Tarjosin yhteiseen kotiin muutavalle nuorelle parille kaikenlaisia tavaroita, mikään ei kelvannut

Me ostettiin pari vuotta sitten miehen vanhempien talo, kun he halusivat muuttaa pienempään. Tämä talo on ihana ja meille (kasvavalle perheelle) just passeli, mutta aikamoisena yllärinä tuli, että anoppi halusi uuteen kotiinsa kaikki uutta ja lähes kirjaimellisesti muuttivat pois vain sängyn ja välttämättömimpien astioiden kanssa.

Ensimmäisen vuoden aikana saatiin menemään välit ihan täysin miehen vanhempiin, koska olimme (noh, minä olin) niin kiittämätön ja kranttu ja ties mitä, kun minulle ei kelvannut kaikki se, mikä oli heillekin kelvannut viimeisen 30 vuoden ajan.

Ensinnäkin kaikkea oli ihan liikaa. Karsittiin todella rankalla kädellä. Ymmärrän kyllä, mikä on arvokasta ja mitään sellaista ei heitetty pois. Säästettiin paljon meitä miellyttävää, mutta myytiin/ annettiin vielä enemmän pois. Oltiin kuitenkin tehty selväksi heille, että jos jotain haluavat, nyt on aika ottaa. Sama ilmoitettiin miehen sisaruksille. Kukaan ei ottanut mitään, mutta minulle nuo kaikki rojut olisi pitänyt kelvata!

Koti on meidän näköinen nyt ja välit miehen vanhempiinkin taas ihan ok, mutta edelleenkin kyllä saan kuulla piikittelyä milloin mistäkin. Ihan erityisen vaikeaa heidän on ymmärtää, että olen hankkiutunut eroon jostain 80-90 -luvun kirjahyllystä ja ostanut tilalle KÄYTETTYNÄ jotain paljon VANHEMPAA.

Älkää hyvät ihmiset työntäkö vanhoja roinianne toisten kiusaksi! Aina voi kysyä, olisiko jotain mitä haluatte, mutta ihan älytöntä syyllistää ja odottaa, että joku sukulainen haluaa nurkkiinsa jotain, mikä ei itsellekään enää kelpaa. Jos sillä nuorella ei ole varaa hankkia itselleen mieleistä, niin ihan varmaan ne sukulaisten vanhatkin silloin kelpaa. Itsekin muutin ensimmäiseen omaan asuntoon kotonta kerätyillä tavaroilla, mutta siinä kohtaa, kun takana on opiskeluvuodet, säästöjä on kertynyt työn teosta, niin päätän kyllä itse, mistä kahvini juon.

Talonpoikaisantiikki kyllä kelpaisi. 

En halua kenenkään käytettyjä liinavaateita, lastulevyä, astioita made in china jne, vanhoja luteisia sohvia jne

Ohis: Mun isä soitti ja kysyi tarviinko pyykkikonetta. Oisin tarvinnu. Mutta mun kämppään ei saa sellaista laittaa ilman vakuutusta ja mulla ei sitä ole. Otti päähän ja pahasti. Ollaan aikeissa miehen kanssa yhteenmuuttoon, mutta vasta kesällä ja siihen asti konetta ei voi isäni pitää. No, löytyy sitten muualta.

Tavarasta pääsee parhaiten eroon tori.fi sivustolla, kun ilmoittaa antavansa tuotteen. ei tarvitse kirjautua mihinkään ja minulta on ainakin alta kahden tunnin haettu annettavaksi ilmoitetut tavarat.

Älkää hyvät ihmiset käyttäkö vanhoja posliiniastioita, niissä voi olla lyjyä yli sallitun määrän tai alpakkaruokailuvälineitä, joista irtoaa vaikka mitä metaleja.

t.kemiaa tunteva

Vierailija kirjoitti:

Olisin tosi ihmeissäni, jos ap olisi ainoa, joka on tyrkyttänyt vanhoja tavaroitaan näille nuorille. Kun itse muutettiin 15 vuotta sitten miehen kanssa yhteen, tuli kaikenlaisia tarjouksia sieltä ja täältä, että lahjoitetaan tavaraa. Vanhasta roinasta on tosi hankalaa päästä eroon!

