Tarjosin yhteiseen kotiin muutavalle nuorelle parille kaikenlaisia tavaroita, mikään ei kelvannut

"Minä saan tehdä kodistani sellaisen, että viihdyn siellä itsekin. Mutta nuoripari ei saa, koska minä päätän niin ja se on kätevämpää minulle. Näin varmistan, että minun homeiselle rojulleni on aina ilmainen loppusijoituspaikka, vitut siitä mahtuvatko ne sinne vai eivät. Kylläpä he ovat itsekkäitä ja läpimätiä pahoja ihmisiä, minun sädekehäni kiiltää tämän asian johdosta entistäkin kirkkaammin! Eivätkö he ymmärrä, että minä en voi ostaa itselleni lisää tavaraa jos he eivät kuskaa vanhoja kamojani ensin kotiinsa?! Pöyristyttävää, että he kohtelevat kaltaistani enkeliä näin!"

Kiteytin sanomasi tuomat vibat, ehkä siitä huomaat miksi ihmiset eivät ole kanssasi samaa mieltä.

Nykyään kun Suomessa on taas luteita, kannattaa muuten miettiä todella tarkkaan mistä ottaa käytettyjä huonekaluja.

Meidän kunnassa kierrätyskeskus tulee hakemaan käyttökelvottomatkin tavarat, ottavat vaan noutomaksun ja hävitysmaksun. Alle 50 eurolla olen aina selvinnyt vaikka tavaraa olisi ollut iso pakettiautollinen.

Itse otin kotoa mukaan pyyhkeitä sekä kattiloita.. jotain juustohöylää ja leikkuulautaa.. loput tavarat ostin osan uutena ja osan käytettynä..

Vierailija kirjoitti:

Huomaa miten nuorta porukkaa vastaamassa, ilmeisesti ilolla laitetaan vähät rahat ikean kertakäyttöhyllyköihin ja lelukattiloihin. Miksi ihmeessä? Eikö vähiä rahoja voisi aluksi laittaa muuhunkin? Eihän kukaan ajattelekaan, että se olisi pysyvä sisustus, vaan sitten voisi ostaa yksi kerrallaan jonkun kunnon tavaran tilalle. Mutta ei, halutaan se kokovalkoinen ikeakoti, jonka kalusteet joka tapauksessa lähtevät ilmaiseksi kiertoon kahden vuoden kuluttua. Eikö nuoret näe, miten ne on aivopesty turhaan kulutukseen? Sen sijaan muodikkaasta lihansyönnin ympäristövaikutuksista kyllä jaksetaan luennoida. Entä kierrätys?

Oot kyllä niin trolli! Ei se ettei halua rojua kotiinsa tarkoita, että kaikki pitää hankkia ikeasta tai edes mistään samantien ja vielä valkoisena.

Sisustaa voi myös tyhjää kämppää mielensä mukaan ja mielellään vielä esine kerrallaan. Minua ahdistaisi se rahamäärä mikä menisi tuon rojun ulos heittämiseen, jotta sen tilalle saisi jotain. En tiedä olenko askeettinen, mutta katson mielelläni hieman tyhjempää huonetta kuin huonetta, joka on täytetty jonkun tutun tutun varaston rojuilla! Tuntuu, että roju on monelle tärkeää, mutta nykyään ihmiset pärjäävät vähemmällä. Ei tarvitse olla kaappia kippoa ja konetta pieniin eri kotitöihin, kun elämä on helpompaa kuin ennen...

M28

Vierailija kirjoitti:

Vaikka toki nuorilla on subjektiivinen oikeus valita omat roinansa (niin kuin vanhemmillakin), olen kuitenkin pikkuisen kauhistunut tämän ketjun jokainen hankkikoon mitä tahtoo -mentaliteetista.

Se, että hukumme ryönään, on seurausta siitä, että kaiken pitää olla niin vimpan päälle täydellistä. Ap:lle eivät ole kelvanneet hänen omat, täysin kelvolliset taloustavaransa, vaan uutta on pitänyt saada.  Ja nyt hän kärsii seurauksista.

Aiempina vuosikymmeninä elintaso on ollut sen verran matalampi, että nuorille on saanut dumpattua esim. kuolinpesien kamoja. Itsekin muistan, miten ysärinuorena ylpeästi otin kotoa ne tylsimmät leipäveitset ja kulahtaneet lakanat, ja ostin kirpparilta sen hetken epätrendikkäintä astiastoa. Nykyään Ikean myötä jokainen toteuttaa juuri sitä omaa makuaan, ensimmäisestä kodista saakka. Ei nuoria voi siitä moralisoida sen enempää kuin vanhojakaan, se on ajan henki.

