Perhevapaiden uudistus vaarantaa imetyksen
Itse olen kohta jo palaamassa tlihin, kun nuorimmainen täyttää pian kolme, joten meidän perheeseen nämä uudistukset eivät onneksi vaikuta. Olen kuitenkin tosi huolissani uudistusten vaikutuksesta niin lasten kuin vanhempienkin hyvinvointiin, kun perheidrn puolesta päätetään, kuka lapsia saa jäädä kotiin hoitamaan. Tai suurimmassa osassa tapauksista lapset joutuvat aivan liian varhain pöiväkoteihin, kun paremmin ansaitsevat isät eivät halua tai voi jäädä kotiin.
Asia, mikä myös kovasti huolestuttaa, on imetyksen asema, jos äidit joutuvat pakpn edessä liian aikaisin töihin. Imetyksen pitäisi kuitenkin olla vauvan pääravintoa vuoden ikään saakka ja siitä eteenpäinkin sitä olisi hyvä jatkaa. Rintamaidon pumppailua ehdottaville voin todeta, että se tekee asiasta aivan liian hankalaa, ja itse en ainakaan ole pumpulle kunnolla herunut, vaikka olen kaikkia lapsiani pitkästi yli vuoden imettänyt.
Voin vain kuvitella, mitä kauaskantoisia vaikutuksia imetyksen liian varhaisesta lopetuksesta ja päivähoidon liian varhaisesta aloituksesta koituu tälle kansalle. Miksi vauvat eivät saa olla vauvoja, lapset lapsia ja miksi äidit eivät saa halutessaan itse hoitaa omia lapsiaan kotona? Sitäkin olen miettinyt, että mistäköhän niille kaikille äideille löydetään työpaikka? Työpaikoista kun on huutava pula. Nyt ovat pienellä kotihoidontuella kotona, niin luulisi sen olevan eedullisempaa valtiolle.
Onko asiasta tehty mitään adressia? Ovatko imetystuki-ryhmät ottaneet asiaan kantaa? Ärsyttää tämä Suomen kansa, kun alistutaan päättäjien hulluihin päätöksiin, eikä yhtään pistetä vastaan.
Kommentit (251)
Meillä lapset ovat menneet perhepäivähoitoon yksivuotiaina ja siirtyneet päiväkotiin toinen neljä-, toinen kaksivuotiaina. Ei mitään ongelmaa!
Itse olin 6kk, kun äiti lähti töihin ja Eila tuli minua hoitamaan. Isä ja äiti ovat lääkäreitä.
Eli jos lapsi on isänsä kanssa kahdestaan 8h päivässä kun äiti on töissä niin lapsi menee siitä rikki? Okei. Olen todella pahoillani että olette perustaneet perheen tuollaisten miesten kanssa ja uskotte olevanne noin korvaamattomia. Toivottavasti teille ei satu koskaan mitään.
Joo, sattuu minuunkin olla lapsesta erossa mutta ei kyllä tee kipeää nähdä lapsen ja isän lämmin ja rakastava suhde. Ja kun tulen töistä kotiin, annan kaiken huomion lapselle illalla ja yöllä. Mutta minun mieheni onkin aivan paras isä ja mies! Ja pahemmin se lapsi traumatisoituu jos kuolen huomenna tai joudun viikoiksi sairaalaan yhtäkkiä ja lapsi jää vieraaksi jääneen isän kanssa kahdestaan.
Isä on tasavertainen vanhempi ja jos ei ole, teidän perheenne ei ole normaali. Imetys sitoo äidin 4-6kk ajaksi vauvaan mutta silloinkaan isää ei tule poissulkea vauvan arjesta.
Ja mitä tulee uudistuksen, johonkin se raja on vedettävä. Mun mielestä on ihan ok että äiti on kotona 12kk ja isä sitten 6kk. Ei kaikkea tarvitse tahallaan väärinymmärtää siksi että itse haluaa olla muiden rahoilla pitkään kotona. Uusi malli käyttöön ja jos perheen haluat niin sen mukaan elämäsi suunnittelet - pulinat pois! Eihän kukaan sillä kothoidontuella muutenkaan voi elää pelkästään.