Itse ainakin tykkäsin siitä, että sai rakentaa oman näköistä kotia pala palalta ja yhtään ei haitannut olla pitkäänkin ilman "tarpeellisia" tavaroita. Sitten kun sai sen omannäköisen hankittua, niin siitä tuli rakas ja tärkeä, osa sitä OMAA kotia. USeat niistä tavaroista tuntuu yhtä mieluisilta nyt 15 vuotta myöhemminkin.

Olen täysin samaa mieltä. Olemme olleet yhdessä kohta 50 vuotta ja kukaan nuori ei uskoisi, että kotimme on "mummola". Olemme ostaneet kaiken harkiten ja ajatellen, mikä kestää ja miellyttää silmää. ensin säästettiin, että saatiin laadukasta tavaraa ja silloin 70luvun alussa kaikki oli paljon kalliimpaa.

Kaikki huonot materiaalit ym. krääsä ei ole meille pesää päässyt tekemään.

Useimmat tuttavamme ovat n. 4 kertaa vaihtaneet kalustuksensa ja aina samaa songtaa eri paketissa. HUOH.

siiis -sontaa-

Aina huvittavaa, kun joku tarjoaa ilmaiseksi tavaraa, ja sitten loukkaannutaan, jos ei kelpaakkaan. Köyhyys ja nuoruusko se on, että pitäisi nöyrästi vaan ottaa ja tyytyä epämukavaan? Ei saa valita omaan kotiin omanlaista KOSKA joku sukulainen tarjosi jo?

Hah, tulee niin elävästi mieleen kun muutin opiskelijasolusta tähän nykyiseen kotiini. Enon vaimo ihan oikeasti loukkaantui, kun en huolinut hänen vanhaa pyökin väristä lastulevyistä kirjahylly-tv-taso-vitriini-hässäkkäänsä, jumalattoman suuri ja ruma möhkäle mikä olisi täyttänyt koko olohuoneeni. Loukkaantuneelta tädiltä jäi huomioimatta, että minulla oli jo isovanhemmilta saatu koivun värinen lastulevykirjahylly-tv-taso-vitriini-hässäkkä, melko ruma sekin mutta huomattavasti pienempi ja sopivampi.

Vierailija kirjoitti:

Hah, tulee niin elävästi mieleen kun muutin opiskelijasolusta tähän nykyiseen kotiini. Enon vaimo ihan oikeasti loukkaantui, kun en huolinut hänen vanhaa pyökin väristä lastulevyistä kirjahylly-tv-taso-vitriini-hässäkkäänsä, jumalattoman suuri ja ruma möhkäle mikä olisi täyttänyt koko olohuoneeni. Loukkaantuneelta tädiltä jäi huomioimatta, että minulla oli jo isovanhemmilta saatu koivun värinen lastulevykirjahylly-tv-taso-vitriini-hässäkkä, melko ruma sekin mutta huomattavasti pienempi ja sopivampi.

Mainittakoon, että kierrätin oman lastulevyhässäkkäni kaverin autotalliin työkaluhyllyksi kun oli varaa ostaa paremmin tyyliini sopiva kirjahylly. Enon vaimon lastulevyhässäkän kohtalosta ei ole tietoa.

Käyttäjä2351 kirjoitti:

Ohis: Mun isä soitti ja kysyi tarviinko pyykkikonetta. Oisin tarvinnu. Mutta mun kämppään ei saa sellaista laittaa ilman vakuutusta ja mulla ei sitä ole. Otti päähän ja pahasti. Ollaan aikeissa miehen kanssa yhteenmuuttoon, mutta vasta kesällä ja siihen asti konetta ei voi isäni pitää. No, löytyy sitten muualta.

Onko sinulla joku syy, mikset saa vakuutusta? Kotivakuutuksen saa ostettua netistä muutamassa minuutissa eikä sellainen maksa kuukaudessa kuin vajaan kympin.

Entäs sitten? Anna tarvitseville.

Omat lapseni ovat kotoa muuttaessa ottaneet jotakin mieluista mukaan, loput on ostettu. Ollaan tavis duunariperhe ja Ikea on hyvä paikka, Tori.fi myös.

Miksi nuoren omaa elämää aloittavan pitäisi ottaa asioita joita ei ehkä tarvitse tai joista ei pidä?

Vierailija kirjoitti:

Tavarasta pääsee parhaiten eroon tori.fi sivustolla, kun ilmoittaa antavansa tuotteen. ei tarvitse kirjautua mihinkään ja minulta on ainakin alta kahden tunnin haettu annettavaksi ilmoitetut tavarat.

