Uskomatonta mistä ihan perusasioista vanhemmille täytyy huomauttaa päiväkodissa
saappaat kun sataa
sormikkaat vasta kun osaa ne itse pukea
1v ei ole enää vauva ym. ym.
Olen opiskelijana päiväkodissa ja ihmetyttää.
Emme voi huomioida jokaista vanhempaa 1/2 h joka aamu ja "vastaanottaa" henk.koht. kun on kiire. Punainen mattoko pitäisi levittää??
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Todella kiinnostaisi tietää missä tilanteessa vanhemmalle pitäisi sanoa, että "yksivuotias ei ole vauva".
Yksivuotias on tosi pieni olemaan päiväkodissa, ja sitten vielä ei saisi olla vauva! En lukenut koko ketjua tuliko selvennystä, mutta tosi outo itsestäänselvyys hoitajan suusta.
Kuuntele siinä mäkätystä jostakin sormikkaista, kun lapsi kertoo omin sanoin, miten isä nukahtaa oluiden jälkeen joka viikonloppu sohvalle ja äiti ravaa baarissa.
Kuka jättää alle yksivuotiaan tarhahoitoon? Paskamutsi. Pitikö se lapsi sitten hankkia? Ei alkeellisintakaan tajua kiintymyssuhteiden vaikutuksesta loppuelämään.
Minusta taisi tulla juuri vela, kun lukee tätä ketjua.
1v on vielä vauva. Vasta opettelee juomaan lehmänmaitoa. Sormikkaat on joskus vaan se hyvä vaihtoehto jos rukkaset on liian kuumat, ilman liian kylmä ja erityisesti kurarukkasten alle hyvät. Saappaat sadekelillä joo, mutta nykyään on niin hyviä kenkiä, että ovat vedenpitäviä. Hoitajien on huomioitava vanhemmat ja lapsi heidän saapuessaan. Lapsi pitää tägätäkkin sisälle ja silloin hoitajan on vaan otettava irti se hetki siihen. Samalla vanhemmat usein kertovat jos on jotain mitä on sille päivälle huomioitava, esim toive kiireen takia, että lapsi olisi noutoaikaan puettu, lapsella on lääkitys ja voi aiheuttaa ripulia jne. Sinun kannattaa nyt miettiä, suuntaatko lasten ja nuorten puolelle, ja jos sinne niin päiväkoti ei taida olla sinulle soveltuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea pukeutuminen on asia josta vanhempien kyllä kuuluisi huolehtia. Mutta että lasta ei huomioitaisi mitenkään hänen tullessaan päiväkotiin!!?? Onko totta? Onko tällaisia päiväkoteja oikeasti olemassakaan? Ei tulisi kuuloonkaan meidän päiväkodissa! Aina otetaan iloisesti vastaan eikä ole koskaan edes erityistä kiireen tuntua. Hoitajat on ammattitaitoisia ja ihania. Kaikki sujuu niin yllättävän rauhallisessa ilmapiirissä ja lapsen tarpeet huomioiden vaikka lapsia on paljon. Mä en edes suostuisi jättämään lastani paikkaan jossa hoitajilla ei olisi aikaa muka edes tulla tervehtimään! Miten ihmeessä mikään muukaan toiminta voi sujua jos kerran niin kiire on? Tällaisessa paikassa täytyy olla täysi kaaos aamusta iltaan!
Luitko aloitusta edes kunnolla? Ap mainitsi, ettei ole aikaa puolta tuntia vastaanottaa jokaista lasta. Ei puhunut mitään sellaista, että ei vastaanoteta ollenkaan.
Luitko itse? Kyllä siinä vaan sanotaan että ei ehditä vanhempaa huomioida puolta tuntia ( mikä on selvä asia eikä kai kukaan tällaista odottamaan) MUTTA lause sitten jatkuu ettei ehditä vastaanottaa HENKILÖKOHTAISESTI kiireestä johtuen ja tätä en kyllä hyväksy! Jokaikinen lapsi tulee vastaanottaa henkilökohtaisesti! Niin kiire ei voi olla että lapsi jää oman onnensa nojaan tullessaan.