1v tai 1,5 v on mielestäni todella nuori viettämään 9 tuntisia hoitopäiviä. Puolipäivätyö kun on joillekkin vain unelmaa. Pitäisi tehdä Suomessa osa-aikatyönteko enemmän mahdolliseksi jos tämmöisiä muutoksia tehdään
Vierailija kirjoitti:
Eli jos lapsi on isänsä kanssa kahdestaan 8h päivässä kun äiti on töissä niin lapsi menee siitä rikki? Okei. Olen todella pahoillani että olette perustaneet perheen tuollaisten miesten kanssa ja uskotte olevanne noin korvaamattomia. Toivottavasti teille ei satu koskaan mitään.
Joo, sattuu minuunkin olla lapsesta erossa mutta ei kyllä tee kipeää nähdä lapsen ja isän lämmin ja rakastava suhde. Ja kun tulen töistä kotiin, annan kaiken huomion lapselle illalla ja yöllä. Mutta minun mieheni onkin aivan paras isä ja mies! Ja pahemmin se lapsi traumatisoituu jos kuolen huomenna tai joudun viikoiksi sairaalaan yhtäkkiä ja lapsi jää vieraaksi jääneen isän kanssa kahdestaan.
Isä on tasavertainen vanhempi ja jos ei ole, teidän perheenne ei ole normaali. Imetys sitoo äidin 4-6kk ajaksi vauvaan mutta silloinkaan isää ei tule poissulkea vauvan arjesta.
Ja mitä tulee uudistuksen, johonkin se raja on vedettävä. Mun mielestä on ihan ok että äiti on kotona 12kk ja isä sitten 6kk. Ei kaikkea tarvitse tahallaan väärinymmärtää siksi että itse haluaa olla muiden rahoilla pitkään kotona. Uusi malli käyttöön ja jos perheen haluat niin sen mukaan elämäsi suunnittelet - pulinat pois! Eihän kukaan sillä kothoidontuella muutenkaan voi elää pelkästään.[/
1,5-vuotias on liian pieni päivähoitoon.
Ja perheiden tilanteet on erilaisia. Perheet tirtää sen oman tilanteensa. Meillä isä piti vapaat koska minä tein kotona töitä. Nöin meidän perhe sai optimoituq yhteisen ajan. Me tiesimme mikä meillä toimii.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos lapsi on isänsä kanssa kahdestaan 8h päivässä kun äiti on töissä niin lapsi menee siitä rikki? Okei. Olen todella pahoillani että olette perustaneet perheen tuollaisten miesten kanssa ja uskotte olevanne noin korvaamattomia. Toivottavasti teille ei satu koskaan mitään.
Joo, sattuu minuunkin olla lapsesta erossa mutta ei kyllä tee kipeää nähdä lapsen ja isän lämmin ja rakastava suhde. Ja kun tulen töistä kotiin, annan kaiken huomion lapselle illalla ja yöllä. Mutta minun mieheni onkin aivan paras isä ja mies! Ja pahemmin se lapsi traumatisoituu jos kuolen huomenna tai joudun viikoiksi sairaalaan yhtäkkiä ja lapsi jää vieraaksi jääneen isän kanssa kahdestaan.
Isä on tasavertainen vanhempi ja jos ei ole, teidän perheenne ei ole normaali. Imetys sitoo äidin 4-6kk ajaksi vauvaan mutta silloinkaan isää ei tule poissulkea vauvan arjesta.
Ja mitä tulee uudistuksen, johonkin se raja on vedettävä. Mun mielestä on ihan ok että äiti on kotona 12kk ja isä sitten 6kk. Ei kaikkea tarvitse tahallaan väärinymmärtää siksi että itse haluaa olla muiden rahoilla pitkään kotona. Uusi malli käyttöön ja jos perheen haluat niin sen mukaan elämäsi suunnittelet - pulinat pois! Eihän kukaan sillä kothoidontuella muutenkaan voi elää pelkästään.
Kyse on siitä jos voimakkaasti kannustetaan vaihtamaan kotona olijaa kun lapsi on alle vuoden. Tämä ei ole vauvan edun mukaista. Se on omituista, jos isän ei jostain syystä katsota voivan jäädä vuoden ikäisen kanssa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jos lapsi on isänsä kanssa kahdestaan 8h päivässä kun äiti on töissä niin lapsi menee siitä rikki? Okei. Olen todella pahoillani että olette perustaneet perheen tuollaisten miesten kanssa ja uskotte olevanne noin korvaamattomia. Toivottavasti teille ei satu koskaan mitään.
