Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avovaimo teki kotityöt 24 v. ajan. Mies keräsi sillä välin 400 000 euron varallisuuden, ja maksaa naiselle 35 000 e hyvitystä
22.03.2017 |
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä avoliiton purkauduttua 24 vuoden jälkeen
KO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017)
Asian ratkaisun perusteena olevien seikkojen osalta KO:ssa oli ollut riidatonta ensinnäkin se, että nainen oli avoliiton aikana hoitanut yhteisen talouden kaikki kotityöt.
Edelleen riidatonta oli ollut, että avoliiton aikana miehen yrityksen arvo oli noussut, hänen tulonsa kasvaneet ja hänen muu omaisuutensa karttunut. Tältä osin asiassa ratkaistavaksi riitakysymykseksi oli jäänyt viimemainittujen miehen varallisuutta koskevien seikkojen määrällinen arviointi sekä se, oikeuttiko yhteistalouden kaikkien kotitöiden hoitaminen yksin tai yhdessä muiden seikkojen kanssa naisen saamaan asiassa tarkoitettua hyvitystä.
KO oli katsonut naisella olleen oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella hyvitykseen avoliiton purkauduttua. Naisen avoliiton aikana saamien etujen tai kompensaation ei ollut katsottava kattaneen kokonaisuudessaan hänen hyvitykseen oikeuttavaa työtään, mutta näillä seikoilla oli hyvityksen määrää alentava vaikutus. Viime mainitun kaltaisia etuja naisella oli avoliiton aikana ollut ainakin täysin ilmainen asuminen sekä vastikkeeton vapaa mahdollisuus henkilöauton käyttöön.
Huomioon ottaen asiassa mainitut seikat sekä suuntaa antavana oikeuskäytännössä esitetty kanta hyvityksen määrän määräytymisperusteista (KKO 1993:168, 16 prosenttia karttuneesta omaisuudesta, Rovaniemen hovioikeus 2009:33, 13 prosenttia karttuneesta omaisuudesta) KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 10 prosenttia miehen varallisuuden kasvusta 400.000 eurosta. Hyvitystä oli siten tullut määrätä miehen maksettavaksi 40.000 euroa.
Asianosaiset pääsivät asiassa sovintoon Vaasan hovioikeuden 15.3.2017 järjestämässä tuomioistuinsovittelussa. Osapuolet pyysivät hovioikeutta vahvistamaan sovinnon.
HO:n vahvistama sovinto:
"A maksaa B:lle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 3 luvun 8 §:n tarkoitettuna hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että B on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut A:n kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että A saisi perusteetonta etua B:n kustannuksella.
Maksu tulee suorittaa B:n ilmoittamalle pankkitilille 23.3.2017 mennessä. Suorituksen viivästyessä sille tulee maksaa korkolain 4 § 1 momentin mukaista viivästyskorkoa edellä mainitusta eräpäivästä lukien.
Asianosaisilla ei ole toisiaan kohtaan muita vaatimuksia sen jälkeen, kun tämän sopimuksen mukainen hyvitys on kokonaisuudessaan maksettu. Molemmat vastaavat omista asianajokuluistaan käräjä- ja hovioikeudessa, sillä poikkeuksella, että A vastaa edelleen siitä osuudesta B:n asianajokuluista, mikä hänet on velvoitettu valtiolle korvaamaan Satakunnan käräjäoikeuden 17.11.2015 antamassa tuomiossa nro 14968."
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Loisinut? Hän on tehnyt kaikki kotityöt ja siitä tuo on suhteellisen pieni palkka. Mutta toki otetaan huomioon, että arki on rullannut ns. miehen rahoilla, niin ihan passeli korvaus.
Jos naisella ei olisi ollut miestä joka elättää, hän olisi tehnyt kotityöt palkkatyön lisäksi. Kotityöt on asia mikä pitää hoitaa, ei mikään meriitti elämässä
No miksi mies ei hoitanut omiaan? Jos ei hoida mitään kototöitään niin silloin joutuu palkata apulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Loisinut? Hän on tehnyt kaikki kotityöt ja siitä tuo on suhteellisen pieni palkka. Mutta toki otetaan huomioon, että arki on rullannut ns. miehen rahoilla, niin ihan passeli korvaus.
Jos naisella ei olisi ollut miestä joka elättää, hän olisi tehnyt kotityöt palkkatyön lisäksi. Kotityöt on asia mikä pitää hoitaa, ei mikään meriitti elämässä
No miksi mies ei hoitanut omiaan? Jos ei hoida mitään kototöitään niin silloin joutuu palkata apulainen.
