Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Kiikki = puu, johon nyljettävä eläin ripustettiin. Sanonta " jäädä kiikkiin" tulee tästä nylkypuusta.
Vierailija kirjoitti:
Äijä oli ennen mun mielestä semmonen vanha ukko. Tosta edellisestä tuli mieleen, että korva oli esim kädensija, kahva. Koussikka on millä otetaan vaik pussista jauhoja tai muuta. Kopra on käsi, kämmen.
70-luvulla koulukaverit eivät tienneet mikä on korvo ja pitkospuut. Korvo löytyi että se on kantokahvallinen astia, pitkospuita veikattiin "talon tukihirsiksi", opettaja nauroi kovasti.
Nappo ja kuuppa sama asia, tosin aina oikaistiin, riippuen murrealueesta, tosin eivät silti olleet alkuperäisasukkaita.
Vierailija kirjoitti:
Verkilö.
Verkilö on ripustuslenkki esim. pyyheliinassa tai takissa.
Äimä = paksu isosilmäinen neula. Olla äimänä = olla huuli pyöreänä
Vierailija kirjoitti:
Äimä = paksu isosilmäinen neula. Olla äimänä = olla huuli pyöreänä
Mutta mikä on äimän käki?
Vierailija kirjoitti:
lapsenpäästäjä = kätilö
Myös "paarmuska" oli lapsenpäästäjä, eli yleensä joku kokeneempi naapurin nainen. Kuulostaa venäläiseltä lainalta?
Klänninki-sanan muotoa leninki käytän edelleen.Mekko on pikkulasten sana.Tuntuu ihan hullulta kun iltapuku on mekko.
salkkari = suola-astia
pakari = leivintupa
tuplat = talviajaksi laitettavat sisemmät ikkunat, kehysten ja karmien väli tiivistettiin liimapaperilla
Iltapäivälehden toimittajalla oli tänään vaikeuksia erottaa toisistaan kuopus ja esikoinen. Virhe on sittemmin korjattu, mutta olihan se hupaisa.
Sormustin, ompelutyössä sormenpään suojus neulanpistolta. Ainakin täällä Länsi-Suomessa käytettiin samaa tarkoittavaa fingerboria.
Jos otti hyvin pienen viinaryypyn saattoi joku sanoa että ´otin finkerporillisen´.
Vierailija kirjoitti:
Suurus = muona, ruoka
Myös mm. naudoille annettiin suurusta, eli kun aikaisemmin oli tapana kostuttaa vilja/jauhot, jota annettiin ruuaksi.
ylkä - sulho (sulhanen)
morsmaikku/morsmaikkoo (morsian)
sussu (tyttöystävä)
pimu - nuori vetänä nainen
kloppi - nuorukainen, nuori mies
(Ja jokainen muuten löytyy kielitston sanakirjastakin... )
Pilkkumi, en tiedä onko murresana, mutta ainakin kotonani Satakunnassa se oli keittiöastioihin kuuluva kulho.
Josta tulee kalmankalpeus ja kalmisto.