Lue keskustelun säännöt.
Perhevapaiden uudistus vaarantaa imetyksen
11.03.2017 |
Itse olen kohta jo palaamassa tlihin, kun nuorimmainen täyttää pian kolme, joten meidän perheeseen nämä uudistukset eivät onneksi vaikuta. Olen kuitenkin tosi huolissani uudistusten vaikutuksesta niin lasten kuin vanhempienkin hyvinvointiin, kun perheidrn puolesta päätetään, kuka lapsia saa jäädä kotiin hoitamaan. Tai suurimmassa osassa tapauksista lapset joutuvat aivan liian varhain pöiväkoteihin, kun paremmin ansaitsevat isät eivät halua tai voi jäädä kotiin.
Asia, mikä myös kovasti huolestuttaa, on imetyksen asema, jos äidit joutuvat pakpn edessä liian aikaisin töihin. Imetyksen pitäisi kuitenkin olla vauvan pääravintoa vuoden ikään saakka ja siitä eteenpäinkin sitä olisi hyvä jatkaa. Rintamaidon pumppailua ehdottaville voin todeta, että se tekee asiasta aivan liian hankalaa, ja itse en ainakaan ole pumpulle kunnolla herunut, vaikka olen kaikkia lapsiani pitkästi yli vuoden imettänyt.
Voin vain kuvitella, mitä kauaskantoisia vaikutuksia imetyksen liian varhaisesta lopetuksesta ja päivähoidon liian varhaisesta aloituksesta koituu tälle kansalle. Miksi vauvat eivät saa olla vauvoja, lapset lapsia ja miksi äidit eivät saa halutessaan itse hoitaa omia lapsiaan kotona? Sitäkin olen miettinyt, että mistäköhän niille kaikille äideille löydetään työpaikka? Työpaikoista kun on huutava pula. Nyt ovat pienellä kotihoidontuella kotona, niin luulisi sen olevan eedullisempaa valtiolle.
Onko asiasta tehty mitään adressia? Ovatko imetystuki-ryhmät ottaneet asiaan kantaa? Ärsyttää tämä Suomen kansa, kun alistutaan päättäjien hulluihin päätöksiin, eikä yhtään pistetä vastaan.
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
En ole pitkällä sairaanhoitajauralla tavannut yhtään naislääkäriä, joka olisi jäänyt täysaikaisesti kotiin äitiysloman jälkeen. Jotkut ovat olleet osa-aikaisissa töissä jonkun aikaa, mutta palanneet virkaansa pian. Päivi Räsänenkin palasi töihin kaikkien viiden äitiyslomiensa jälkeen. Heillä oli varaa palkata hoitaja kotiin, mutta niin on varmaan myös täällä kirjoittavilla kymppitonnin tienaavilla.
Naislääkäritkö sitten ovat se auktoriteetti ja mielipidevaikuttaja, josta jokaisen äidin pitäisi ottaa mallia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ongelma on seurausta siitä että kuvitellaan että se hetken aikaa kotona ollut äiti olisi muka surkea työntekijä. Tilanne on tuore ja ihan kummallinen.
Minun äitini oli kotona 22 vuotta ja palasi työelämään. Ensin myyjäksi, sitten yrittäjäksi, jossa työskenteli yli seitsenkymppiseksi. Naapuri palasi kotitalousopettajaksi, toinen meni pankkiin. Minun esimieheni oli ollut kotona 15 ja silti oli 45-vuotiaana esimies.
Mistä ihmeestä on nyt syntynyt tämä ihme kohka, että näitä naisia ei kukaan saa enää työllistää?
Vierailija kirjoitti:
En ole pitkällä sairaanhoitajauralla tavannut yhtään naislääkäriä, joka olisi jäänyt täysaikaisesti kotiin äitiysloman jälkeen. Jotkut ovat olleet osa-aikaisissa töissä jonkun aikaa, mutta palanneet virkaansa pian. Päivi Räsänenkin palasi töihin kaikkien viiden äitiyslomiensa jälkeen. Heillä oli varaa palkata hoitaja kotiin, mutta niin on varmaan myös täällä kirjoittavilla kymppitonnin tienaavilla.
