Tarjosin yhteiseen kotiin muutavalle nuorelle parille kaikenlaisia tavaroita, mikään ei kelvannut

Kyllä kokemus on ainakin ittelle opettanut, että sukulaiset ym. yleensä lahjoittaa sellaista kamaa, joka ei ittelleen kelpaa mutta toisille pitäis kelvata. 90-luvun haalistuneita verhoja ja eriparikuppeja. Ja kun en saa sanottua ei, niin kuskaan niitä sitten kaatopaikalle ja maksan vielä, että pääsen niistä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Meillä olis asunnollinen huonekaluja. Vanhimmat ovat vuodelta 1988. Meinattiin viedä kaatopaikalle, mutta on ne ihan käyttökelpoisia. Onneksi olette te, joiden mielestä vanhoista tavaroista ei saa kieltäytyä, tarvitsi tai ei, tuomme ne teille. Kun ollaan kaksi aikuista asuttu välillä työn takia erillään, jouduttu hommaamaan toiseenkin asuntoon huonekaluja nyt monia  on kaksin kappalein. Osa on miehen sisarilta saatuja käytettyjä, eli alkaa olla ikää 40 vuotta. Ihan hyviä ne on, tuon ne ap:lle. Ai niin, vastaanottajan pitää olla nuori ja pitää ottaa kaikki mitä me tädit tarjoamme, ei väliä vaikka entisiä on tarpeeksi. Nuorella pitää olla hurjat määrät käytettyä tavaraa.

Te jotka ehdotatte varastointia, olemme tutkineet tätä mahdollisuutta. Maksaa satoja euroja / kk sellainen varasto, mihin nämä tavarat mahtuvat ja mikä ei ole mikää hajuja keräävä tallivarasto.

No tuo ap:n maininta nyt taas tässä yhteydessä on aivan turhaa. Miksi ette vie Pelastusarmeijaan tai muuhun vastaavaan paikkaan? Kuka nyt edes harkitsee maksullista varastointia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä olis asunnollinen huonekaluja. Vanhimmat ovat vuodelta 1988. Meinattiin viedä kaatopaikalle, mutta on ne ihan käyttökelpoisia. Onneksi olette te, joiden mielestä vanhoista tavaroista ei saa kieltäytyä, tarvitsi tai ei, tuomme ne teille. Kun ollaan kaksi aikuista asuttu välillä työn takia erillään, jouduttu hommaamaan toiseenkin asuntoon huonekaluja nyt monia  on kaksin kappalein. Osa on miehen sisarilta saatuja käytettyjä, eli alkaa olla ikää 40 vuotta. Ihan hyviä ne on, tuon ne ap:lle. Ai niin, vastaanottajan pitää olla nuori ja pitää ottaa kaikki mitä me tädit tarjoamme, ei väliä vaikka entisiä on tarpeeksi. Nuorella pitää olla hurjat määrät käytettyä tavaraa.

Te jotka ehdotatte varastointia, olemme tutkineet tätä mahdollisuutta. Maksaa satoja euroja / kk sellainen varasto, mihin nämä tavarat mahtuvat ja mikä ei ole mikää hajuja keräävä tallivarasto.

No tuo ap:n maininta nyt taas tässä yhteydessä on aivan turhaa. Miksi ette vie Pelastusarmeijaan tai muuhun vastaavaan paikkaan? Kuka nyt edes harkitsee maksullista varastointia?

Meillä on tarkoitus hommata entisen kokoinen asunto ja emme ole vielä päättäneet, mitä todella haluamme pitää. Toistaiseksi edullisinta on pitää vanhassa asunnossa, sen yhtiövastike on varastointia halvempaa. Uusi asuntomme on vielä rakenteilla.

Eikö köyhälle opiskelijalle enää nykypäivänä kelpaa? Jo on aikoihin eletty.. Mistä se raha sitten tulee niihin uusiin?

Mielenkiintoista että täällä niin monet ovat sitä mieltä etteivät huolisi esim. pyyhkeitä tai astioita. Itse olen pitänyt kirppispöytää koko alkuvuoden ja sain jokaikisen pyyhkeen myytyä, samoin kaikki astiat menevät kaupaksi vaikka eivät olekaan mitään Arabiaa ja vaikka olisivat yksittäiskappaleita. Sen sijaan laadukkaat nahkalaukut eivät mene kaupaksi kirveelläkään.