Mutta kuten sanottu, kakkaan me hukumme, eikä ratkaisu ole konmarittaminen ja uuden täydellisyyden hakeminen ikeasta, vaan sen ymmärtäminen, että juustohöylä voi olla ihan vaan juustohöylä eikä sen tarvitse olla elämää suurempi design-esine. Ja että juustohöyliä on maailmassa ja Suomessa jo ihan riittävästi kaikille, jos käytetty kelpaa. 

Olen samaa mieltä paitsi että ehkä minä voisin moralisoidakin, koska mehän sen "ajan hengen" valinnoillamme luomme, ei se taivaasta tipahda. En ole ikinä ollut oikein kiinnostunut sisustamisesta ja mielestäni monet vähän nukkavierut kodit ovat jopa hauskempia ja kodikkaampia kuin ne, mitä lehdissä näkee. En suoraan sanoen ole ikinä ymmärtänyt, miksi esim. kylpypyyhkeiden pitäisi olla edes keskenään samaa sarjaa.

Näissä jutuissa on sellainen jännä viritys, että minulla on oikeus hankkia juuri sitä astia- tai pyyhesarjaa mitä haluan, mutta ne eripariset voi aina dumpata jonnekin kirpparille tai sukulaiselle (kuten ap), koska "niille muille" välttävät ne eriparisetkin ja ovat toivottavasti vielä kiitollisia niistä, mutta minä en tähän joukkoon kuulu, koska minulla on oikeus. No, toki voi olla, että joku metsästää kirppareilta juuri sitä puolalaista kahvikuppia, jonka minä sinne vien ja näin hänkin saa kerättyä itselleen yhtenäistä sarjaa, mutta vähän epäilen. Olen kirpparilla myynyt monen vuoden aikana, ja ikinä eivät tee kauppaansa ne "merkittömät" astiat, mutta kun samanlaisessa kipossa lukee pohjassa Arabia, se on yhtäkkiä tosi käytännöllisesti muotoiltu ja siten järkiostos. Luulen, että monet hyväntekeväisyyteen antavat oikeuttavat näin moraalisesti itsensä ostamaan taas sitä uutta ja käytännöllistä designia, koska enhän minä luontoa rasita, kun en heitä kaatarille. Onhan täälläkin ollut juttuja siitä, millaista "ongelmajätettä" monet tavarat ovat esim. hyväntekeväisyyskirppareille. Huvittaisi tietää, kuinka paljon sinnekin lahjoitetuista tavaroista viedään lopulta ihan vaan kaatarille, kun ei niitä kukaan osta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomasin saman. Toimeentulotuella elävä pariskunta muutti yhteen (18v ikäisiä opintonsa keskeyttäneitä molemmat) ja tarjosin Arctican tavallisia valkoisia käyttämättömiä lautasia ja leipälautasia. Ei kelvanneet. Ikeasta piti hakea, kun oli saatu maksusitoumuskin.

Arcticat olisivat kelvanneet mulle. Ehkä nuoret eivät osaa vielä arvostaa klassikkoja, haluavat omanlaistaan ja oman kodin tyyli on jo mietitty. Ylimääräistä ei mahdu kaappiin odottelemaan eikä halutakaan.

Mulle tulee Arcticasta mieleen kouluruokala tai joku muu laitoskeittiö, enkä varmaan ole ainoa.

Minä olen mieluummin vaikka puoli vuotta ilman sohvaa tai ruokapöytää kuin otan vastaan jonkun, joka on mielestäni ruma / väärää tyyliä / väärän kokoinen. Oma koti on tärkein paikkani, ja minulle on äärimmäisen tärkeää, että se on juuri minun näköinen.

Ostin kämpän suomesta kun joskusaikoinaan asuin ulkomailla. Sitten kun palasin Suomeen niin isäpappa olikin "sisustanut" valmiiksi eli kipannut sen kämpän täyteen vanhaa romua.

Tuo oli kyllä sikamaisinta mitä kukaan oli tehnyt vähään aikaan. Parin kuukauden vapaa-aika meni siihen kun hankkiudun siitä rojusta eroon.

