Aamuni add-tytön ,joka "ei tarvitse tutkimuksia eikä lääkitystä" kanssa" Olen täysin poikki
koetin saada hammaspesulle, piti kantaa sinne. Sen jälkeen juoksi ympyrää huutaen "hiki!hikihihi! " ja täristen. Koetin selittää että juoksemallahan se hiki tulee, minkä seurauksena yritti lyödä ja ryömi lopulta saunaan lauteiden alle! Tuli esiin vasta kun taksikuski soitti ovikelloa.
Tyttö aloitti koulun pienryhmässä, tämä päätös tehtiin eskarissa ja koulu onkin mennyt hyvin. Tyttö on käynyt käyttäytymiserapiassa ym ja joulun alla oli palaveri jossa mukana oli myös tytön opettaja, tuolloin tehtiin päätös että vaikka tytössä on add-piirteitä niin hän ei tarvitse tutkimuksia eikä lääkitystä! Olin pettynyt.
Opettaja ym. näkevät kohteliaan, iloisen , ajatuksiin vaipuvan mutta fiksun tytön. KUKAAN ei ole joutunut ottamaan syliin hysteriaan itsensa ties mistä syystä lietsonutta 8-vuotiasta, kiskomaan tätä pöytien alta ja sohvan takaa, tarjoamaan viisia housuja ja kuusia sukkia joissa on kaikissa vikaa... Tyttö puhuu TAUOTTA ja puheen aikana toiminta keskeytyy, läksyjen teko ja pukeminen jää höpötyksen varjoon. 80% ajasta ei edes puhu mitään tärkeää ja alamme olla miehen kanssa täysin uupuneita jatkuvan höpinän kuunteluun! On vaikea uskoa, että pelkkä puheen kuunteleminen uuvuttaa mutta niin se vain on.
Eilen kirjastolta lähtiessä oli juosta bussin alle ja kun pidin puhuttelun aiheesta, otti autossa vaatteet pois ja heitti niitä päälleni huutaen " KYLLÄ SAA JUOSTA! KYLLÄSAAKYLLÄSAAAA!" Potki selkänojaa ja kirkui. Kotipihaan päästessä kieltäytyi poistumasta autosta ja istui takapenkillä pelkät trikoot ja toppi yllä tunnin.
Mies sanoo, että tytöllä on vikaa päässä
. Rakastaa tyttöä, mutta on väsynyt. Ymmärrrän kyllä. Minä olen työtön, mies taas joutuu työpäivän jälkeen katsomaan tälläistä!
Tytössä on valtavasti hyviä puolia , valtavasti rakastettavaa . On hyvä matikassa, taiteellisesti lahjakas, tunteellinen, iloinen ja pitää mielellään laulu sekä tanssi-esityksiä :) Ihana tyttö. Mutta sitten se kolikon toinen puoli.. Add tai mikä lie häiriö, joka saa menon muistuttamaan välillä manaajaa! Tyttö tarvitsee mielestäni jonkinlaisen lääkityksen, mutta milläs todistan asian ? :(
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Voimia. :( On varmasti raskasta. Pitäisiköhän teidän yrittää hankkia jostain ammattiapua?
En tiedä enää mistä .( Pienryhmä tuntuu olleen ainoa apu jonka saimme, ja tyttö on tosiaan koulussa täysin toisenlainen kuin kotona!
Ap
Kyllä varmasti kunnalta, perhekeskuksesta saa apua. Jopa jonkun kotiin katselemaan sitä menoa ja antamaan lausunnon.
Määrärahat on tiukilla, joten yrittävät tietysti laistaa, mutta yrittäkää.
Voisitko kuvata seuraavan hepulin ja näyttää sen jollekin ammattilaiselle? Ja pitää systemaattista "oirekirjaa.
Kuulostaa todella raskaalta teille vanhemmille. Voisiko perheneuvolasta saada apua? En yhtään tiedä.
Oirepäiväkirja, vaikka 2vk ja tosiaan, kuvaa pari kohtausta. Voin ADHD:sta kärsivänä sanoa, ettei tuo ole herkkua tytöllekään. Kiinnitä muuten huomiota myös esim. mahdollisiin aistiyliherkkyyksiin ja mm. häiritseekö jokin spesifi, esim. kirkas valo keskittymistä. Ja voitte kokeilla, helpottaako keskittymistä esim. musiikki tai geelityyny pyllyn alla.
-ADHD-aikuinen
Voisiko tosiaan tytön "kohtauksia" videoida? ja näyttää esim perheneuvolan psykologille. Itsellämme add-piirteinen tyttö, mutta vain nämä jumit ja ajatuksiin vaipumiset sekä hitaus. Tyttönne todennäköisesti juuri fiksuutensa vuoksi pinnistelee äärimmilleen päivän aikana ja purkautuminen on näin rajua. Jotain helpotusta tuohon tarvitsette, voimia!
Kuvaa hepuleita ja mene lääkäriin lapsen kanssa vaadi lähetettä lasten psykiatriaan jossa asioita voidaan alkaa tutkimaan . Suosittelen myös kokeilemaan eye q kalaöljyä , parissa viikossa näet onko siitä apua kun pistät menee max annostuksella. Siitä voi olla todellista apua.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä että lapsella on vikaa päässä ja pahasti.
No niinhän se äiti juuri sanoi (tosin ei noin tarpeettoman rumasti) ja on turhautunut kun ei saa yrityksistä huolimatta apua tilanteeseen. Voimia ja jaksamista äidille, idiooteille läpsäisy naamalle.
Mikäköhän siellä kotona niin ärsyttää, että siellä ei jaksa vaikka koulussa jaksaa?