Miten naislääkäreiden töihinpaluu tähän vaikuttaa? Heistäkö pitäisi ottaa mallia, kun ovat niin esimerkillistä väkeä? Ehkä lääkärin palkalla se raha kiinnostaa enemmän kuin kotiin jääminen.
Itsellä sen verran huono palkka naisvaltaisella alalla, että ei ole järkeä mennä töihin ja laittaa kolmea lasta hoitoon. Kolmesta lapsesta maksettava kotihoidontuki mahdollistaa juuri ja juuri lasten kotona hoitamisen. Ilman sitä olisi pakko mennä töihin, koska pelkällä miehen palkalla ei elättäisi ja silti rahaa ei tulisi enempää kuin nyt, koska päivähoitomaksut ovat kolmesta niin suuret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin suomalaisia vauvoja täysimetetään alle 2 kk, siihen tulimallin muutos tuskin vaikuttaa. Mitä lähemmäksi vuoden ikää tullaan sitå vähemmän ravinnollista merkitystä maidolla on.
Isien osallistuminen pienen lapsen kotihoitoon on hieno asia kaikille osapuolille. Isän läheinen suhde lapseen on tärkeämpi asia kuin yli vuoden vanhan imetys (joka muuten onnistuu myös työssäkäyvältä äidiltä).
Lapsen etu ei ole joutua päivähoitoon 1,5-vuotiaana tai aiheuttaa perheelle talousongelmia.
Lapsi ei koskaan aiheuta perheelle talousongelmia vaan ne vanhemmat jotka eivät osaa hoitaa talouttaan. Suomessa on jo nyt kansainvälisesti vertaillen niin hyvät tuet lapsiperheille, että enempää on kohtuutonta vaatia, jotain vastuuta pitää perheiden itsekin osata ottaa.
Kyllä se on yhteiskunta joka ne aiheuttaa, jos se ei anna perheen valita kumpi sinne kotiin jää.
Nythän nimenomaan se vastuun ottaminen yritetään tehdä mahdottomaksi.
Esim meillä toinen on yrittäjä joka ei voi pitää normaaleja vapaita menettämättä yritystä ja toinen on matkatöissä jolloin töihin pakotettuna ei viikkokausiin näkisi lasta lainkaan.
Ei kenenkään ole mikään pakko kupata yhteiskunnalta maksimitukia, jos se ei omassa perheessä kannata. Ette saa isyysrahaa jos isä ei pidä isyyslomaa. Et saa myöskään opintotukea jos et opiskele etkä työttömyystukea jos et ole työtön. Pakottaako valtio opiskelemaan tai työttömäksi? Ei. Se on vaan korvamerkinnyt rahaa siihen tarkoitukseen, että joku tällaiseen elämäntilanteeseen joutuu tai haluaa. Ei pakota.[/quote
Näillä näkymin pakottaa. Matkatyöläinen jää työttömäksi ja yrittäjä alkaa opiskella työttömyystuella. Ja perhevapaat laskutetaan tappiin asti.
Koska se on lapsen etu. 1,5-vuotiaana laitpkseen meno ei ole.
Etkö sinä aikuinen ihminen voi oikeasti ottaa mitään vastuuta omista elämänvalinnoistasi? Yhteiskunnan pitää tarjota koko elämä valmiina hopeatarjottimella?
Mikä hopeatarjotim se nykyinen malli on? Se on lapsen eduksi laadittu ja siitä ei pidä tinkiä. Halvempikin se on kuon nämä ehdotukset.
Ja ei, jos minua ja perhettäni aletaan holhota niin stten saatte holhottavaa ihan koko rahalla!
Kukaan ei holhoa. Kukaan ei pakota. Omalla rahalla saa tehdä mitä huvittaa. Ja hohhoijaa. Jos teille oikeasti tulee halvemmaksi, että molemmat (miksi?) jää pois työelämästä, niin ehkä teidän kannattaa sitten tehdä niin. Jos tuo on taas pelkkää kiukuttelua jonka valitset perheen ja lapsen elintason kustannuksella, niin please jätä lapset kokonaan tekemättä.
Kyllä holhoaa.
Jos valtio alkaa määrätä miten lapsia hoidetaan niin sitten suosittelen että kaikki lyö hanskat tiskiin ja tottelee. Kunnon kansalaisen tavoin.
