohjammaalla. Myös ahteri.
Esim. Väänsi p-skat puostans.
Eikö puo tarkoita myös etupuolta. Muistelin, että Väinämöinen teki vaskesta morsiamen, mutta jossakin kansalta kerätyssä maininnassa kerrotaan, että 'pahoin teki Väinämöinen, kun ei neidolle puota luonut'. Samoin Pohjanmaalta kotoisin oleva hoitoapulainen nimitti potilaan etupuolta puoksi.
Tyyris on ruåtsia ja viskata on ihan normaali sana! Wallah sharma shuluk!