Joo, sattuu minuunkin olla lapsesta erossa mutta ei kyllä tee kipeää nähdä lapsen ja isän lämmin ja rakastava suhde. Ja kun tulen töistä kotiin, annan kaiken huomion lapselle illalla ja yöllä. Mutta minun mieheni onkin aivan paras isä ja mies! Ja pahemmin se lapsi traumatisoituu jos kuolen huomenna tai joudun viikoiksi sairaalaan yhtäkkiä ja lapsi jää vieraaksi jääneen isän kanssa kahdestaan.
Isä on tasavertainen vanhempi ja jos ei ole, teidän perheenne ei ole normaali. Imetys sitoo äidin 4-6kk ajaksi vauvaan mutta silloinkaan isää ei tule poissulkea vauvan arjesta.
Ja mitä tulee uudistuksen, johonkin se raja on vedettävä. Mun mielestä on ihan ok että äiti on kotona 12kk ja isä sitten 6kk. Ei kaikkea tarvitse tahallaan väärinymmärtää siksi että itse haluaa olla muiden rahoilla pitkään kotona. Uusi malli käyttöön ja jos perheen haluat niin sen mukaan elämäsi suunnittelet - pulinat pois! Eihän kukaan sillä kothoidontuella muutenkaan voi elää pelkästään.
Kyse on siitä jos voimakkaasti kannustetaan vaihtamaan kotona olijaa kun lapsi on alle vuoden. Tämä ei ole vauvan edun mukaista. Se on omituista, jos isän ei jostain syystä katsota voivan jäädä vuoden ikäisen kanssa kotiin.
Tässä on kyse siitä että perheeltä viedään mahdollisuus itse arvioida oma parhaansa.
Ja siitä että 1,5-vuotiaat pakotetaan huonolaatuiseen päivähoitoon.
Yhtään mitään ei olla vielä päätetty, ja menee kyllä tovi ennenkuin asiasta päästään yksimielisyyteen ja päätetään. Jos edes mitään päätetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ratkaissut ongelman ryhtymällä perhepäivähoitajaksi. Saan hoitaa omiani kotona ja imettää niin kauan kun vauva tahtoo.
Palkka on niin pieni ja työnmäärä suuri sekä vastuullinen että ajattelen työni olevan hyväntekeväisyyttä samalla kun saan hoitaa omiani kotona.Nyt 9kk heräilee vielä useasti syömään yöllä, kiinteitä annetaan niin paljon kuin suostuu syömään (mikä on vielä aika vähän).
Olen ajatellut että jatkaisin työtä vielä sittenkin kun omatkin ovat isoja että "pelastaisin nämä pienet persoonat antamalla heille kodinomaista hoitoa turvallisen kiintymyssuhteen kera".
Ainoa mikä pistää arvelluttamaan on palkka ja toisinaan vaikeat vanhemmat.Kun vanhemmat haluaa hoitaa itse! Ja säilyttää akateemisen työpaikkansa!
Ja hyvä niin että haluavatkin, niin minäkin. Kukaan ei mitenkään voi antaa lapselle sitä minkä äiti antaa, kukaan toinen ei katso niillä rakkauden ja ylpeyden täyteisillä silmillä kuin oma äiti! Kukaan ei pussaa ja ihaile kuin äiti!
Näitä asioita on vaikea käsittää niiden jotka eivät ole sitä kokeneet.
Vaihtaisin äidin tilalle sanan vanhempi, mutta muuten samaa mieltä. Pieni lapsi tarvitsee fyysistä ja psyykkistä hellyyttä, mitä päiväkodissa on mahdoton antaa. Eivät hoitajat rakasta niitä lapsia, vaikka varmasti kovasti välittävät (parhaimmillaan, osa on "vain töissä" siellä), ei siellä pussailla ja hellätä lapsia, sylikin on kortilla, kun yhdellä hoitajalla on 4 syliä kaipaavaa pientä.
En ole imettänyt kumpaakaan lastani. Vein heidät molemmat n vuoden ikäisinä päiväkotiin. Hyvä tästä silti tuli.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen näitä, jotka sanovat, että puhutaan asioista sitten, kun kaikille on töitä. Ei kai kukaan nykyaikana tee lapsia, jos ei ole vakituista työpaikkaa sitä ennen.