Liikaa vaihtoehtoja. Ei nuo lapset jaksa vastuuta valitsemisesta.
Nyt tehdään näin ja näin ja laitat nämä ja nämä ja kerrot koska tehdään ja mitä.
Meillä tuollainen poika sekoaa jos annan tiettyinä päivinä 2 vaihtoehtoa ja joutuu päättämään itse. Älä tee sitä.
Miten niin ei pääse tutkimuksiin?
Varaat ajan lasten neurologilta, löytyy lääkäriasemilta
Siis lapsella ei ole diagnoosia? Miksi osakkeessa ADD?
Diagnoosin tekeminen ja oireiden hoito kuuluvat lasten neurologian erikoislääkärille. Lähete erikoissairaanhoitoon yleensä tereveysaseman kautta. Etenemisehdotus: Soita tk:hon ja varaa aika. Koululääkäri hoitaa terveystarkistukset, mutta kaikissa kunnissa ei saa aikaa. Voit yrittää koulun th:n kautta, mutta jos ei onnistu, niin tk saat ajan.
Erikoissairaanhoito neuvoo eteenpäin. On kehitetty paljon toimivia keinoja olla positiivisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Perheneuvolan asiantuntemus saattaa paikkakunnittain vaihdella.
Ensiapu: Ota a4 ja osta tarroja. Kirjoita a4-paperille esim. 4 haastetta joihin toivot muutosta. Ne voivat olla esim. puetaan vaatteet, lähdetään ajoissa kouluun, ollaan kilttejä. Kerrot lapselle että hän saa jokaisesta onnistuneesta teosta tarran. Kun tarroja on esim. 7 kpl, tulee palkinto. Yhdessä ostettu lelu, uintiteissu tai jotain muuta.
Kaikki mitä ruokii kasvaa. Haasteellisen lasten kanssa on tärkeää olla huomioimatta kielteistä ja palkittava positiivisesta.
Näet lapsessa paljon hyvää. Tunnistat väsymyksen. Olet hyvä äiti. Uskon että onnistut. Tarvitset asiantuntijan neuvoja ja lapsi tutkittava erikoislääkärin taholta asianmukaisesti. Diagnoosi helpotus. Sitä kautta alkaa terapiat pyörimään. Älä luovuta.
Pitääkin yrittää videoida noita kohtauksia, kiitos!
Epäilen, että koulupäivän "paineet" jotenkin purkautuvat kotiin päästyä. Ehkä myös tuntee, että voi kotona olla täysin oma itsensä mikä on toisaalta hyvä juttu ja toisaalta ei..
Ap
Olette selvästi saaneet apua ja jonkinlaiset tukitoimet, mutta ette riittävästi. Tyttö ei osaa hillitä tunnemyrskyjään eikä suhtautua neuvomiseen /kieltämiseen neutraalisti. . Eihän muuten ole mahdollista, että murrosikä olisi käynnistymässä ennen aikojaan? Tai jos tyttö täyttää pian 9, eihän se edes välttämättä olisi ennenaikaista!
Katselkaapa olisiko tästä teille hyötyä, vanha protokolla (keksitty joskus 90-luvulla), joka kehitetty elohopeamyrkytykseen, eli ravintolisä alfalipoiinihappo tietyllä tavalla säännöllisesti käytettynä:
http://cutlersuccessstories.weebly.com/child-stories.html
Monet vanhemmat käyttävät sitä USA:ssa autismin/asperger-oireyhtymään ja ADHD/ADD-hoitoon. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti elohopean kelaatiosta, vaan myöhemmin on havaittu että tietyillä ravintolisillä on voimakkaita antimikrobiaalisia ominaisuuksia, mutta ovat kuitenkin vähemmän haitallisia kuin itse antibiootit.
Kyse ei ole siis psykiatrisesta ongelmasta, jota joku ehdotti. Jos neurologi ei tee add/adhd diagnoosia , on esim. Tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus, jonka avulla saa lääkinnällistä kuntoutusta. Ei lääkehoitoa, vaan toimintaterapiaa.
Opettaja tai psykologi ei voi tehdä diagnoosia eikä kirjoittaa lähetettä.
Koska lapsi uskaltaa oireilla kotona niin just siellä ne asiat kunnossa eipä tuomita kotia. Koulussa voi tullaväsyneeksi tai ärtyisäksi. Koulussa saattaa olla erityispedagogista tietämystä ohjata lasta jolloin sujuu. Joskus ne koulun käsitykset ei välttämättä ole se totuus, vaan kaunisteltu.
Jos lapsi älykäs, voi turhautua. Neurologille vaan.
Susta täytyy kasvaa leijonaemo. 😊 kyllä te onnistutte.
Voimia ja jaksamista. Itsellä asperger- ja adhd-poika ja pikkusisko, joka parhaillaan tutkimuksissa samoista; varsinkin tuo jatkuva höpötys kuulostaa tutulle ( ja on tosiaan uuvuttavaa). Koeta jaksaa vaatia lisätutkimuksia; meillä lääkitys auttoi tosi paljon pojan koulunkäyntiä vaikkei kotona juuri eroa näkynytkään.
Yritä saada apua eri reittiä ja kuvaa/ nauhoita lapsen käytöstä, jos ei muu auta. Pitää olla sinnikäs ja vaatia apua, kyllä vanhempi tietää, jos jokin on vialla. Tiedän ADHD lapsen vanhempana kuinka rankkaa arki voi olla.
Voimia. :( On varmasti raskasta. Pitäisiköhän teidän yrittää hankkia jostain ammattiapua?