Älkää hyvät ihmiset käyttäkö vanhoja posliiniastioita, niissä voi olla lyjyä yli sallitun määrän tai alpakkaruokailuvälineitä, joista irtoaa vaikka mitä metaleja.

t.kemiaa tunteva

Kemiaa tunteva sitten varmaan maistaakin "metalit" ... Onkohan vähän turhaa varovaisuutta, miten voi posliiniastiasta tietää, mitä sen valmistuksessa on käytetty. Mietitäänpä vaikka ihan uusiakin Ikean halpisastioita, jotka on tehty Romaniassa tai Vietnamissa?

Vierailija kirjoitti:

Tavarasta pääsee parhaiten eroon tori.fi sivustolla, kun ilmoittaa antavansa tuotteen. ei tarvitse kirjautua mihinkään ja minulta on ainakin alta kahden tunnin haettu annettavaksi ilmoitetut tavarat.

Älkää hyvät ihmiset käyttäkö vanhoja posliiniastioita, niissä voi olla lyjyä yli sallitun määrän tai alpakkaruokailuvälineitä, joista irtoaa vaikka mitä metaleja.

t.kemiaa tunteva

Ne lyijyiset astiatko sitten myös kiertoon tori.fi:ssä?

Heh. Minä olin 38 ja mies 40 kun muutimme yhteen (seurusteltuamme pari vuotta). Molemmilla oli ennestään kaksiot täydellisesti kalustettuina, eikä edes mitään halvinta roinaa. Muutimme uuteen kaksioon, eli yhteensä neliöt puolittuivat. Uudehkoja pyykkikoneita oli kaksi, samaten imureita, sohvia kolme, kaksi isoa ruokapöytää, kaksi parisänkyä, lakanoita yhteensä varmaan 20 settiä jne, puhumattakaan astioista.. Oli kova homma karsia puolet pois ja sovittaa yhteen pieniin neliöihin ne jäljelle jäävät tavarat. Silti liuta sukulaisia hyökkäsi kuin haaskalle väkisin tunkemaan meille omia vanhoja roiniaan. Käytettyjä vääränkokoisia verhoja ja mattoja, kuluneita huonekaluja, käytettyjä eriparisia astioita ja paistinpannuja (joita meillä oli ennestään jo yhteensä 3 klp). Ja ette usko mikä loukkaantuminen, kun emme kelpuuttaneet. Millään ei mennyt perille, että kun "nuoret nyt muuttavat yhteen" niin he eivät tarvitse eivätkä halua muiden vanhoja romppeita. Kun muut hyvää hyvyyttään "yrittävät auttaa nuoria". Piti ihan riidellä, kun väkisin tuotiin kamaa. Ihan kuin muutama ihminen olisi vuoden odottanut ja kärkkynyt yhteenmuuttoamme, jotta pääsisi jotenkin lähestulkoon merkitsemään reviiriään meidän kotiin omilla roinillaan. Ja me kamalat olimme niin kiittämättömiä, ettemme vilpitöntä apua ottaneet vastaan. Julmia ihmisiä, jotka eivät kelpuuttaneet pikkukaksioon neljättä paistinpannua ("pitäähän sitä ruokaa aina tehdä, kyllä te nyt ehdottomasti tarvitsette tämän pannun"). 

Vanhempien käytetyt ei kelpaa, mut kuitenki se raha niihin uusiin pitäs saada vanhempien lompakosta? Itse ymmärsin että tässä puhuttiin nimenomaan köyhistä opiskelijoista, ei työssäkäyvistä aikuisista. Eiväthän he ole enää "nuoria". Enkä usko kenenkään sellaisille mitään tuputtavan. Itse otan kyllä vielä aikuisenakin vastaan vaikka jonkun 100e maton jos on mun tyylinen ja menossa muutoin kaattarille. Tottakai! Mulla on parempaakin noin isolle rahalle. Enkä koe et kukaan yrittäis asettua mun yläpuolelle ja kyllä koenkin että vanhempieni ikäiset tai sitä vanhemmat on mun yläpuolella. Riippuen tietysti tapauksesta. Sehän on aivan luonnollista, että kunnioitetaan vanhempaa ihmistä tai niin mulle on opetettu. Mut jokainen tavallaan.