Miksi nainen ei maksanut asumisesta tai autosta? Jos ei hoida omaa osuuttaan kuluista niin silloin joutuu ehkä tekemään enemmän kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Avoliitossa kannattaa kummankin maksaa omat menonsa, oli tuloja tai ei. Yhteiset kulut puoliksi ja jos toinen omistaa asunnon, pitää tehdä vuokrasopimus ja myös maksaa se vuokra. Erotilanteessa ei tule eteen sitä ongelmaa, että toinen väittää tehneensä kaikki kotityöt, mutta oikeus ei anna mitään arvoa ilmaiselle asumiselle.
Minä en missään tapauksessa suostuisi asumaan asunnossa jonka omistaa pelkästään mies ja sitten maksaisin siitä hänelle vuokraa jolloin hänen varalisuutensa karttuisi mutta minun ei.
Joko yhteinen asunto tai asuminen erillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää vaatia että omaisuus on molempien puolisoiden nimissä, olipa se mitä tahansa; kiinteää, siis talo, osake, tai auto tms. niin ei jää toinen sitten näppejään nuolemaan vaan omaisuus menee puoliksi. Vaikka toinen on tehnyt kotitöitä 24/7 ja hoitanut lapset ym niin näin voi käydä jos uskoo vain että kyllä se rakas sitten antaa minulle puolet jos ero tulee: no kun ei välttämättä anna.
Yllä olevassa on kysymys avoliitosta, jossa on todella heikoilla se joka ei omista eli ei ole nimiä papereissa.
Avioliitossakin voi myydä autonsa pois jos se on omissa nimissään kysymättä puolisolta. Mutta jos se on molempien nimissä niin eipä myy. Asuntoa ei voi luvatta myydä kuitenkaan. Mutta selvintä on että on kaikki molempien nimissä.
Eli jos nyt ostan omilla rahoillani vaikkapa sijoitusasunnon, siitä pitäisi saman tien lahjoittaa puolisolle puolet? Ei kuule tule tapahtumaan :D
Avioliitossa ilman avioehtoa avioeron tullen kyllä lahjoitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää vaatia että omaisuus on molempien puolisoiden nimissä, olipa se mitä tahansa; kiinteää, siis talo, osake, tai auto tms. niin ei jää toinen sitten näppejään nuolemaan vaan omaisuus menee puoliksi. Vaikka toinen on tehnyt kotitöitä 24/7 ja hoitanut lapset ym niin näin voi käydä jos uskoo vain että kyllä se rakas sitten antaa minulle puolet jos ero tulee: no kun ei välttämättä anna.
Yllä olevassa on kysymys avoliitosta, jossa on todella heikoilla se joka ei omista eli ei ole nimiä papereissa.
Avioliitossakin voi myydä autonsa pois jos se on omissa nimissään kysymättä puolisolta. Mutta jos se on molempien nimissä niin eipä myy. Asuntoa ei voi luvatta myydä kuitenkaan. Mutta selvintä on että on kaikki molempien nimissä.
Eli jos nyt ostan omilla rahoillani vaikkapa sijoitusasunnon, siitä pitäisi saman tien lahjoittaa puolisolle puolet? Ei kuule tule tapahtumaan :D
Avioliitossa ilman avioehtoa avioeron tullen kyllä lahjoitat.
Ei ole kyllä vaaraa siitäkään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitossa kannattaa kummankin maksaa omat menonsa, oli tuloja tai ei. Yhteiset kulut puoliksi ja jos toinen omistaa asunnon, pitää tehdä vuokrasopimus ja myös maksaa se vuokra. Erotilanteessa ei tule eteen sitä ongelmaa, että toinen väittää tehneensä kaikki kotityöt, mutta oikeus ei anna mitään arvoa ilmaiselle asumiselle.
Minä en missään tapauksessa suostuisi asumaan asunnossa jonka omistaa pelkästään mies ja sitten maksaisin siitä hänelle vuokraa jolloin hänen varalisuutensa karttuisi mutta minun ei.
Joko yhteinen asunto tai asuminen erillään.
Ja minä en enää suostuisi hankkimaan yhteistä asuntoa riesakseni. Kerran olen sen tehnyt, mutta virheistään oppii. Erillään asuminen toki ok.
Moni siivoaja ei saa kerätyksi tuotakaan rahaa. Sitähän nainen on käytännössä tehnyt. Miksi sen miehen hyvyys pitäisi laittaa naisen tilille? Jos mies ajaa formulaa, niin tienaisiko vaimokin 5 miljoonaa vuodessa?
En ymmärrä.. Lisäksi mikä tämän siivoaja naisen elintaso on ollut? Olisiko siihen elintasoon päässyt siivoushommilla?