Ihan totta, tämä alkaa mennä naurettavaksi. Valtio ei määrää. Ymmärrätkö. Valtio maksaa hieman pidempään ansiosidonnaista niille perheille, joissa mies jää välillä kotiin. Näin on jo nyt. Tätä kutsutaan isyysvapaaksi, eikä sitä ole kenenkään pakko pitää, ei nyt eikä yhdessäkään julkisuudessa ehdotetussa perhevapaamallissa. Tällä hetkellä tuo aika on yhdeksän viikkoa, nyt sitä ehdotetaan hieman pidemmäksi. Mitään pakkoa tai määräämistä ei kertakaikkiaan ole. Jos joku haluaa suunnitella koko elämänsä sen mukaan, miten voi keplotella maksimituet yhteisistä rahoista, niin se on suoraan sanottuna erittäin surullista. Näin ei kuitenkaan ole - edelleenkään - kenenkään pakko toimia. Omille perhesuunnitelmilleen voi pohtia erilaisia rahoituskeinoja myös ihan itse, jos ei yhteiskunnan tarjoamat, kanasinvälisellä mittapuulla varsin avokätiset perhetuet tunnu itselle riittävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin suomalaisia vauvoja täysimetetään alle 2 kk, siihen tulimallin muutos tuskin vaikuttaa. Mitä lähemmäksi vuoden ikää tullaan sitå vähemmän ravinnollista merkitystä maidolla on.
Isien osallistuminen pienen lapsen kotihoitoon on hieno asia kaikille osapuolille. Isän läheinen suhde lapseen on tärkeämpi asia kuin yli vuoden vanhan imetys (joka muuten onnistuu myös työssäkäyvältä äidiltä).
Lapsen etu ei ole joutua päivähoitoon 1,5-vuotiaana tai aiheuttaa perheelle talousongelmia.
Lapsi ei koskaan aiheuta perheelle talousongelmia vaan ne vanhemmat jotka eivät osaa hoitaa talouttaan. Suomessa on jo nyt kansainvälisesti vertaillen niin hyvät tuet lapsiperheille, että enempää on kohtuutonta vaatia, jotain vastuuta pitää perheiden itsekin osata ottaa.
Kyllä se on yhteiskunta joka ne aiheuttaa, jos se ei anna perheen valita kumpi sinne kotiin jää.
Nythän nimenomaan se vastuun ottaminen yritetään tehdä mahdottomaksi.
Esim meillä toinen on yrittäjä joka ei voi pitää normaaleja vapaita menettämättä yritystä ja toinen on matkatöissä jolloin töihin pakotettuna ei viikkokausiin näkisi lasta lainkaan.
Ei kenenkään ole mikään pakko kupata yhteiskunnalta maksimitukia, jos se ei omassa perheessä kannata. Ette saa isyysrahaa jos isä ei pidä isyyslomaa. Et saa myöskään opintotukea jos et opiskele etkä työttömyystukea jos et ole työtön. Pakottaako valtio opiskelemaan tai työttömäksi? Ei. Se on vaan korvamerkinnyt rahaa siihen tarkoitukseen, että joku tällaiseen elämäntilanteeseen joutuu tai haluaa. Ei pakota.[/quote
Näillä näkymin pakottaa. Matkatyöläinen jää työttömäksi ja yrittäjä alkaa opiskella työttömyystuella. Ja perhevapaat laskutetaan tappiin asti.
Koska se on lapsen etu. 1,5-vuotiaana laitpkseen meno ei ole.
Etkö sinä aikuinen ihminen voi oikeasti ottaa mitään vastuuta omista elämänvalinnoistasi? Yhteiskunnan pitää tarjota koko elämä valmiina hopeatarjottimella?
Mikä hopeatarjotim se nykyinen malli on? Se on lapsen eduksi laadittu ja siitä ei pidä tinkiä. Halvempikin se on kuon nämä ehdotukset.
Ja ei, jos minua ja perhettäni aletaan holhota niin stten saatte holhottavaa ihan koko rahalla!
Kukaan ei holhoa. Kukaan ei pakota. Omalla rahalla saa tehdä mitä huvittaa. Ja hohhoijaa. Jos teille oikeasti tulee halvemmaksi, että molemmat (miksi?) jää pois työelämästä, niin ehkä teidän kannattaa sitten tehdä niin. Jos tuo on taas pelkkää kiukuttelua jonka valitset perheen ja lapsen elintason kustannuksella, niin please jätä lapset kokonaan tekemättä.