Tori.fissä erehdyin yrittämään myymään joitakin huonekaluja. Todella huono tuntipalkka tuostakin tuli. Meni silleen et joku narkkari soitti  keskellä yötä ja halusi tinkiä jostakin 10 euron pöydästä. Vein sitten lopuksi kierrätyskeskukseen sen. 

Moni noista "hienoista antiikkihuonekaluista" ei edes kelvannut kierrätyskeskukselle. Nykyisin kun moni tavara ei kelpaa kellekään edes ilmaiseksi. Sitten joutuu maksamaan siitä että tulevat hakemaan ne pois.

Ihan mielisairasta tuo aiempi sukupolvi. Eivät ymmärrä että on parempi ostaa vähän mutta uutta ja laadukasta ja pitää minimaalista elämäntyyliä. Mitään ei tietenkään missään nimessä saa heittää pois. Hällä väliä vaikka pitää hankkia isompi asunto jotta kaikelle rojulle olisi tilaa. 

Tyhjensin kerran yhtä sukulaissedän kuolinpesää. Kolmio, jossa ihan ok kalusteet, mutta kukaan perillisistä ei halunnut niitä itselleen, niin sovittiin, että yritän saada kalusteet myytyä tori.fin kautta tai kierrätyskeskukseen. Eipä mennyt torissa kaupaksi kuin arabian astiat. Huonekalut eivät kelvanneet edes kierrätyskeskukseen, koska kuulemma sen tyyliset ei mene heillä kaupaksi, vaikka ovat ok-kuntoisia. Kaatopaikalle ne sitten kaikki meni, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Ehkä he haluavat mieluummin täyttää kotiaan hitaammin tarvikkeilla jotka ovat heille itselleen mieluisia, kuin tarvikkeilla jotka saa heti mutta eivät miellytä omaa silmää. 

On hienoa, että he uskalsivat kieltäytyä - selkeästi eivät sanoneet että ei ole tarpeeksi hienoa, kun kerta oletit itse asian olevan niin. 

Minua kiinnostaa, että miksi olet loukkaantunut. Kohauta olkiasi ja vie turhat tavarasi kierrätyskeskukseen tai fidalle. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä he haluavat mieluummin täyttää kotiaan hitaammin tarvikkeilla jotka ovat heille itselleen mieluisia, kuin tarvikkeilla jotka saa heti mutta eivät miellytä omaa silmää. 

On hienoa, että he uskalsivat kieltäytyä - selkeästi eivät sanoneet että ei ole tarpeeksi hienoa, kun kerta oletit itse asian olevan niin. 

Minua kiinnostaa, että miksi olet loukkaantunut. Kohauta olkiasi ja vie turhat tavarasi kierrätyskeskukseen tai fidalle. 

Kyllä ne Fidassakin varmaan riemastuu, kun heille tyrkytetään myytäväksi tavaroita, joita muut eivät  halua ilmaiseksi. En oikeasti varmaan kestäisi olla töissä siellä. Jos joku tavara lakkaa miellyttämästä itseä, niin sitten voi kokeilla olla ilman. Jos lakana on väärää sävyä niin sitten voi nukkua ilman, ehkä se alkaakin jossain vaiheessa miellyttää. En h*lvetti ymmärrä tätä, että luonto ja ympäristönsuojelu on mulle siis tosi tärkeää, mutta jos vessaharja on väärän värinen, niin totta kai mulla on oikeus ostaa uusi ja heittää vanha roskikseen. (Ja ne monet ryönät mitä sädekehä leiskuen kannatte hyväntekeväisyyteen menee kyllä kaatopaikalle, veikkaan minä.)

En minäkään mitään vanhaa paskaa ottaisi uuteen kotiini. Mun faijalla on kanssa tapana tyrkyttää kaikkea mahdollista rojua = käyttökelvotonta roinaa / paskaa / romua jne mulle mukaan, kun itse ei jaksa niitä kantaa roskiin. Sitten on vielä ihmeissään, kun ei kelpaa. Ne ovat alunperinkin olleet jotain halpis kamaa ja iän myötä (kymmeniä vuosia vanhoja) kellastuneet, haljenneet yms. Itse ostan vain laatua. Mielummin yksi hyvä kuin viisi huonoa periaatteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa miten nuorta porukkaa vastaamassa, ilmeisesti ilolla laitetaan vähät rahat ikean kertakäyttöhyllyköihin ja lelukattiloihin. Miksi ihmeessä? Eikö vähiä rahoja voisi aluksi laittaa muuhunkin? Eihän kukaan ajattelekaan, että se olisi pysyvä sisustus, vaan sitten voisi ostaa yksi kerrallaan jonkun kunnon tavaran tilalle. Mutta ei, halutaan se kokovalkoinen ikeakoti, jonka kalusteet joka tapauksessa lähtevät ilmaiseksi kiertoon kahden vuoden kuluttua. Eikö nuoret näe, miten ne on aivopesty turhaan kulutukseen? Sen sijaan muodikkaasta lihansyönnin ympäristövaikutuksista kyllä jaksetaan luennoida. Entä kierrätys?