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns. kotityöt ovat osa jokaisen normaaliin elämään kuuluvista toimista, eivät palkkatyötä. Hyvät naiset, ottakaapa vastuu omasta elämästä ja oman varallisuutenne kehittymisestä. Ei se vaurastuminen sen vaikeampaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensäkään ymmärrä niissä tapauksissa, joissa vaimo on ollut kotirouvana, sitä omaisuuden jakoa. Joku toimarin homma on paljon vaativampaa kuin pyykkääminen ja lastenhoito tai edes kestittäminen. Ihan epäoikeudenmukaista, että esim Briteissä vaimo saa puolet, ja enemmänkin jos on lapsia. Koska kuka vaan pystyy tekemään noita jälkimmäisiä juttuja, mutta uran rakentaminen bisnesmaailmassa on vähän eri tasolla.
Ja itse olen liikemaailmassa toimiva nainen.
Ei ole pakko mennä naimisiin tai hankkia lapsia. Ei niitä varoja kuitenkaan ase ohimolla viedä.
Tuo on aika huono vastine siihen, että nykyiset säännöt avioeron suhteen ovat järjenvastaisesti naista suosivia. Esimerkiksi jos nainen käy vieraissa ja haluaa sitten avioeron, jätetyn aviomiehen osa on epäoikeudenmukainen. Tiedän yhden tällaisen tapauksen, jossa nainen maksatti sitten aviorikkojan elämäänsä eron jälkeenkin exällään lasten varjolla ja jäi jopa asumaan entiseen yhteiseen kotiin. Ei kovin reilua.
Mitkä hemmetin "säännöt". Se on sopimus jonka hyväksyy naimisiin mennessä. Jos ei pidä sopimuksesta, niin ei mene naimisiin. Ihme on jos ei liikemaailmassa toimiva nainen ymmärrä sopimisen päälle mitään.
Totta kai, itsellänikin on avioehto. Mutta en vain ymmärrä, miten sallitan joidenkin loisia toisten kustannuksella ja käyttää näiden hyväuskoisuutta hyväkseen. Usein naiset miesten hyväuskoisuutta. Ja tällä saralla sopimuslainsäädäntö kaipaisi kipeästi remonttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos mies elätti avioliiton ajan esim maksoi kaikki asumisen kulut yksin niin onhan sekin iso juttu jo. Tuossa todettiin että naisen asuminen ilmaista eli mies ilmeisesti yksin kustantanut sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Loisinut? Hän on tehnyt kaikki kotityöt ja siitä tuo on suhteellisen pieni palkka. Mutta toki otetaan huomioon, että arki on rullannut ns. miehen rahoilla, niin ihan passeli korvaus.
Jos naisella ei olisi ollut miestä joka elättää, hän olisi tehnyt kotityöt palkkatyön lisäksi. Kotityöt on asia mikä pitää hoitaa, ei mikään meriitti elämässä
No miksi mies ei hoitanut omiaan? Jos ei hoida mitään kototöitään niin silloin joutuu palkata apulainen.
Miksi nainen ei maksanut asumisesta tai autosta? Jos ei hoida omaa osuuttaan kuluista niin silloin joutuu ehkä tekemään enemmän kotitöitä.
Niin joutuu ja se olikin summassa huomioitu. Tässä arvioitiin sitä, mikä on kohtuullinen korvaus 24 vuoden kaikista kotitöistä, ja oikeus oli sitä mieltä että pelkkä asunnon ja auton käyttöoikeus ei sitä ole. Tuo olisi ollut helposti vältettävissä tekemällä edes pieni osuus kotitöistä. Tuskin mikään oikeus alkaa jälkikäteen imurointikertoja laskemaan, jos molemmat ovat edes jossain määrin osallistuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin pieni ja nolo korvaus orjatyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Tiedän tapauksen, jossa nainen teki töitä maatilalla 35v ja kun mies kuoli, nainen ei saanut penniäkään. Hoiti navettatyöt , osan peltotöistä ja kaikki kotityöt. Teki siis koko elämänsä töitä ihan turhaan ja kartutti miehensä omaisuutta. Mutta sinä varmaan olet sitä mieltä, ettei hän olisi mitään tarvinnutkaan, koska on nainen ja sai kuitenkin ruuan ja katon päänsä päälle. Harva kuitenkaan tekisi töitä pelkällä ruokapalkalla.
Tämä on aivan erilainen tapaus. Nainenhan oli töissä maatilalla. Surullinen juttu. Olivat siis olleet avoliitossa ilmeisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Loisinut? Hän on tehnyt kaikki kotityöt ja siitä tuo on suhteellisen pieni palkka. Mutta toki otetaan huomioon, että arki on rullannut ns. miehen rahoilla, niin ihan passeli korvaus.
Jos naisella ei olisi ollut miestä joka elättää, hän olisi tehnyt kotityöt palkkatyön lisäksi. Kotityöt on asia mikä pitää hoitaa, ei mikään meriitti elämässä
No miksi mies ei hoitanut omiaan? Jos ei hoida mitään kototöitään niin silloin joutuu palkata apulainen.