Kyllä holhoaa.
Jos valtio alkaa määrätä miten lapsia hoidetaan niin sitten suosittelen että kaikki lyö hanskat tiskiin ja tottelee. Kunnon kansalaisen tavoin.
Ihan totta, tämä alkaa mennä naurettavaksi. Valtio ei määrää. Ymmärrätkö. Valtio maksaa hieman pidempään ansiosidonnaista niille perheille, joissa mies jää välillä kotiin. Näin on jo nyt. Tätä kutsutaan isyysvapaaksi, eikä sitä ole kenenkään pakko pitää, ei nyt eikä yhdessäkään julkisuudessa ehdotetussa perhevapaamallissa. Tällä hetkellä tuo aika on yhdeksän viikkoa, nyt sitä ehdotetaan hieman pidemmäksi. Mitään pakkoa tai määräämistä ei kertakaikkiaan ole. Jos joku haluaa suunnitella koko elämänsä sen mukaan, miten voi keplotella maksimituet yhteisistä rahoista, niin se on suoraan sanottuna erittäin surullista. Näin ei kuitenkaan ole - edelleenkään - kenenkään pakko toimia. Omille perhesuunnitelmilleen voi pohtia erilaisia rahoituskeinoja myös ihan itse, jos ei yhteiskunnan tarjoamat, kanasinvälisellä mittapuulla varsin avokätiset perhetuet tunnu itselle riittävän.
Kyllä määrää jos se korvamerkitsee ne osuudet eikä anna perheiden päättää itse.
Sitten saavat holhota ja kustantaa myös meidät vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Miksi naiset menevät naisvaltaisille aloille niin suurin joukoin, jos sen alan työt eivät edes maistu? Eikä palkat tule minään yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole pitkällä sairaanhoitajauralla tavannut yhtään naislääkäriä, joka olisi jäänyt täysaikaisesti kotiin äitiysloman jälkeen. Jotkut ovat olleet osa-aikaisissa töissä jonkun aikaa, mutta palanneet virkaansa pian. Päivi Räsänenkin palasi töihin kaikkien viiden äitiyslomiensa jälkeen. Heillä oli varaa palkata hoitaja kotiin, mutta niin on varmaan myös täällä kirjoittavilla kymppitonnin tienaavilla.
Miten naislääkäreiden töihinpaluu tähän vaikuttaa? Heistäkö pitäisi ottaa mallia, kun ovat niin esimerkillistä väkeä? Ehkä lääkärin palkalla se raha kiinnostaa enemmän kuin kotiin jääminen.
Itsellä sen verran huono palkka naisvaltaisella alalla, että ei ole järkeä mennä töihin ja laittaa kolmea lasta hoitoon. Kolmesta lapsesta maksettava kotihoidontuki mahdollistaa juuri ja juuri lasten kotona hoitamisen. Ilman sitä olisi pakko mennä töihin, koska pelkällä miehen palkalla ei elättäisi ja silti rahaa ei tulisi enempää kuin nyt, koska päivähoitomaksut ovat kolmesta niin suuret.
Nimenomaan tämän tyyppisiin perheisiin tällä halutaan vaikuttaa. Ne, jotka haluavat ehdottomasti pitää lapset kotona ideologisista syistä löytävät yleensä keinot, jos kumppani on edes lähellä keskituloista. Mutta ne äidit, joiden motivaatio kotiin jäämiselle on pääasiassa taloudellinen, ovat usein matalapalkka-aloilla esim. sosiaali- ja terveysalalla. Näillä aloilla on työvoimapulaa eikä niille saada uuttakaan väkeä, koska niistä ei haluta maksaa palkkaa ja työ on aliarvostettua ja raskasta.
En siis missään nimessä väitä että tämä olisi oikein, mutta tämä on todennäköisesti yksi suuri syy kotihoidontuen lyhentämiseen. Isyysvapaan pidentämiseen on sitten omat syynsä (kustannusten jakaminen tasaisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajille).
