Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Veranta.

Itse käytän edelleen halatti sanaa (tai no halaatti), kun tarkoitan jotain kaapumaista/säkkimäistä rumahkoa vaatetta :D

Kauppala! Nykynuorisolle varmaan outo sana, kun on "historiaa".

Markka.  (Itse lapsena ihmettelin, kun mummo sanoi summan päälle aina, että "niin ja niin paljon vanhaa rahaa" eli aikaa ennen isoja devaltointeja 40-50-l; nythän itse saatan sanoa samoin, kun puhun vaikka 1970-l hinnoista). Pankkikirja. Säästöpossu.

Kuka puhuu vielä pikitiestä?

Oppikoulu, keskikoulu, kansakoulu, kansalaiskoulu;  opisto - ihan tosissaan joku on kysynyt, että miksi menin ensin jonnekin opistoon ja sitten vaista "vanhana" tein siitä AMK:n (no ... 80-l ei voinut mennä AMK:hin...). Äiti puhuu jatkoluokista (40-l syntynyt).

Teknologia sanasto muuttuu nopeaa.

NMT-puhelin. Puhelinkoppi. Puhelinluettelo. Kaukopuhelu. Kolikkopuhelin. Hehkulamppu on kohta muinaishistoriaa. Lerppu, korppu, kasettinauhuri. Kannettava kasettinauhuri.  Kannettava radiokasettinauhuri. Levysoitin.  Enolla on vielä se kelanauhuri. Stereot.

Oljami = yökylässä olemeinen; Tuut sie oljamii(n)? 

Kututtaa = pyytää tuomaan; Toin nyt näitä porkkanoita kun Jussi kututti.

(536) Nuori harjoittelijamies tuli hämmentyneenä kysymään, että onko meillä joku faksi? Missä se on ja miltä sen näyttää? Miten sitä käytetään? Eikä tästä ole kuin 5 vuotta. Joskus se oli high tech.

Kielipoliisille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielipoliisiko se iski jälleen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä mainittu paljon ihan oikeitakin suomenkielen sanoja, mutta suurin osa ei ole oikeaa suomenkieltä. Tietenkin kappa, ja soikko esimerkiksi ovat, mutta paljon on erilaisia murresanoja, joita ei kaikissa osassa Suomea ole tiedetty edes silloin kun näitä sanoja käytettiin ihan yleisesti jossain alueella Suomessa.

Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana. Tulee venäjän ruokaa tarkoittavasta sanasta, alun perin stadin slangia johtuen siitä että venäläiset sotilaat kasarmeissaan Helsingissä Venäjän vallan alla ollessa antoivat suomalaisille joskus sapuskaa.

Sama kuin sanoisi että pottu on vanha suomalainen sana, jota ei välttämättä vaikka nuori helsinkiläinen tiedä.

Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.

Onko sitten vanhoja oikeita kirjakieleen kuuluvia suomenkielen sanoja esim. slaafaaminen, donna, tseenaaminen, tströttaaminen, smörgarit, bloosaaminen, klabbi jne. Ei näitäkään vanhoja sanoja ole tunnettu koko Suomessa eivätkä todellakaan ole suomenkieltä.

No haloo  - on kyllä siinä Kielitoimiston sanakirjassasi

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

.

Iso osa sanoista kielessämme on lainasanoja. Noista vanhoistakin sanoista useat.

Esim. tuo viskaali tulee ruotsista, ja siihen latinasta   (Ruotsi toinen isäntämme Venäjän rinnalla historiassa = paljon lainasanoja) ruots. fiskal < lat. fiscalis

Tietenkin kaikkiin kieliin tulee lainasanoja, etenkin naapurimaista. Englannin kieleen otetaan lainasanoja lähes suoraan tai suoraankin, esim. "sauna" on englannin kielen sana. Tämän takia englannin kieli onkin sanavarastoltaan maailmaan laajin kieli ja yleiskieli kansainvälisesti. Latinastahan ne tietenkin tulevat monet sanat johdoksineen eivätkä sillaisenaan (yleensä) paitsi lääketieteellisessä latinassa (osa kreikan kielestä kuitenkin). Latina kun on aikanaan ollut se maailman kieli kuten englannin kieli nykyisin. Mutta täällä esitetyistä paikallisista murresanoista ei suurin osa ole lainasanoja, eivätkä oikeaa suomen kieltä. Lähde edelleen kirjoittamaan näillä sanoilla vaikka stadin vanhalla slangilla jokin tieteellinen artikkeli tai gradu tai väitöskirja tai edes vaikka ammattikorkeakoulun opinnäytetyö niin katsotaan miten käy.

Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana.

Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.

Mutta yllä oleva väitteesi ei pidä paikkaansa: sapuska on suomea kielitoimiston sanakirjan mukaan (laina venäjästä).

Ja viskaali ei ole mitään alkuperäistä, aitoa suomea, vaan myös lainasana: ruotsin kautta latinasta.

Murre ja slangi ovat ihan oikeaa suomea: ne eivät ole silti kirjakieltä eivätkä yleiskieltä.

.

Väitteesi eivät pidä paikkaansa.

No jaa, mikä sitten on oikeaa suomea. Suomen kirjakieli on keinotekoisesti rakennettu, otettu sieltä ja tuolta länsimurteista ja tuputettu kaikille kirjakieleksi. Murteet ovat sitä aitoa ja oikeaa suomea, sitä, jota eivät ole Agricolat pilanneet ruotsalaisilla kirjoitusvirheillä. Ja kuten täällä jo on kerrottu, lainasanoja on yllin kyllin, ruotsista, venäjästä, saksasta, Baltian maista ja vielä kauempaa.

Kastettava (= kahvin kanssa tarjoiltava keksi yms) "En ehtinyt käydä kaupassa niin nyt ei ole mitään kastettavaa pöydässä."

Tunteeko kukaan sanaa kurjuri linja-autosta, isä oli Karjalasta.

Varikseksen saappaat tai varissaappaat, paljain jaloin kulkemisesta rohtuneet jalat.

Korsteeni

savupiippu

kulmikas iso mies

http://www.vauva.fi/keskustelu/3951058/ketju/mika_on_korsteeni?changed=…

-

(Google kysyy, tarkoititko korsetti .... yritin googlata korsteeni mies)

Vierailija kirjoitti:

Kuka puhuu vielä pikitiestä?

Helsingin sanotaan olevan "pikitien päässä."

Kessu, kessutella = tupakka, tupakoida

Kortteeri, pitää kortteeria, kortteerata = majapaikka, majailla

Riiata, riiastella, heilastella = seurustella

Hakkailla, riiustella = kosiskella, flirttailla

Peijakas, peeveli, lempo = muunnos perkeleestä, lievennetty kirosana

Tiima = tunti, tuokio

Kiire = pääläki "kiireestä kantapäähän"

Kalmo = kuollut, ruumis

Saivare = täin muna, saivaristo = tukka, vrt. saivarrella

Vierailija kirjoitti:

Kakluuni, kommuuti, nisu, leeta, hällä, piironki

Klahvi=  lipasto jossa oli luukku saranoiden varassa, olisi voinut käyttää pöytänä.