"38 ja mies 40" ei varsinaisesti ole nuorisoa.. Eikä kai tuo a.p niitä väkisin koittanu työntää. Eikös se kysyny ensin? Miksi vastaatte aiheeseen liittymätöntä lööperiä, ihan omilla olettamuksillanne. Yleensäkin joka ketjussa.

Ihan naurettavaa tyrkyttää rojujansa ihmisille ja loukkaantua jos he eivät suunnilleen kilju riemusta ja kuse hunajaa.

En minäkään omilleni muuttaessa lähtökohtaisesti halunnut keneltäkään mitään. Jos joku sattui kysymään, että onko jollekin tarvetta, niin sitten saatoin heittää yhden tai kaksi toivetta. Eniten vitutti, kun silloisen seurustelukumppanin (jonka kanssa siis muutin yhteen) vanhemmat vain pyytämättä tai ilmoittamatta toivat meille pahvilaatikollisen sekalaista romua (tyyliin kinkunpaistomittari, pienenpieni PUINEN mortteli, muropaketeista saatuja ikivanhoja muovilusikoita, McDonaldsista saatuja cocacola-laseja.... yms). Selvästi oltiin nähty tää oikein mahdollisuutena päästä kaikesta turhasta paskasta eroon, kun ne voi dumpata kätevästi meille. Sanoivatkin siinä lähtiessään, että "käykää siitä läpi ja jos ette jotain tarvitse, niin laittakaa vaikka kirppikselle :)".

Lisäksi tarjosivat meille mökiltänsä jotain valtavan kokoista ja raskasta hirsipöytää, johon kuului molemmille puolille sellaiset pitkät penkit. Olis varmaan näyttänyt helvetin hyvältä sellaisessa 50-neliöisessä kaksiossa. Noita kalusteita eivät onneksi voineet salavaivihkaa kuljettaa meille vierailun varjolla, joten saimme tilaisuuden kieltäytyä kohteliaasti.

Jos te haluatte oikeasti auttaa omilleen muuttavia nuoria, niin KYSYKÄÄ ENSIN. Ei kukaan halua asua missään kirpputorilla/kierrätyskeskuksessa, johon "avuliaat" sukulaiset dumppaavat omat romunsa.

Vierailija kirjoitti:

"38 ja mies 40" ei varsinaisesti ole nuorisoa.. Eikä kai tuo a.p niitä väkisin koittanu työntää. Eikös se kysyny ensin? Miksi vastaatte aiheeseen liittymätöntä lööperiä, ihan omilla olettamuksillanne. Yleensäkin joka ketjussa.

Niin no, sitä kirjoittaja varmaan tarkoittikin! Että kuinka naurettavaa on, kun aina löydetään syy tyrkyttää niitä omia vanhoja kamoja, joita itse ei halua muille. ja sitten loukkaannutaan kun toisilla ei ole tarvetta niitä vastaanottaa ja kieltäytyvät.  

Tämäkin pari oli jo omillaan asuneita ja heillä oli paljon tavaroita kaksin kappalein. Ihan samalla tavalla Ap:nkin viittaama pariskunta oli jo asunut omillaan. Heillä oli sama tilanne kuin näillä nelikymmpisillä "nuorella parilla" eli tavaroita löytyy omasta takaa ja joistakin on pakko jopa päästä eroon. Ap:n kaltaiset henkilöt aina tuppaavat niitä romujaan muiden harteille, oli kyse sitten oikeasti nuoresta parista tai  "nuoresta parista". Kunhan vaan pääsevät eroon omistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pinnasänky yhteen muutaville nuorille? Vauvasänkyäkö tarkoitat???

Voihan sen laittaa varastoon odottamaan. Ei ihme että nykyään nuoret ovat maksuvaikeuksissa, kun taloutta ei yhtään osata suunnitella pitkällä tähtäimellä eteenpäin.

Odottamaan mitä? Ehkä yhdellä prosentilla yhteen muuttavista nuorista on lastenhankinta mielessäkään. Ensin opiskellaan, matkustellaan, käydään opiskeluvaihdoissa, juhlitaan, nautitaan elämästä, rakkaudesta, vapaudesta. Perheen perustaminen on kaukana jossain, ja opiskelija-asunnoissa ei ole mitään vinttikomeroitakaan. Nuorena muutetaan usein ja mitään turhia taakkoja ei haluta kantaa mukana. Vai vielä pinnasänky!