Vierailija kirjoitti:
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Kyllä se möärää jos hoitovapaa on 1,5 vuotta. Minä ainakin jään sitten kotiin sinun lompakollasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Totta. ja myöskin sairaat, menkää töihin tai kuolkaa, työttömät sama homma. Vammaisten omaiset, hoitakaa omalla lompakolla tai tappakaa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ongelma on seurausta siitä että kuvitellaan että se hetken aikaa kotona ollut äiti olisi muka surkea työntekijä. Tilanne on tuore ja ihan kummallinen.
Minun äitini oli kotona 22 vuotta ja palasi työelämään. Ensin myyjäksi, sitten yrittäjäksi, jossa työskenteli yli seitsenkymppiseksi. Naapuri palasi kotitalousopettajaksi, toinen meni pankkiin. Minun esimieheni oli ollut kotona 15 ja silti oli 45-vuotiaana esimies.
Mistä ihmeestä on nyt syntynyt tämä ihme kohka, että näitä naisia ei kukaan saa enää työllistää?
Oletko tutustunut viimeaikojen työmarkkinoihin? Kun tilanne on niin hankala kuin se on, niin valitettavasti se vuosia kotona ollut on siellä viidensadan hakemuksen hännillä, varsinkin jos ei ole työkokemusta alla.
Tietty he, joilla on työpaikka johon palata ovat sen hoitovapaan ajan turvassa, mutta valitettavan usein seuraavissa YT:ssä, eli heti kun mahdollista, nämä sarja hoitovaapalaiset saavat lähteä.
Sitten on virkaporukka, räikeimpänä tietty opettajat, jotka palaavat pokkana kesäksi "töihin" nostamaan palkkaa ja sitten taas muina miehinä syksyllä hoitovapaalle.
Kyllä vuosia kotona ollut nainen ilman vakityötä on hankalassa tilanteessa jos on vuosia kotona. Enää ei ole tuo tilanne kuin oli sun äitisi ollessa työiässä. Vaatimattomiakin paikkoja hakee satoja hakijoita. maassa on aika vaikea työttömyystilanne, jos et tiennyt. Tietenkin äidit kotihoidontuella vielä siivoavat tilastoja ja halvempaahan se yhteiskunnalle on maksaa kotihoidontukea yksilölle kuin työmarkkinatukea sille yksilölle. Mutta noin rakenteellisesti äitien pitkä kotonaolo on pahasta. Ei tää nyt ihan tuulesta temmattu juttu ole.
Itse olen uudella paikkakunnalla ponnistanut uuteen työhön reilun kahden vuoden vapaiden jälkeen, saimme kaksi lasta reilun vuoden välein. Meillä oli mahdollisuus palkata lapsille hoitaja kotiin, koska sain hyvin palkatun työn. rekrytoija oli onneksi nainen, jonka oma tytär oli samassa tilanteessa kuin minä olin ja hän palkkasi minut. Se muutti koko tulevaisuuden suunnan ja kolmannen lapsen kanssa sain nauttia viimein siitä ihanasta äitiyslomasta ja lyhyestä hoitovapaasta ilman työnhaun painetta. Sain jopa kolme kuukautta palkkaa äitiysloman alkaessa, mikä tuntui täysin uskomattomalta edulta (KVTES), kun yksityisellä ei tuollaista todellakaan tehty. Mulla oli toki jo 6-7 vuotta työkokemusta alla. Vastavalmistuneena ilman työkokemusta olisi jo tuolloin 2000-luvun alussa ollut hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Irtisanoudunko siis työstäni? Eihän työsuhteessa oleva saa jäädä kotiin imettämään edes omalla lompakolla, jos oikeutta hoitovapaaseen ei ole.
Tyypillinen av-mamma: tienaa 14 000 kuussa, miehensä saman verran, ja uhoaa täällä palstalla miten irtisanoutuu (ja "neuvottelee vielä jonkun paketin") jos kotihoidontuki otetaan häneltä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ongelma on seurausta siitä että kuvitellaan että se hetken aikaa kotona ollut äiti olisi muka surkea työntekijä. Tilanne on tuore ja ihan kummallinen.
Minun äitini oli kotona 22 vuotta ja palasi työelämään. Ensin myyjäksi, sitten yrittäjäksi, jossa työskenteli yli seitsenkymppiseksi. Naapuri palasi kotitalousopettajaksi, toinen meni pankkiin. Minun esimieheni oli ollut kotona 15 ja silti oli 45-vuotiaana esimies.