Koska miehellä oli typerä akka tekemässä ne ilmaiseksi ja uskomassa ikuiseen rakkauteen. Ei tarvinnut tehdä itse eikä maksaa kellekään siitä
Siis mitä? Parilla ei lapsia ja mies elättää naisen vuosikymmeniä ja sitten nainen saa vielä siitä korvauksen. Kai se nyt perkele tiskata voi kotona ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin pieni ja nolo korvaus orjatyöstä.
Ei tuossa nyt mistään orjatyöstä ole ollut kyse. En ole perehtynyt aloituksen tekstiin. Oliko siis niin, että kyseessä lapseton pariskunta ja nainen asui miehen omistamassa asunnossa. Hirveän paljon naisella ei ole ollut kotona tekemistä. Itse olisin varmaan kiitollinen, jos voisin muuttaa jonkun miehen luokse asumaan, eikä mies ottaisi siitä vuokraa. Nainenhan olisi voinut laittaa säästöön rahaa vaikkapa vastaavan vuokran verran. Vai olikohan nainen ihan kotona koko ajan. Jos oli, niin kyllä nainen on aika mukavuudenhaluinen ja saamaton ollut, jos on kyse terveestä naisesta, joka periaatteessa olisi voinut saada työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensäkään ymmärrä niissä tapauksissa, joissa vaimo on ollut kotirouvana, sitä omaisuuden jakoa. Joku toimarin homma on paljon vaativampaa kuin pyykkääminen ja lastenhoito tai edes kestittäminen. Ihan epäoikeudenmukaista, että esim Briteissä vaimo saa puolet, ja enemmänkin jos on lapsia. Koska kuka vaan pystyy tekemään noita jälkimmäisiä juttuja, mutta uran rakentaminen bisnesmaailmassa on vähän eri tasolla.
Ja itse olen liikemaailmassa toimiva nainen.
Ei ole pakko mennä naimisiin tai hankkia lapsia. Ei niitä varoja kuitenkaan ase ohimolla viedä.
Tuo on aika huono vastine siihen, että nykyiset säännöt avioeron suhteen ovat järjenvastaisesti naista suosivia. Esimerkiksi jos nainen käy vieraissa ja haluaa sitten avioeron, jätetyn aviomiehen osa on epäoikeudenmukainen. Tiedän yhden tällaisen tapauksen, jossa nainen maksatti sitten aviorikkojan elämäänsä eron jälkeenkin exällään lasten varjolla ja jäi jopa asumaan entiseen yhteiseen kotiin. Ei kovin reilua.
Mitkä hemmetin "säännöt". Se on sopimus jonka hyväksyy naimisiin mennessä. Jos ei pidä sopimuksesta, niin ei mene naimisiin. Ihme on jos ei liikemaailmassa toimiva nainen ymmärrä sopimisen päälle mitään.
Totta kai, itsellänikin on avioehto. Mutta en vain ymmärrä, miten sallitan joidenkin loisia toisten kustannuksella ja käyttää näiden hyväuskoisuutta hyväkseen. Usein naiset miesten hyväuskoisuutta. Ja tällä saralla sopimuslainsäädäntö kaipaisi kipeästi remonttia.
Taitaa tälläkin hetkellä olla niin, ettei sopimusta katsota sitovaksi jos sen tekijä on riittävän tyhmä. Tähän vaaditaan kylläkin kehitysvammatasoinen vajaaälyisyys, pelkkä miessukupuoleen kuuluminen ei riitä. Toistaiseksi aikuisten pitää ihan itse miettiä millaisia sopimuksia tekee. Myös miesten. Aika hankalaksi menee jos pitää koko miessukupuoli asettaa holhouksen alle.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä päätöstä olkoonkin, että 24 vuoden aika on pitkä ja mitälie. Tosiasia on, että MITÄÄN sopimusta ei puolisoiden välillä oltu tehty. Lisäksi lakia sovelletaan taannehtivasti 24 vuoden taakse, vaikka säädös avoliiton purkautumisesta on ollut vasta vähän aikaa voimassa. Ei mahdu oikeustaajuuni, etenkin kun päätöksestä ei käy millään tavalla ilmi että avopuolisoilla olisi ollut yhteisiä lapsia.
oliko hänellä aviovaimon edut hmmmm
Mieshän siinä on kaiken työn tehnyt, on todellakin oikeutettu omaisuuteensa. Nainen on valinnut oman tiensä ja saisi olla kiitollinen tuostakin mittavasta summasta.
Sinkkumies
Alue: Aihe vapaa
Eli jos nyt ostan omilla rahoillani vaikkapa sijoitusasunnon, siitä pitäisi saman tien lahjoittaa puolisolle puolet? Ei kuule tule tapahtumaan :D