En huoli kenenkään vanhaa sohvaa, ei liinavaatteita, ei pyyheliinoja ei mattoja, ei halpoja astioita ja aterimia made in china ja lastulevy huonekaluja. Tähän asti on ollut varaa ostaa uudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarasta pääsee parhaiten eroon tori.fi sivustolla, kun ilmoittaa antavansa tuotteen. ei tarvitse kirjautua mihinkään ja minulta on ainakin alta kahden tunnin haettu annettavaksi ilmoitetut tavarat.

Älkää hyvät ihmiset käyttäkö vanhoja posliiniastioita, niissä voi olla lyjyä yli sallitun määrän tai alpakkaruokailuvälineitä, joista irtoaa vaikka mitä metaleja.

t.kemiaa tunteva

Kemiaa tunteva sitten varmaan maistaakin "metalit" ... Onkohan vähän turhaa varovaisuutta, miten voi posliiniastiasta tietää, mitä sen valmistuksessa on käytetty. Mietitäänpä vaikka ihan uusiakin Ikean halpisastioita, jotka on tehty Romaniassa tai Vietnamissa?

Kemiaa tunteva tietää myös sen että euroopassa valvotaan astioiden lyjypitoisuutta ja sitä ei todellakaan voi maistaa, mutta sinähän voit rauhassa syödä myrkkyjä, ei se minua häiritse, mutta ajattelen nyt monia, joita asia saattaa kiinnostaa ja eivät ainakaan lapsia myrkytä.

Varmaan käytät alumiinikattiloitakin:DDDD

Vie kirpparille tavarat, joku löytää niistä aarteen. Itse halusin aikoinaan ostaa omat kalusteet  sitä mukaa kun sain palkkaa. Ja kotoa otin mukaan mitä äiti tarjosi. Tyttäreni ottaisi mukaansa vaikka kaikki tavarat, jos muuttaa pois  kotoa.  En ymmärrä että pitää ottaa kalliita lainoja joilla ostellaan uutta tavaraa. Tai sitä että kämpässä pitää olla kaikki vimpaimet heti. Sehän on asumisen suola että voi pikkuhiljaa ostaa joitakin irtaimistoa.

Lapseni muutettua poikaystävänsä kanssa avoliittoon halusivat omanlaisen kodin ja oman maun mukaiset huonekalut ja sisustuksen. Mielestäni ok.

Astioita tyttäreni oli toivonut tiettyä sarjaa ylioppilaslahjaksi ja ne vei avaamattomissa pakkauksissa uuteen kotiinsa. Tarjosin lisää astioita sillä meillä niitä on liikaa, ei huolinut enkä tästä loukkaantunut.

Minulle kertynyt keittiön pientyövälineitä ne kyllä kelpasivat.  Nykykeittiöistä osa on niin pieniä, ettei niihin edes mahdu paljon tavaraa. Ilmeisesti suunniteltu sinkuille tai ulkona syöville.

Vierailija kirjoitti:

Eikö köyhälle opiskelijalle enää nykypäivänä kelpaa? Jo on aikoihin eletty.. Mistä se raha sitten tulee niihin uusiin?

Missä sanottiin, että ap:n parjaama nuori pari on köyhiä opiskelijoita? Missä sanottiin, että heillä ei jo ennestään ole käytettyä, vaan he haluavat uutta?

Vierailija kirjoitti:

Meillä olis asunnollinen huonekaluja. Vanhimmat ovat vuodelta 1988. Meinattiin viedä kaatopaikalle, mutta on ne ihan käyttökelpoisia. Onneksi olette te, joiden mielestä vanhoista tavaroista ei saa kieltäytyä, tarvitsi tai ei, tuomme ne teille. Kun ollaan kaksi aikuista asuttu välillä työn takia erillään, jouduttu hommaamaan toiseenkin asuntoon huonekaluja nyt monia  on kaksin kappalein. Osa on miehen sisarilta saatuja käytettyjä, eli alkaa olla ikää 40 vuotta. Ihan hyviä ne on, tuon ne ap:lle. Ai niin, vastaanottajan pitää olla nuori ja pitää ottaa kaikki mitä me tädit tarjoamme, ei väliä vaikka entisiä on tarpeeksi. Nuorella pitää olla hurjat määrät käytettyä tavaraa.