Mistä ihmeestä on nyt syntynyt tämä ihme kohka, että näitä naisia ei kukaan saa enää työllistää?
Oletko tutustunut viimeaikojen työmarkkinoihin? Kun tilanne on niin hankala kuin se on, niin valitettavasti se vuosia kotona ollut on siellä viidensadan hakemuksen hännillä, varsinkin jos ei ole työkokemusta alla.
Tietty he, joilla on työpaikka johon palata ovat sen hoitovapaan ajan turvassa, mutta valitettavan usein seuraavissa YT:ssä, eli heti kun mahdollista, nämä sarja hoitovaapalaiset saavat lähteä.
Sitten on virkaporukka, räikeimpänä tietty opettajat, jotka palaavat pokkana kesäksi "töihin" nostamaan palkkaa ja sitten taas muina miehinä syksyllä hoitovapaalle.
Kyllä vuosia kotona ollut nainen ilman vakityötä on hankalassa tilanteessa jos on vuosia kotona. Enää ei ole tuo tilanne kuin oli sun äitisi ollessa työiässä. Vaatimattomiakin paikkoja hakee satoja hakijoita. maassa on aika vaikea työttömyystilanne, jos et tiennyt. Tietenkin äidit kotihoidontuella vielä siivoavat tilastoja ja halvempaahan se yhteiskunnalle on maksaa kotihoidontukea yksilölle kuin työmarkkinatukea sille yksilölle. Mutta noin rakenteellisesti äitien pitkä kotonaolo on pahasta. Ei tää nyt ihan tuulesta temmattu juttu ole.
Itse olen uudella paikkakunnalla ponnistanut uuteen työhön reilun kahden vuoden vapaiden jälkeen, saimme kaksi lasta reilun vuoden välein. Meillä oli mahdollisuus palkata lapsille hoitaja kotiin, koska sain hyvin palkatun työn. rekrytoija oli onneksi nainen, jonka oma tytär oli samassa tilanteessa kuin minä olin ja hän palkkasi minut. Se muutti koko tulevaisuuden suunnan ja kolmannen lapsen kanssa sain nauttia viimein siitä ihanasta äitiyslomasta ja lyhyestä hoitovapaasta ilman työnhaun painetta. Sain jopa kolme kuukautta palkkaa äitiysloman alkaessa, mikä tuntui täysin uskomattomalta edulta (KVTES), kun yksityisellä ei tuollaista todellakaan tehty. Mulla oli toki jo 6-7 vuotta työkokemusta alla. Vastavalmistuneena ilman työkokemusta olisi jo tuolloin 2000-luvun alussa ollut hankalaa.
Olen seniköinen että tää on jo kolmas lama jota elän...
Asenne on se missä on ero, ei taidoissa. Samaten siinä mitä kehdataan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin suomalaisia vauvoja täysimetetään alle 2 kk, siihen tulimallin muutos tuskin vaikuttaa. Mitä lähemmäksi vuoden ikää tullaan sitå vähemmän ravinnollista merkitystä maidolla on.
Isien osallistuminen pienen lapsen kotihoitoon on hieno asia kaikille osapuolille. Isän läheinen suhde lapseen on tärkeämpi asia kuin yli vuoden vanhan imetys (joka muuten onnistuu myös työssäkäyvältä äidiltä).
Lapsen etu ei ole joutua päivähoitoon 1,5-vuotiaana tai aiheuttaa perheelle talousongelmia.
Lapsi ei koskaan aiheuta perheelle talousongelmia vaan ne vanhemmat jotka eivät osaa hoitaa talouttaan. Suomessa on jo nyt kansainvälisesti vertaillen niin hyvät tuet lapsiperheille, että enempää on kohtuutonta vaatia, jotain vastuuta pitää perheiden itsekin osata ottaa.
Kyllä se on yhteiskunta joka ne aiheuttaa, jos se ei anna perheen valita kumpi sinne kotiin jää.
Nythän nimenomaan se vastuun ottaminen yritetään tehdä mahdottomaksi.
Esim meillä toinen on yrittäjä joka ei voi pitää normaaleja vapaita menettämättä yritystä ja toinen on matkatöissä jolloin töihin pakotettuna ei viikkokausiin näkisi lasta lainkaan.