Oot kyllä niin trolli! Ei se ettei halua rojua kotiinsa tarkoita, että kaikki pitää hankkia ikeasta tai edes mistään samantien ja vielä valkoisena.

Sisustaa voi myös tyhjää kämppää mielensä mukaan ja mielellään vielä esine kerrallaan. Minua ahdistaisi se rahamäärä mikä menisi tuon rojun ulos heittämiseen, jotta sen tilalle saisi jotain. En tiedä olenko askeettinen, mutta katson mielelläni hieman tyhjempää huonetta kuin huonetta, joka on täytetty jonkun tutun tutun varaston rojuilla! Tuntuu, että roju on monelle tärkeää, mutta nykyään ihmiset pärjäävät vähemmällä. Ei tarvitse olla kaappia kippoa ja konetta pieniin eri kotitöihin, kun elämä on helpompaa kuin ennen...

M28

Ajattelin hetken, että oho, oma poikako siellä kirjoittelee, mutta oletkin vähän vanhempi. Minäkin olisin lapselle ostanut kaikkea kivaa, mutta poika oli tiukkana, mitä hän haluaa ja mitä ei. Poika halusi valita itse kattilat ja vispilätkin, minulle jäi vain maksaminen.

Vierailija kirjoitti:

Tutun 20v pojalle kelpasi Arcticat. Otti koko 12 hengen sarjan liemikulhoineen ja munakuppeineen.... En keski-ikäisenä täti-ihmisenä tajua mitä se niillä kaikilla tekee. Jakeli kai kavereilleen osan. Itse en niitä omaan kotiini tahtonut, minulla oli jo itse valittua sarjaa ja eriparikippoja ihan riitäämiin. Enkä saa niille eriparisille muuta tehdä kuin säilöä tilaa viemässä, ne kun on jotain miehen sukulaisten vanhoja rämiä :D

Nykyään nuoretkin ihmiset järjestävät kunnollisisa illallisia, ruuanlaitto kaveriporukalla on paljon trendikkäämpää kuin baareissa istuskelu. Vaikka molemmille toki on omat hetkensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvempi haluaisi romua ottaa vastaan mistä ei tykkää kun esimerkiksi kirppareilta ja fb roskalavoilta voi tehdä tosi hyviä löytöjä eikä tuu kalliiksi. Itse ostin viimeksi tänään arabian vanhat tosi nätit lautaset kahdella eurolla kirpparilta, en todellakaan ottaisi niiden tilalle jonkun sukulaisen kermasavirojua

Nykynuoret ovat tottuneet tavarapaljouteen ja haluavat valita. Pojan ensimmäinen vaimoke oli muumimuki-ihminen, mutta seuraava ei ollutkaan. Muumit saivat kyytiä huushollista. Hassua, että sieltä kirppiksiltä ja roskalavoilta hakien vanha tavara kelpaa, mutta ei sukulaiselta saatuna! Ei edes ne Arabian lautaset välttämättä ilmaiseksi kotoa saatuina kelpaa, mutta kirppiksellä ne ovat "löytö". No tavaraahan se vaan on, voi kun osais suhtautua sillä tavalla. Itse lahjoittaisin Pelastusarmeijalle, tarvitsijoita löytyy varmasti. Ehkä jonkun toisen mukulat kelpuuttavat kotiinsa?

Ei niitä Arabioita monikaan kehtaa kotoa tai sukulaiselta ottaa vastaan, vaikka kuinka haluaisi. Mieluummin ostaa omat. 

