Muita joita ahdistaa olla viehättävä ulkonäöltään? Tuntuu, että en saa rauhaa ollenkaan..
En edes itse pidä itseäni mitenkään erityisenä. Mutta kaikki sukulaiset ja kaverit sanovat, että olen todella söpö ja hyvännäköinen..
Olen samalla myös ujo ja jännitän uusia ihmissuhteita ja luonnollisesti eniten suhteita joissa on ihastusta/ kiinnostusta.
Varmaan erikoista, että joku valittaa tästäkin, mutta olen huomannut, että melkeinpä missä vaan alkaa joku vastakaista sukupuolta oleva vilkuilla minua ja jatkuvasti sekä tulee myös iskemisyrityksiä yms...
Tämä on siis ihan oikeasti ahdistavaa, kun tuntuu, että lähes kaikissa tuttavuuksia (siis vastakkaisen sukupuolen kanssa) alkaa vaikuttamaan siltä, että tämä toinen on kiinnostunut..
Ahdistavaa haluaisin vain olla rauhassa enkä edes juuri kaipaa parisuhdetta..
Olen tarkoituksella alkanut jättämään välillä hiuksia pesemättä ja näyttämään hieman, epäsiistimmältä... no joo oon saannu rauhaa vähän enemmän...
Onko ketään joka ymmärtäisi minua?
Kommentit (122)
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Tunne tulee siitä, että ihastuksen kohde et ole SINÄ vaan ulkomuotosi. Se tuntuu tyhjältä. Ihmiset sivuuttavat sinut ja haluavat kehoasi.
T. Kaunis täti
Auttaisiko jos ne haluaisivat päätä myös?
Ei.
kuulostaa inhottavalta... tsemppiä. Oma ongelmani on se, että olen sen verran ruma, että ihan tuntemattomatkin joskus kommentoi :( kuin "palauttaakseen maan pinnalle" vaikka mitä palautettavaa muka on, en ole päivääkään kuvitellut olevani hyvännäköinen ja jos vaikutan ylpeältä, se johtuu vaan siitä että olen varautunut koska pelkään. Huoh.
Kaikilla meillä on omanlaiset ongelmat... olisikohan helpointa olla semmoinen peruskelvollinen tavis ilman wow- tai eww -efektejä.
Olen pahoillani. Kytättynä oleminen on kurjaa.
Vyötä ympärillesi pari tyynyä, niin saat olla ihan rauhassa.
Perverssit setämiehet tuijottavat mielellään silmät tapillaan (hyvä, että edes jokin) nuoria naisia.
Pulleampana saat olla rauhassa.
Katsoin joskus bussissa sattumalta kahta tyttöä. Toinen oli nätti, meikattu ja laitettu. Toinen kulki rähjäisissä vaatteissa ja näytti epäsiistiltä. Tarkemmin katsottuna hän oli todella kaunis. Mietin syytä, kunnes tulin siihen tulokseen, että hän ei saisi meikattuna ja tiukoissa vaatteissa kulkea kadulla rauhassa. Epäreilua, mutta totta.
N
Itse olen jo unohtanut tuijottelut. Tunnistn ilmiön kuitenkin hyvin.
Tyttäreni sen sijaan on vähän ahdistunut. Varsinkin matut tuijottavat erittäin tiiviisti ja lyöttäytyvät seuraan illoin milläkin verukkeella. '
Olen toki ohjeistanut, ettei katsettakaan sinne päin. Ymmärrän kuitenkin, että akuutissa tilanteessa se on vaikeaa.
Kauneus voi jopa suojata, koska "rumempi" tyttären kaveri on koko ajan myrskyn silmässä ahdistelun suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Olen komea mies ja oikeastaan kaikki naiset elehtivät seurassani sillä tavalla, että eivät oikein keksi miten päin olisivat. Myös katselevat jatkuvasti. No en minä sinällään kyllä naiskavereita edes kaipaa, riittää että on yksi tyttöystävä. En kuitenkaan ota tätä kovin raskaasti, miksi sinä otat? Tunnen olevani oikeastaan vähän onnekas. Iäkkäiden naisten pitkät katseet eivät kyllä hirveästi mairittele kuitenkaan.
