Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kappa ei ole todellakaan sen vanhempi tai tuntemattomampi sana ainakaan minulle kuin vaikka auto. Juuri mietittiin vaimon kanssa millaiset kappaverhot ostettaisiin keittiön ikkunaan. Eikö se nyt ole ihan yleisesti edelleen käytössä oleva yleisesti tunnettu sana? Vai puhuuko suuri osa ihmisistä keittiön verhoista jos tarkoitus on laittaa kappaverhot? Ei kai kukaan laita keittiön ikkunaan täyspitkiä verhoja?
Kappa on myös mitta.
Kappa on myös japanilainen aave.
Epatto = hulttio, hylkiö, lainsuojaton
Kielipoliisiko se iski jälleen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täällä mainittu paljon ihan oikeitakin suomenkielen sanoja, mutta suurin osa ei ole oikeaa suomenkieltä. Tietenkin kappa, ja soikko esimerkiksi ovat, mutta paljon on erilaisia murresanoja, joita ei kaikissa osassa Suomea ole tiedetty edes silloin kun näitä sanoja käytettiin ihan yleisesti jossain alueella Suomessa.
Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana. Tulee venäjän ruokaa tarkoittavasta sanasta, alun perin stadin slangia johtuen siitä että venäläiset sotilaat kasarmeissaan Helsingissä Venäjän vallan alla ollessa antoivat suomalaisille joskus sapuskaa.
Sama kuin sanoisi että pottu on vanha suomalainen sana, jota ei välttämättä vaikka nuori helsinkiläinen tiedä.
Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.
Onko sitten vanhoja oikeita kirjakieleen kuuluvia suomenkielen sanoja esim. slaafaaminen, donna, tseenaaminen, tströttaaminen, smörgarit, bloosaaminen, klabbi jne. Ei näitäkään vanhoja sanoja ole tunnettu koko Suomessa eivätkä todellakaan ole suomenkieltä.
No haloo - on kyllä siinä Kielitoimiston sanakirjassasi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
.
Iso osa sanoista kielessämme on lainasanoja. Noista vanhoistakin sanoista useat.
Esim. tuo viskaali tulee ruotsista, ja siihen latinasta (Ruotsi toinen isäntämme Venäjän rinnalla historiassa = paljon lainasanoja) ruots. fiskal < lat. fiscalis
Tietenkin kaikkiin kieliin tulee lainasanoja, etenkin naapurimaista. Englannin kieleen otetaan lainasanoja lähes suoraan tai suoraankin, esim. "sauna" on englannin kielen sana. Tämän takia englannin kieli onkin sanavarastoltaan maailmaan laajin kieli ja yleiskieli kansainvälisesti. Latinastahan ne tietenkin tulevat monet sanat johdoksineen eivätkä sillaisenaan (yleensä) paitsi lääketieteellisessä latinassa (osa kreikan kielestä kuitenkin). Latina kun on aikanaan ollut se maailman kieli kuten englannin kieli nykyisin. Mutta täällä esitetyistä paikallisista murresanoista ei suurin osa ole lainasanoja, eivätkä oikeaa suomen kieltä. Lähde edelleen kirjoittamaan näillä sanoilla vaikka stadin vanhalla slangilla jokin tieteellinen artikkeli tai gradu tai väitöskirja tai edes vaikka ammattikorkeakoulun opinnäytetyö niin katsotaan miten käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sana elätti miten tuttu tai käytössä yhä? elätti - lemmikki, ihminen myös.
Elätti on melko tuttu, esim. elättivaari joissakin vanhoissa elokuvissa, ajalta kun eläkejärjestelmää ei ollut. Lavetti on aivan nykyinen sana eikä mitenkään "vanha", armeijassa se on tavanomaisessa normaalissa käytössäi edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en nyt tiedä, kun etsittiin harvinaisia tai vanhoja suomenkielen sanoja joita käytettiin. Niin onko nyt niin, että on etsittävä jostain, onko murresana vai yleiskielen sana? Jos esim ihan yleisesti on käytetty jotakin sanaa, niin onko väliä onko murresana , lainasana, vai mikä? Kun moni sana on alunperin johdettu venäjän tai ruotsinkielisestä sanasta, niin rajan veto alkaa olla vaikeaa, mikä sana on "suomea"
Vierailija kirjoitti:
Onko sana elätti miten tuttu tai käytössä yhä? elätti - lemmikki, ihminen myös.
Nuorempi vois loukkaantua, kun kysyis mikä on elätin nimi. Itse kyllä ymmärrän, että lemmikistä puhutaan.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä ennen oli ihan yleisesti elukoita. Nyt taitaa elukka olla negatiivinen sana, eikä eläintä tarkoita ollenkaan.
Eipä ole kauan, kun puhuttiin työmiehistä. Nyt on työntekijöitä, työhenkilöitä... tyyliin vaikka kaivosmies on kaivoshenkilö/työntekijä ja monta muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kiinnostais, miks se olla pihassa sai niin paljon alapeukkuja? Käytetäänkö sitä ihan yleisesti jossain päin, vai eikö nimenomaan käytetä? Kun on joskus ihmetelty, mitä toinen tarkoittaa, olla pihassa tarkoittaa toisille olla ulkona pihalla, talon pihassa ja toisille tarkoittaa olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vanna (=amme), pirssi (=taksi), paula-anturat (=sandaalit), malka (=hirsi), ylkä (=sulhanen), eriö (=wc), rotvalli (=reunakiveys kadulla), vossikka (=vuokrattava hevosajuri), kraatari (=räätäli), lukkari (=kanttori), komelianttari (=näyttelijä)
Onks tää meidän lande pahastikin ajastaan jäljessä vai miks pirssi, rotvalli ja lukkari on ihan perussanoja täällä päin nuortenkin keskuudessa? :D
N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielipoliisiko se iski jälleen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täällä mainittu paljon ihan oikeitakin suomenkielen sanoja, mutta suurin osa ei ole oikeaa suomenkieltä. Tietenkin kappa, ja soikko esimerkiksi ovat, mutta paljon on erilaisia murresanoja, joita ei kaikissa osassa Suomea ole tiedetty edes silloin kun näitä sanoja käytettiin ihan yleisesti jossain alueella Suomessa.
Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana. Tulee venäjän ruokaa tarkoittavasta sanasta, alun perin stadin slangia johtuen siitä että venäläiset sotilaat kasarmeissaan Helsingissä Venäjän vallan alla ollessa antoivat suomalaisille joskus sapuskaa.
Sama kuin sanoisi että pottu on vanha suomalainen sana, jota ei välttämättä vaikka nuori helsinkiläinen tiedä.
Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.
Onko sitten vanhoja oikeita kirjakieleen kuuluvia suomenkielen sanoja esim. slaafaaminen, donna, tseenaaminen, tströttaaminen, smörgarit, bloosaaminen, klabbi jne. Ei näitäkään vanhoja sanoja ole tunnettu koko Suomessa eivätkä todellakaan ole suomenkieltä.
No haloo - on kyllä siinä Kielitoimiston sanakirjassasi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
.
Iso osa sanoista kielessämme on lainasanoja. Noista vanhoistakin sanoista useat.
Esim. tuo viskaali tulee ruotsista, ja siihen latinasta (Ruotsi toinen isäntämme Venäjän rinnalla historiassa = paljon lainasanoja) ruots. fiskal < lat. fiscalis
Tietenkin kaikkiin kieliin tulee lainasanoja, etenkin naapurimaista. Englannin kieleen otetaan lainasanoja lähes suoraan tai suoraankin, esim. "sauna" on englannin kielen sana. Tämän takia englannin kieli onkin sanavarastoltaan maailmaan laajin kieli ja yleiskieli kansainvälisesti. Latinastahan ne tietenkin tulevat monet sanat johdoksineen eivätkä sillaisenaan (yleensä) paitsi lääketieteellisessä latinassa (osa kreikan kielestä kuitenkin). Latina kun on aikanaan ollut se maailman kieli kuten englannin kieli nykyisin. Mutta täällä esitetyistä paikallisista murresanoista ei suurin osa ole lainasanoja, eivätkä oikeaa suomen kieltä. Lähde edelleen kirjoittamaan näillä sanoilla vaikka stadin vanhalla slangilla jokin tieteellinen artikkeli tai gradu tai väitöskirja tai edes vaikka ammattikorkeakoulun opinnäytetyö niin katsotaan miten käy.
Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana.
Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.
Mutta yllä oleva väitteesi ei pidä paikkaansa: sapuska on suomea kielitoimiston sanakirjan mukaan (laina venäjästä).
Ja viskaali ei ole mitään alkuperäistä, aitoa suomea, vaan myös lainasana: ruotsin kautta latinasta.
Murre ja slangi ovat ihan oikeaa suomea: ne eivät ole silti kirjakieltä eivätkä yleiskieltä.
.
Väitteesi eivät pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
On täällä mainittu paljon ihan oikeitakin suomenkielen sanoja, mutta suurin osa ei ole oikeaa suomenkieltä. Tietenkin kappa, ja soikko esimerkiksi ovat, mutta paljon on erilaisia murresanoja, joita ei kaikissa osassa Suomea ole tiedetty edes silloin kun näitä sanoja käytettiin ihan yleisesti jossain alueella Suomessa.
Esim. sapuska. Ei se ole suomenkielen sana. Tulee venäjän ruokaa tarkoittavasta sanasta, alun perin stadin slangia johtuen siitä että venäläiset sotilaat kasarmeissaan Helsingissä Venäjän vallan alla ollessa antoivat suomalaisille joskus sapuskaa.
Sama kuin sanoisi että pottu on vanha suomalainen sana, jota ei välttämättä vaikka nuori helsinkiläinen tiedä.
Oikeita vanhoja suomenkielisiä vanhoja sanoja ovat esimerkiksi seimi, kätkyt, kapalot, ajos, unilukkari, ajastaika, muonamies, viskaali, sokeritoppa, jakomielitauti.
Onko sitten vanhoja oikeita kirjakieleen kuuluvia suomenkielen sanoja esim. slaafaaminen, donna, tseenaaminen, tströttaaminen, smörgarit, bloosaaminen, klabbi jne. Ei näitäkään vanhoja sanoja ole tunnettu koko Suomessa eivätkä todellakaan ole suomenkieltä.
Sokeritoppa on suora laina ruotsista = sockertopp, samoin viskaali. Ja jos oikein halutaan lähteä viilaamaan, niin lukkari, muona ja tauti ovat myös lainasanoja.
Vierailija kirjoitti:
Kölninvesi
eli Eau de Cologne, suomalaisittain kolina.
Vierailija kirjoitti:
Äpärä = avioton lapsi.
Ja niitä piisaa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Vanhoilla mummoilla on tapana sanoa mitä sattuu. suotakoon se heille, ei olla huomaavinaan.
Kyllä vanhemmillanikin on talossa tampuuri, eivätkä he ole vielä mitään vanhuksia edes.
Meilläpäin suomea on porstua, vaikka tampuuri sanankin ymmärsin.
Meillä päin on vanhoissa taloissa veranto, eli ulkoeteinen. Verannosta kun menee seuraavaan "huoneeseen", päästään porstuaan, eli sisempään eteiseen. Sitten ollaankin jo pirtissä. Pirtin vieressä on vielä kamari ja saattaa olla köökikin.
suvi merkityksessä kesä on harvinaistunut