Tulee ottaa vastaan henkilökohtaisesti, mutta ei sekään aina ihan niin helppoa ole. Jotku vanhemmat tosiaan hyvästelee sitä lastaan puolentunnin ajan, mutta kuitenkin olettavat että työntekijä ottaa sen lapsen vastaan ja esim. syliin. Maailman ärsyttävin tilanne oikeasti, kun koko ajan yrittää sivusta tulkita tilannetta, että no joko nyt pitä syöksyä ottamaan se lapsi, vai vieläkö vanhempi vetää sen lapsen takaisin syliin vartin halituokiota varten. Toisin yksinkertainen ratkaisu näissä tilanteissa on sanoa vanhemmalle, että "sano sitten kun voin ottaa lapsen" ja vaikka lukea kirjaa muille lapsille.
Mutta onhan nuo silti vähän vanhemmalta sellaista tilannettajuttomuutta, voisko sen lapsen vaikka halia jo lokeroilla ja sitten vasta tulla ryhmään ja ripeä lähtö, niin että muiden ei tarvitse kuunnella sitä pulinaa ja lapsen itkua ja vanhempaan takertumista, vaan voivat keskittyä esim. kirjan kuunteluun.
Mutta nämä on näitä, pikkujuttuja loppupeleissä, mutta kyllä tämä ala on sellainen, ettei se ihan lyhytpinnaisimmille sovi, eikä myöskään niille jotka jää tilanteista kiukkuamaan kuukausiksi, stressiinhän siinä kuolis.Minulle on joskus käynyt niinkin, että olen jo ottamassa lasta vanhemmalta, mutta vanhempi ei päästäkkään lapsesta irti. Tai olen ottanut lapsen syliini, mutta vanhempi ottaakin lapsen takaisin omaan syliinsä.
Yritä siinä nyt sitten ottaa se lapsi vastaan ja yrittää samalla huomioida ne muutkin lapset :D Koomisia tilanteita.
Järkyttävää. Uskallatko edes ajatella, miten vittumaisia tilanteita moneen muuhun työhön saattaa sisältyä?
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen kanssa, miten opiskelija voi olla noin ylimielinen jo. Toisaalta ehkä sitä silloin kuvittelee olevansa kaikkitietävä, myöhemmin alkaa nähdä asioiden monimuotoisuuden.
Nämä on niitä lähihoitajia joista tule "lääkäreitä"
Olen tyytyväinen, että olen saanut itse hoitaa lapset kotona. En jaksaisi mitään säätöä, kun itse tekee, niin priimaa pukkaa... ;)
Turha valittaa jokanen sen oman alansa hommaa. Itsekki opiskelin tuota sosiaali ja terveys alaa. Kun tajusin et ei oo todellakaan mun juttu niin lopetin kesken. Mitä sitä väkisin opiskelee sellasta mitä vihaa. Tuohon alaan nyt vaan kuuluu ihmisten kanssa käyminen nimiki kertoneen kaiken.
Kyllästyvät ne opettajatkin. Ensin on ties miten korkeasti koulutettu ja sitten työnnetään jotakin somalia ja romania luokalle. Helmiä sioille. Mutta tätähän ei saa taas ääneen sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele siinä mäkätystä jostakin sormikkaista, kun lapsi kertoo omin sanoin, miten isä nukahtaa oluiden jälkeen joka viikonloppu sohvalle ja äiti ravaa baarissa.
Lapsi joka osaa noin tarkkaan kertoa kotiolonsa osaa myös pukea sormikkaansa ihan itse.
Ja osaavat myös auttaa pienempiä sisaruksia pukemisessa.
Tuo muuten olikin hyvä näkökanta. Lapsi, joka ikäkauteensa nähden on turhan omatoiminen, voi herättää huolta. Niillä tytöillä ei ole hiukset letitettynä tai pojilla hiukset tarkasti parturoituna.
Kuulehan lastentarhan työntekijöiltä vanhemmista, jotka silminnähden päihtyneinä hakevat lapsiaan taas työttömyys ja juopotteluputken alettua. Myös sekakäyttöä. Sitten soitetaan taas sossut paikalle, eikä luovuteta.