Ensimmäinen lapsi syntyy keskimäärin yli 30-vuotiaille. Ainakin kaikilla tuntemillani sen ikäisillä naisilla on työpaikka, jonne palata vauvalomalta, eikä kukaan ole ollut kotona niin kauan, että lapsi täyttää kolme vuotta. Omani oli 15kk. Itse olin hoitovapaalla, kunnes pienokainen täytti vuoden, mieheni seuraavat kolme kuukautta.
Mä olen 28-vuotias ja mulla on tällä hetkellä kahden vuoden sisällä neljäs määräaikaisuus saman työnantajan alaisuudessa. Vakinaistaminen on tällä hetkellä yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. Luultavimmin seuraava työsuhteeni on viides määräaikaisuus tässä työpaikassa. Vakinaisia työpaikkojani alan muilla työnantajilla on satunnaisesti, mutta kilpailu niistä on todella kova.
Olen aina halunnut lapsia, enkä voi lykätä lasten saamista loputtomiin. Mitä luultavammin jossain vaiheessa on otettava riski ja alettava yrittämään lasta, vaikka vakituista työtä ei olisikaan. En nimittäin ihmettelisi, vaikka en tulisi koskaan saamaan vakipaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä näistä puhuttaessa aina pitäisi muistaa, että liian varhainen ja pitkä ero äidistä on aina lapsen elämään negativiisesti vaikuttavat tekijä. Systemaattisesti ja säännöllisesti toteutuneena se vaikuttaa lapsen tulevaan mielenterveyteen, ja sitä kautta myös yhteiskuntaan. Ei tämä ole ideologiaa, vaan ihan lukuisten tutkimusten tulosta. 1-vuotiaankin kokopäiväinen päivähoito on tutkimusten näkökulmasta hyvin kyseenalainen asia, varsinkin jos se tapahtuu niin suuressa ryhmässä, ettei hoitajalla ole aikaa vastata lapsen tarpeisiin lähes yhtä hyvin kuin äiti vastaisi.
Työmarkkinoille pitäisi saada enemmän joustavuutta ja osa-aikatyötä. Tämä olisi iso avain lasten hyvinvointiin ja äitien työllistymiseen.
Minulla huolestuttaa nämä kovenevat arvot, joiden mukaan äiti ei olisi erityisasemassa lapsen elämässä, ja lapsen pitäisi selvitä mistä vaan ilman hänelle tärkeimmän aikuisen tukea - ja hyvin pitkiä aikoja. Ikään kuin nykyään olisi hirveä asia sanoa, että lapsi tarvitsee äitiään aivan erityisellä tavalla. Ymmärrän toki tämän siinä mielessä, että se helposti syyllistää äitejä jotka haluavat palata aikaisin töihin tai ovat esimerkiksi antaneet lapsen (lapsen näkökulmasta) vieraan hoitoon jo suhteellisen pitkiksi ajoiksi. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ihmislapsi kuuluu suhteellisen pitkän osan elämänsä varhaisajasta äidin kanssa symbioosiin.
On mahdotonta uskoa, että lapsen hyvinvointi olisi riippuvainen vain yhdestä ihmisestä eikä esim. koko perheestä.
Sanoo ihminen joka ei ole ikänä lukenut lastenpsykiatriaa.
Ja kukaan vastuuntuntoinen vanhempi ei tod halua 1,5-vuotiastaan nykyisiin päiväkoteihin!
Sori mutta vaikea uskoa että sinäkään olisit sitä lukenut tai ainakaan ymmärtänyt. Yksi kiintymyssuhde on pienelle vauvalle tärkein, mutta vauva pystyy alusta asti muodostamaan myös muita kiintymyssuhteita joiden merkitys ei todellakaan ole mitätön. Tärkein kiintymyssuhde voi myös vaihtua, ja usein näin tapahtuukin jos isä jää pidemmäksi ajaksi vauvan kanssa kotiin. Ei ole mitään näyttöä siitä, että isompi, lähes vuoden ikäinen lapsi kärsisi siitä, että ensisijainen hoitaja vaihtuu henkilöön johon lapsella on ennestään tiivis ja turvallinen kiintymyssuhde aiemman ensisijaisen hoitajan pysyessä kuitenkin edelleen tiiviisti lapsen elämässä.
Olen todellakin. Ja minulla on kaksi adoptiolasta joten väitän tietäväni mitä tarkoittaa kiintymysuåsuhteen särkeminen ja miten laitos vaikuttaa lapseen.