Typerää syyllistää nuoria ympäristöasioilla, kun tässä(kin) tapauksessa se hyvä ja käyttökelpoinen tavara on jonkun muun hylkäämää, jonkun muun joka on luopunut niistä koska on itse halunnut tilalle jotain parempaa. Arvostan kierrätystä ja teen valintoja ympäristöä ajatellen, mutta silti omien tarpeideni kautta. En minä eikä kukaan muukaan nuori ole kaatopaikka, jonka avulla uutta krääsää ostava tuttu/sukulainen saa hankittua itselleen puhtaamman omatunnon.

Vierailija kirjoitti:

Typerää syyllistää nuoria ympäristöasioilla, kun tässä(kin) tapauksessa se hyvä ja käyttökelpoinen tavara on jonkun muun hylkäämää, jonkun muun joka on luopunut niistä koska on itse halunnut tilalle jotain parempaa. Arvostan kierrätystä ja teen valintoja ympäristöä ajatellen, mutta silti omien tarpeideni kautta. En minä eikä kukaan muukaan nuori ole kaatopaikka, jonka avulla uutta krääsää ostava tuttu/sukulainen saa hankittua itselleen puhtaamman omatunnon.

Hyvin sanottu. Jännä, että nämä vanhemmat ihmiset toitottavat, kuinka heidän nuoruudessaan kelpasi kaikki ehjät tavarat, ei oltu nirsoja, mutta ei nähdä sitä, että tänä päivänä he ovat nimenomaan tosi nirsoja :D Eivät he halua enää käyttää loppuun astioita, liinavaatteita ja huonekaluja, joissa ei ole mitään vikaa. Ei voi piiloutua sen taakse, että kyllä minulle nuorena kelpasi: tänään he ovat vastuussa tämän päivän valinnoistaan. Ja se tämän päivän valinta on ostaa uutta, vaikkei tarvitsisikaan.

Minusta on mielenkiintoista, että esim. kirpparit nähdään jotenkin ekotekona. Miksi siellä ylipäänsä on myynnissä niin paljon aikuisten vaatteita? Lapset kasvavat ja heidän vaatteidensa myynnin tietysti ymmärrän, mutta lihovatko/laihtuvatko aikuiset muka siinä mittakaavassa, että ne myytävien/lahjoitettavien vaatteiden röykkiöt ovat jotenkin loogisia? Minusta eivät. Eiköhän moni käyttökelpoinen vaate mene pois ihan vain siksi, että minä haluan ostaa uutta, kun olen vanhaan kyllästynyt. Ei kuulosta enää miltään ekoteolta... Kuinka paljon vaatteita jää kirpparilla myymättä ja ne lahjoitetaan posket armeliaisuudesta hehkuen jonnekin Fidaan tai UFF:lle ja mitä niille sitten tapahtuu? Menevätkö kaikki kaupaksi tai käyttöön? Jos eivät, niin minneköhän ne sitten joutuvat?

Kulttuuri on muuttunut. Nykyisin tavaraa on liikaa ja se on vähentänyt tavaran arvoa. Sen sijaan muut asiat kuten palvelu on kalliimpaa kuin ennen, elämme roinan täyttämässä itsepalvelu- ja elämysyhteiskunnassa. Nykyiset eläkeläiset ovat kokonaan toisenlaisen aikakauden tulos, eivätkä kaikki ole huomanneet maailman muuttuneen.

Vierailija kirjoitti:

Typerää syyllistää nuoria ympäristöasioilla, kun tässä(kin) tapauksessa se hyvä ja käyttökelpoinen tavara on jonkun muun hylkäämää, jonkun muun joka on luopunut niistä koska on itse halunnut tilalle jotain parempaa. Arvostan kierrätystä ja teen valintoja ympäristöä ajatellen, mutta silti omien tarpeideni kautta. En minä eikä kukaan muukaan nuori ole kaatopaikka, jonka avulla uutta krääsää ostava tuttu/sukulainen saa hankittua itselleen puhtaamman omatunnon.

Juuri tämä, että kumpi ylimääräisestä romusta ja sen ympäristövaikutuksista on vastuussa, se joka tavaran on hankkinut vai se jonka pitäisi pelastaa maailma ottamalla omistajalleen tarpeeton tavara vastaan.

Eiköhän ne vanhemmat ihan vaan hyvää ajattele. Tarjoaa omistaan että alkuun pääsisitte. Jäis ne rahat johonki kivempaan nuorilla, kun eihän nuorilla tuota rahaa pitäis kaiken järjen mukaan liikaa olla.