Mäkin tykkäisin ihan mahdottomasti työstäni, jos pääsisi eroon noista muksuista vanhempineen. Aivan loistoduuni ilman niitä...
t: ope
ps. Mies käski sanoa, että hänen työnsä olisi kanssa ihanaa, jos ei olis niitä pirun asiakkaita häiritsemässä.
Siinähän alat sitten tiimin kanssa oppikirjaa väsäämään. Sujuu se aika niinkin. Ja johonkin EU-vaihtoon maisemia katsastamaan toisaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi auttaa niissä sormikkaissa?
Kokeile itse pukea sormikkaat kymmennelle alle kolmivuotiaalle niin että kaikki ehtisivät ulkoillakin. Kyllä itseäkin ihmetyttää nykyvanhempien itsekkyys ja vaatimukset. Itselle oli itsestään selvää, että lapsille tehdään päiväkotielämä helpoksi.
Laita lapselleni huhtikuussa ohuet sormikkaat, koska silloin leikkiminen on mukavampaa kun voi käyttää sormia.
Se on voi voi, jos se sinua häiritsee siitäkin huolimatta, että MINÄ maksan sinulle siitä. Niin, että voi voi ja lämmin leipä.:)
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele siinä mäkätystä jostakin sormikkaista, kun lapsi kertoo omin sanoin, miten isä nukahtaa oluiden jälkeen joka viikonloppu sohvalle ja äiti ravaa baarissa.
Jotenkin aivan alhaista kostaa lapselle. Turha sulle on sormikkaita laittaa kun isäs on juoppo.
Jos huoli on aiheellinen, niin lastensuojeluilmoitus. Tietenkin. Tai toivottavampaa on, että sulla olis ensin pokkaa keskustella vanhempien kanssa tilanteesta. Että tällasta teidän lapsi juttelee päiväkodissa. Mutta tähän teistä ei yleensä ole, vaan just selän takana haukutaan lapsi ja vanhemmat. Tämä on oikeen kahvipöytäkeskustelun suola päiväkodissa. Syynätään mm. tulotiedot lomakkeista. Mä en ikinä ole laittanut niitä, vaan ruksannut aina sen korkeimman maksuluokan (joka olis tullut muutenkin) mukisematta. Tämä oli kamalinta silloin kun olin töissä päiväkodissa. Miten julmasti lapsistakin puhuttiin.
Sitten kannattaa myös vähän suodattaa niitä lasten juttuja (väheksymättä päihdeongelmia). Meilläkin oli esikoinen selittänyt ummet ja lammet kuinka isi on muuttanut alakertaan. Joo, oli. Koska teki sinä syksynä jatkuvaa työreissua vuorotellen Chileen ja Kiinaan ja oli välillä pihalla kuin lumiukko aikaeron vuoksi ja valvoi yöllä ja luki kirjaa. Minä kävin kuitenkin töissä normaalisti, niin oli kiva että sain nukkua normaalia rytmiä ja mies nukkui ihan vapaaehtoisesti vierashuoneessa. Tämä oli tulkittu päiväkodissa niin, että me ollaan eroamassa. Voi voi kun niille on se talokin just rakenteilla ja nyt sitten ero. Tuttu oli töissä siellä ja siksi kuulin nää jutut. Meillä ei ollut pienintäkään riitaa.
Lapset kyllä selittää mitä sattuu. Eilenkin esim. nostin kokispullon pöytään ja puolhuolimattomasti kysyin lapselta, että hehe mikäs on äitin lempijuoma? -Bisse! huus lapsi kovaan ääneen :D
Ton ken kertoo sitten päiväkodissa, äiti juo aina bisseä.
Todellisuudessa en käytä alkoholia ollenkaan, raitis ja tylsä akka.. ja en edes tajua mistä tuon bisse-sanan keksinyt :DD
Mutta tsemppiä sinne päiväkotiin, valitettavasti meiltäkin aina jotain unohtuu.. Mut yritetään parhaamme!!