Riisun sinua aina silmilläni.
N1950
PS Keskivartalollasi on löysää.
Kyllä ymmärtää. Se on todella ahdistavaa sillä eihän se normaalia ole moinen mielenkiinto. Pahon on silloin kun on ihan pakko torjua ja sitten alkaa ne puheet koska kaikki eivät kestä torjutuksi tuloa. Koet aina ajatella että sinä itse valitset seurasi ja jos se ei sovi jollekin se on hönen oma ongelmansa ja mene eteenpäin.
Lopeta meikkaaminen ja ala syödä suklaata. Eiköhän se sillä korjaannu.
Leikkaa siili ja värjää se räväkän punaiseksi. Jos siis nyt ihan oikeasti haluat olla vähemmän viehättävä etkä vaan salaa tykkää ihailusta.
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa tarkkailemasta muita ihmisiä, niin ongelma poistuu. Luultavasti moni katsoo jo ihan siksi, että mitä kuikuilet/vaanit.
Miten niin, jos ei voi julkiseen kulkuneuvoon mennä ilman että kuski ja miesmatkustajat katselevat? Aloittajan ongelma on todellinen, kuten muutkin ovat täällä kertoneet.
Älä meikkaa ja hiukset lyhyeksi ja vaatteet vähemmän muodikkaita. Ei kukaan katso sinua.
Huvittavinta on kun on joskus ollut oikeasti kaunis ja nyt tukka ja tissit lähteny, hampast keltaset ja ryppyjä naamassa iän mukana. Silti pidän edelleen itseäni kauniina vaikka kuljen ilman meikkiä ja ryysyissä. Sit aina muistan ainiin pitäisi ehkä laittautua koska olen nykyään susiruma :D. On niin kun superkauniin identiteetti edelleen ja tuntuu oudolta kun KUKAAN ei katso :)
Puit sanoiksi mun tuntemukset ja olemuksen. Ahdistaa kun ystävät ja sukulaiset puhuu ja kertoo kuinka se ja se kehui kauniiksi, on minusta kiinnostunut jne.
Kerrankin olin häissä mieheni avecina, pahaksi onneksi häät oli täynnä nuoria vapaita miehiä, jotka vuoronsa toisen jälkeen mm. kävi ihmettelemässä vihittävältä parilta kuka olen, olenko vapaa. Hävetti ja ahdisti, tunsin olevani juhlien keskipiste tahtomattani.
Voi olla vaikea ymmärtää, mutta tuollainen näkyvä huomio voi olla loukkaavaa ja rajoja rikkovaa. Kenenkään ulkonäköä ei pitäisi riepotella, kohdella kuin esinettä. Siitä tulee todella epämiellyttävä ja alaston olo.
Vierailija kirjoitti:
Aika auttaa ☺
Mutta siihen menee kauan. Ap:n täytyy jaksaa vielä vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavinta on kun on joskus ollut oikeasti kaunis ja nyt tukka ja tissit lähteny, hampast keltaset ja ryppyjä naamassa iän mukana. Silti pidän edelleen itseäni kauniina vaikka kuljen ilman meikkiä ja ryysyissä. Sit aina muistan ainiin pitäisi ehkä laittautua koska olen nykyään susiruma :D. On niin kun superkauniin identiteetti edelleen ja tuntuu oudolta kun KUKAAN ei katso :)
Sama!
Kun on se kauniin naisen identieetti muodostunut, niin ei osaa luopua siitä. Edelleen astun kuin kuningatar huoneeseen ja huomaan, että joku läski aknenaama (jolla ikää 30 vuotta vähemmän) ns. valaisee tilan.
Näin se vain on. Miehet ovat biologian uhreja... Se kammottavimmankin näköinen parikymppinen on aina parempi kuin kaunis kuusikymppinen.