On aika järkkyä että Suomen kaltainen hyvinvointivaltio on valmis rikkomaan lapsensa.
Niin, meinasin tuohon ensimmäiseenkin lisätä, että adoptiohan on täysin eri asia kuin toisen vanhemman kotiin jääminen. Ajattelin vaan, että lastenpsykiatriaa mielestään lukenut ymmärtää sen. Kumman usein perustellaan adoptiotutkimuksilla (=ensisijainen hoitaja vaihtuu lapselle vieraaseen henkilöön ja alkuperäinen ensisijainen hoitaja poistuu lapsen elämästä täysin tai lähes täysin) sitä ettei isät voisi jäädä kotiin (=henkilö, johon lapsella on alusta asti ollut tiivis kiintymyssuhde muuttuu toissijaisesta ensisijaiseksi hoitajaksi alkuperäisen säilyessä lapsen päivittäisessä elämässä). Nämä ovat täysin eri asia.
Ohis, mutta ei kai tässä olla niinkään kritisoitu sitä, etteikö isä kelpaisi lapselleen kiintymyksen kohteeksi, vaan sitä, että kun tuo 6+6+6 kk vanhempainvapaata on käytetty, 1,5-vuotias pitäisi viedä päiväkotiin vieraiden, vaihtuvien aikuisen hoitoon? Kotona lapsella on max. 2 eri hoitajaa, päiväkodissa tähän tulee kolme hoitajaa lisää. Päiväkodissa työvuorot vaihtelevat, eli sama henkilö ei ole joka aamu vastassa, vaan aamun ensimmäinen ja iltapäivän viimeinen hoitaja voivat olla peräti ihan eri ryhmästä, eli jälleen uusia aikuisia. Päiväkodin työntekijöiden työvuorot myös usein ovat lyhyempiä kuin lasten hoitopäivät, eli vaikka lapsella on se yksi omahoitaja, johon kiintyä, täytyy hänen silti muodostaa suhde myös niihin ryhmän muihin hoitajiin.
Jos olet lukenut lastenpsykiatriaa ja kehityspsykologiaa, osannet nopeasti laskea, että tuossa on liikaa vuorovaikutussuhteita 1-vuotiaalle; sen ikäisen on mahdotonta tuntea oloaan turvalliseksi jokaisen päivän aikana kohtaamansa aikuisen seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos lapsi on isänsä kanssa kahdestaan 8h päivässä kun äiti on töissä niin lapsi menee siitä rikki? Okei. Olen todella pahoillani että olette perustaneet perheen tuollaisten miesten kanssa ja uskotte olevanne noin korvaamattomia. Toivottavasti teille ei satu koskaan mitään.
Joo, sattuu minuunkin olla lapsesta erossa mutta ei kyllä tee kipeää nähdä lapsen ja isän lämmin ja rakastava suhde. Ja kun tulen töistä kotiin, annan kaiken huomion lapselle illalla ja yöllä. Mutta minun mieheni onkin aivan paras isä ja mies! Ja pahemmin se lapsi traumatisoituu jos kuolen huomenna tai joudun viikoiksi sairaalaan yhtäkkiä ja lapsi jää vieraaksi jääneen isän kanssa kahdestaan.
Isä on tasavertainen vanhempi ja jos ei ole, teidän perheenne ei ole normaali. Imetys sitoo äidin 4-6kk ajaksi vauvaan mutta silloinkaan isää ei tule poissulkea vauvan arjesta.
Ja mitä tulee uudistuksen, johonkin se raja on vedettävä. Mun mielestä on ihan ok että äiti on kotona 12kk ja isä sitten 6kk. Ei kaikkea tarvitse tahallaan väärinymmärtää siksi että itse haluaa olla muiden rahoilla pitkään kotona. Uusi malli käyttöön ja jos perheen haluat niin sen mukaan elämäsi suunnittelet - pulinat pois! Eihän kukaan sillä kothoidontuella muutenkaan voi elää pelkästään.
Jos teillä imetys on sitonut 6kk niin se ei tarkoita että niin olisi myös muilla.
Meillä aloitettiin kiinteiden kokeilu 4kk ei onnistunut millään. Odotettiin 6kk ikään, ei vieläkään uponnut kuin 3tl päivässä.
Nyt 9kk iässä menee yhteensä max pieni sileä pilttipurkki.
Rintaa imee 3tunnin välein, on pitkä hoikka poika. Syötetään niin paljon kuin huolii. Pienetkin kököt ruuassa oksentaa.