Te jotka ehdotatte varastointia, olemme tutkineet tätä mahdollisuutta. Maksaa satoja euroja / kk sellainen varasto, mihin nämä tavarat mahtuvat ja mikä ei ole mikää hajuja keräävä tallivarasto.

Soittakaa nyt hyvät ihmiset kierrätyskeskukseen, ja pyytäkää hakemaan. Ottavat käyttökelpoisen tavaran ja vievät ilmaiseksi pois. Krääsätavaran, joka ei uutenakaan maksa juuri mitään voi heittää roskiin / viedä jäteasemalle.

Ihmetyttää, mitä varten pitää väkisin tunkea toisen vaivoiksi tavaraa, vaikka olisi ihan hyvääkin. Itsellä on pääosin käytettyinä ostettuja huonekaluja, mutta en ottaisi mitään epämieluisaa, kuten mitään lastulevyhökötyksiä. Vanhoja, umpipuisia lipastoja kannattaa ilman muuta tarjota kierrätyskeskukseen tai osto- ja myyntiliikkeisiin. Niitä pystyy kunnostamaan melkein loputtomiin.

FengShuin mukaan käytettyyn tavaraan kertyy omistajansa karmaa.

Toisen käytettyä omaisuutta ei saisi koskaan ottaa kotiinsa.

Toisen aarre on toisen roska

Huono onni tai huono terveys voi seurata käytetyn tavaran mukana.

Terveisin taikauskoinen

Vierailija kirjoitti:

Eikö köyhälle opiskelijalle enää nykypäivänä kelpaa? Jo on aikoihin eletty.. Mistä se raha sitten tulee niihin uusiin?

Oletko kuullut töistä? Tai säästämisestä?

Monet nuoret kerää astioita ym ennen lapsuudenkodista pois muuttoa ja ottavat omia tavaroitaan ja esim keittiökamaa. Vanhempien maun mukaan valitut kamat ainakin tuttuja ja voi olla osin jopa oman maun mukaan. Sen sijaan kuin esim jonkun tädin.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut esim. pyyhkeitä, lakanoita, mukeja, lautasia, laseja, ruokapöytä ja tuolit, vaatekaappi, kirjahylly, mattoja, pinnasänky, sisustustavaraa jne. Mutta ei käynyt mikään.

Ap

Eli mitään vahinkoa ei tapahtunut. Joskus täytyy nähdä vaivaa, jos haluaa päästä eroon vanhoista tavaroistaan, hyväksy asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä olis asunnollinen huonekaluja. Vanhimmat ovat vuodelta 1988. Meinattiin viedä kaatopaikalle, mutta on ne ihan käyttökelpoisia. Onneksi olette te, joiden mielestä vanhoista tavaroista ei saa kieltäytyä, tarvitsi tai ei, tuomme ne teille. Kun ollaan kaksi aikuista asuttu välillä työn takia erillään, jouduttu hommaamaan toiseenkin asuntoon huonekaluja nyt monia  on kaksin kappalein. Osa on miehen sisarilta saatuja käytettyjä, eli alkaa olla ikää 40 vuotta. Ihan hyviä ne on, tuon ne ap:lle. Ai niin, vastaanottajan pitää olla nuori ja pitää ottaa kaikki mitä me tädit tarjoamme, ei väliä vaikka entisiä on tarpeeksi. Nuorella pitää olla hurjat määrät käytettyä tavaraa.

Te jotka ehdotatte varastointia, olemme tutkineet tätä mahdollisuutta. Maksaa satoja euroja / kk sellainen varasto, mihin nämä tavarat mahtuvat ja mikä ei ole mikää hajuja keräävä tallivarasto.

Soittakaa nyt hyvät ihmiset kierrätyskeskukseen, ja pyytäkää hakemaan. Ottavat käyttökelpoisen tavaran ja vievät ilmaiseksi pois. Krääsätavaran, joka ei uutenakaan maksa juuri mitään voi heittää roskiin / viedä jäteasemalle.