Tämän kanssa on vain elettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavinta on kun on joskus ollut oikeasti kaunis ja nyt tukka ja tissit lähteny, hampast keltaset ja ryppyjä naamassa iän mukana. Silti pidän edelleen itseäni kauniina vaikka kuljen ilman meikkiä ja ryysyissä. Sit aina muistan ainiin pitäisi ehkä laittautua koska olen nykyään susiruma :D. On niin kun superkauniin identiteetti edelleen ja tuntuu oudolta kun KUKAAN ei katso :)
Sama!
Kun on se kauniin naisen identieetti muodostunut, niin ei osaa luopua siitä. Edelleen astun kuin kuningatar huoneeseen ja huomaan, että joku läski aknenaama (jolla ikää 30 vuotta vähemmän) ns. valaisee tilan.
Näin se vain on. Miehet ovat biologian uhreja... Se kammottavimmankin näköinen parikymppinen on aina parempi kuin kaunis kuusikymppinen.
Tämän kanssa on vain elettävä.
Tietenkin, mutta se nuoruuden kauneus pitää osata unohtaa eikä mennä kuin kuningatar huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavinta on kun on joskus ollut oikeasti kaunis ja nyt tukka ja tissit lähteny, hampast keltaset ja ryppyjä naamassa iän mukana. Silti pidän edelleen itseäni kauniina vaikka kuljen ilman meikkiä ja ryysyissä. Sit aina muistan ainiin pitäisi ehkä laittautua koska olen nykyään susiruma :D. On niin kun superkauniin identiteetti edelleen ja tuntuu oudolta kun KUKAAN ei katso :)
Sama!
Kun on se kauniin naisen identieetti muodostunut, niin ei osaa luopua siitä. Edelleen astun kuin kuningatar huoneeseen ja huomaan, että joku läski aknenaama (jolla ikää 30 vuotta vähemmän) ns. valaisee tilan.
Näin se vain on. Miehet ovat biologian uhreja... Se kammottavimmankin näköinen parikymppinen on aina parempi kuin kaunis kuusikymppinen.
Tämän kanssa on vain elettävä.
Läski aknenaama?
Mielestäni sinun pitäisi miettiä käytöstäsi.
N52
Itsekin olin parikymppisenä ihan kivannäköinen (nyt toki neljääkymppiä lähestyvä ja rupsahtanut :), ja ehdotteluissa inhottavinta oli, että ehdottelijat olivat järjestään joko reilusti vanhempia /humalaisia/ulkomaalaisia ukkoja. Ei oikein sellainen lähestyminen tuntunut mukavalta.
En lukenut ketjua, totean vain, että aloituksessa on ristiriita: ahdistunut ihminen ei ole koskaan viehättävän näköinen.
Mä nyt en mikään kuvankaunis ole, mutta aika nätti kuitenkin. Tuijotteluita saan, mutta en siinä määrissä että se haittaisi, enemmän saamani huomio imartelee.
Oon kuitenkin kohdannut miehiltä välillä todella hyökkääviä kommentteja. "Luuleks että oot aina noin nätti?" tai "Ei tässä elämässä pitkälle pötki olemalla vaan kaunis". Nämä kommentoijat ovat siis esim baarissa iskemään tulleita miehiä, jotka olen joskus ehkä vähän tylystikin torjunut. Eivät tunne ollenkaan, mutta päättelevät ulkonäöstä, että mussa ei sen lisäksi mitään muuta ole.
Ymmärrän ap:n ongelman. Tämä on mulla johtanut yksinäisyyteen ja kyynisyyteen itse asiassa, kun olen huomannut, että moni mies hakee kontaktia aina jokin mielessään, vaikka esittäisivät aluksi muuta. Naisten kanssa taas on vaikea ystävystyä, jos on heitä viehättävämpi ja "saa" kaiken huomion. Vielä kun olen ujo, joten vaikutan huonosti lähestyttävältä ja varmaan ylpeältä.
Moni siis hakee huomiotani ja seuraani, mutta on tai yrittää olla minulle ilkeä tai epärehellinen.