Tämä on kolmas lapseni joten ymmärrän jo sen että vauvossa on eroja.
Mitä tarkoitat tasavertainen vanhempi?
Meillä on ihan omasta mielestäni tasavertainen isä, mutta vauva pitää minua ykkösruokkijana ja ykköslohduttajana.
Siinä olen samaa mieltä että olisi hyvä jos äiti saisi olla 12kk isä 6kk. Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin jättää kotihoitomahdollisuus (vaikka eihän sillä rahalla mitenkään pärjää).
Eri tahot ehdottavat eri malleja, mitään ei ole päätetty. Mitä helvettiä vauhkootte täällä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen näitä, jotka sanovat, että puhutaan asioista sitten, kun kaikille on töitä. Ei kai kukaan nykyaikana tee lapsia, jos ei ole vakituista työpaikkaa sitä ennen.
Ensimmäinen lapsi syntyy keskimäärin yli 30-vuotiaille. Ainakin kaikilla tuntemillani sen ikäisillä naisilla on työpaikka, jonne palata vauvalomalta, eikä kukaan ole ollut kotona niin kauan, että lapsi täyttää kolme vuotta. Omani oli 15kk. Itse olin hoitovapaalla, kunnes pienokainen täytti vuoden, mieheni seuraavat kolme kuukautta.
Mä olen 28-vuotias ja mulla on tällä hetkellä kahden vuoden sisällä neljäs määräaikaisuus saman työnantajan alaisuudessa. Vakinaistaminen on tällä hetkellä yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. Luultavimmin seuraava työsuhteeni on viides määräaikaisuus tässä työpaikassa. Vakinaisia työpaikkojani alan muilla työnantajilla on satunnaisesti, mutta kilpailu niistä on todella kova.
Olen aina halunnut lapsia, enkä voi lykätä lasten saamista loputtomiin. Mitä luultavammin jossain vaiheessa on otettava riski ja alettava yrittämään lasta, vaikka vakituista työtä ei olisikaan. En nimittäin ihmettelisi, vaikka en tulisi koskaan saamaan vakipaikkaa.
Minä taas olen vältellyt vakituistapaikkaa jotta voin jäädä "työttömäksi" kun äitiysloma päättyy ja 9 kk vanha vauva pitäisi laittaa hoitoon. Kotihoidontuella ei ole meidän pienituloisella perheellä mitään mahdollisuuksia pitää vauvaa kotona edes 1v. Asti.
Uudistusta ei ole lähiaikoina tulossa. Se vaatisi rahaa ja sitä ei nyt ole. Ehkä sitten seuraavan hallituksen aikana. Ja sitäkään ei tiedä millainen se silloin olisi. Onhan ollut puhetta siitäkin että päivähoito muuttuisi ilmaiseksi. Kannattaa katsoa mitä puoluetta äänestää, jokaisella puolueella oma näkemys asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Uudistusta ei ole lähiaikoina tulossa. Se vaatisi rahaa ja sitä ei nyt ole. Ehkä sitten seuraavan hallituksen aikana. Ja sitäkään ei tiedä millainen se silloin olisi. Onhan ollut puhetta siitäkin että päivähoito muuttuisi ilmaiseksi. Kannattaa katsoa mitä puoluetta äänestää, jokaisella puolueella oma näkemys asiaan.
Kaikki huonoja
Vierailija kirjoitti:
Eri tahot ehdottavat eri malleja, mitään ei ole päätetty. Mitä helvettiä vauhkootte täällä?!
No kun nämä minä-minä-minä-mammat luulevat olevansa korvaamattomia. Osan (pienen osan, mutta silti) kirjoituksista valitettavasti paistaa läpi se, että he eivät edes halua töihin.
Kannattaa imettää ainakin vuoden vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri tahot ehdottavat eri malleja, mitään ei ole päätetty. Mitä helvettiä vauhkootte täällä?!
No kun nämä minä-minä-minä-mammat luulevat olevansa korvaamattomia. Osan (pienen osan, mutta silti) kirjoituksista valitettavasti paistaa läpi se, että he eivät edes halua töihin.
Oletko tyhmä?
Pienelle lapselle vanhemmat ovat korvaamattomia.
Tietääkö kukaan, onko mitään adressia tehty aiheeseen liittyen. Menisin heti allekirjoittamaan