Ihmetyttää, mitä varten pitää väkisin tunkea toisen vaivoiksi tavaraa, vaikka olisi ihan hyvääkin. Itsellä on pääosin käytettyinä ostettuja huonekaluja, mutta en ottaisi mitään epämieluisaa, kuten mitään lastulevyhökötyksiä. Vanhoja, umpipuisia lipastoja kannattaa ilman muuta tarjota kierrätyskeskukseen tai osto- ja myyntiliikkeisiin. Niitä pystyy kunnostamaan melkein loputtomiin.

Mitä siitä tuolle kirjoittajalle vaahtoat. Hänhän on samaa mieltä. 

Lukutaito av:lla on kyllä omaa luokkaansa.

Ap, puuttuiko heiltä ruokapöytä ja tuolit? Meillä miehen kanssa oli aika paljon huonekaluja kun muutimme yhteen, koska oli meillä niitä jo opiskeluaikanakin molemmilla! Emme me paljaalla lattialla nukkuneet tai kokanneet nuotiolla silloinkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä olis asunnollinen huonekaluja. Vanhimmat ovat vuodelta 1988. Meinattiin viedä kaatopaikalle, mutta on ne ihan käyttökelpoisia. Onneksi olette te, joiden mielestä vanhoista tavaroista ei saa kieltäytyä, tarvitsi tai ei, tuomme ne teille. Kun ollaan kaksi aikuista asuttu välillä työn takia erillään, jouduttu hommaamaan toiseenkin asuntoon huonekaluja nyt monia  on kaksin kappalein. Osa on miehen sisarilta saatuja käytettyjä, eli alkaa olla ikää 40 vuotta. Ihan hyviä ne on, tuon ne ap:lle. Ai niin, vastaanottajan pitää olla nuori ja pitää ottaa kaikki mitä me tädit tarjoamme, ei väliä vaikka entisiä on tarpeeksi. Nuorella pitää olla hurjat määrät käytettyä tavaraa.

Te jotka ehdotatte varastointia, olemme tutkineet tätä mahdollisuutta. Maksaa satoja euroja / kk sellainen varasto, mihin nämä tavarat mahtuvat ja mikä ei ole mikää hajuja keräävä tallivarasto.

Soittakaa nyt hyvät ihmiset kierrätyskeskukseen, ja pyytäkää hakemaan. Ottavat käyttökelpoisen tavaran ja vievät ilmaiseksi pois. Krääsätavaran, joka ei uutenakaan maksa juuri mitään voi heittää roskiin / viedä jäteasemalle.

Ihmetyttää, mitä varten pitää väkisin tunkea toisen vaivoiksi tavaraa, vaikka olisi ihan hyvääkin. Itsellä on pääosin käytettyinä ostettuja huonekaluja, mutta en ottaisi mitään epämieluisaa, kuten mitään lastulevyhökötyksiä. Vanhoja, umpipuisia lipastoja kannattaa ilman muuta tarjota kierrätyskeskukseen tai osto- ja myyntiliikkeisiin. Niitä pystyy kunnostamaan melkein loputtomiin.

Mitä siitä tuolle kirjoittajalle vaahtoat. Hänhän on samaa mieltä. 

Lukutaito av:lla on kyllä omaa luokkaansa.

Näin juuri. Meillä on vanha asunto vielä kalustettuna, itse asian olen täällä nytkin. Nämä on halvinta pitää täällä siihen asti, kunnes tämä saadaan myytyä. Meillä on kaksi jo omillaan asuvaa poikaa, jotka käyvät pääsiäisenä katsomassa mitä he täältä haluavat ja tarvitsevat ja ne sitten korvamerkitään ja viedään heille. Mitään emme tyrkytä. Veljelleni, jota kotikylässäni pidetään kaatopaikkana, ei saa mitään, koska hänellä on tavaraa liikaa, vaikka onkin pienituloinen ja sairaseläkkeellä. Tai no joo, hän saa eteisen maton, mutta vien sen vanhan risan itse kaatopaikalle.