Ei kenenkään ole mikään pakko kupata yhteiskunnalta maksimitukia, jos se ei omassa perheessä kannata. Ette saa isyysrahaa jos isä ei pidä isyyslomaa. Et saa myöskään opintotukea jos et opiskele etkä työttömyystukea jos et ole työtön. Pakottaako valtio opiskelemaan tai työttömäksi? Ei. Se on vaan korvamerkinnyt rahaa siihen tarkoitukseen, että joku tällaiseen elämäntilanteeseen joutuu tai haluaa. Ei pakota.[/quote
Näillä näkymin pakottaa. Matkatyöläinen jää työttömäksi ja yrittäjä alkaa opiskella työttömyystuella. Ja perhevapaat laskutetaan tappiin asti.
Koska se on lapsen etu. 1,5-vuotiaana laitpkseen meno ei ole.
Etkö sinä aikuinen ihminen voi oikeasti ottaa mitään vastuuta omista elämänvalinnoistasi? Yhteiskunnan pitää tarjota koko elämä valmiina hopeatarjottimella?
Mikä hopeatarjotim se nykyinen malli on? Se on lapsen eduksi laadittu ja siitä ei pidä tinkiä. Halvempikin se on kuon nämä ehdotukset.
Ja ei, jos minua ja perhettäni aletaan holhota niin stten saatte holhottavaa ihan koko rahalla!
Kukaan ei holhoa. Kukaan ei pakota. Omalla rahalla saa tehdä mitä huvittaa. Ja hohhoijaa. Jos teille oikeasti tulee halvemmaksi, että molemmat (miksi?) jää pois työelämästä, niin ehkä teidän kannattaa sitten tehdä niin. Jos tuo on taas pelkkää kiukuttelua jonka valitset perheen ja lapsen elintason kustannuksella, niin please jätä lapset kokonaan tekemättä.
Kyllä holhoaa.
Jos valtio alkaa määrätä miten lapsia hoidetaan niin sitten suosittelen että kaikki lyö hanskat tiskiin ja tottelee. Kunnon kansalaisen tavoin.
Ihan totta, tämä alkaa mennä naurettavaksi. Valtio ei määrää. Ymmärrätkö. Valtio maksaa hieman pidempään ansiosidonnaista niille perheille, joissa mies jää välillä kotiin. Näin on jo nyt. Tätä kutsutaan isyysvapaaksi, eikä sitä ole kenenkään pakko pitää, ei nyt eikä yhdessäkään julkisuudessa ehdotetussa perhevapaamallissa. Tällä hetkellä tuo aika on yhdeksän viikkoa, nyt sitä ehdotetaan hieman pidemmäksi. Mitään pakkoa tai määräämistä ei kertakaikkiaan ole. Jos joku haluaa suunnitella koko elämänsä sen mukaan, miten voi keplotella maksimituet yhteisistä rahoista, niin se on suoraan sanottuna erittäin surullista. Näin ei kuitenkaan ole - edelleenkään - kenenkään pakko toimia. Omille perhesuunnitelmilleen voi pohtia erilaisia rahoituskeinoja myös ihan itse, jos ei yhteiskunnan tarjoamat, kanasinvälisellä mittapuulla varsin avokätiset perhetuet tunnu itselle riittävän.
Kyllä määrää jos se korvamerkitsee ne osuudet eikä anna perheiden päättää itse.
Sitten saavat holhota ja kustantaa myös meidät vanhemmat.
Miten se on määräämistä, jos ketään ei pakoteta tekemään niin? Eikö yhteiskunnalla sinun mielestäsi ole oikeutta kannustaa ja ohjata kansalaisia, jos koetaan joku asia yhteiskunnalliseksi ongelmaksi? Etkö kykene erottamaan tällaista lisäeduilla palkitsemiseen perustuvaa ohjausta pakottamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin suomalaisia vauvoja täysimetetään alle 2 kk, siihen tulimallin muutos tuskin vaikuttaa. Mitä lähemmäksi vuoden ikää tullaan sitå vähemmän ravinnollista merkitystä maidolla on.
Isien osallistuminen pienen lapsen kotihoitoon on hieno asia kaikille osapuolille. Isän läheinen suhde lapseen on tärkeämpi asia kuin yli vuoden vanhan imetys (joka muuten onnistuu myös työssäkäyvältä äidiltä).
Lapsen etu ei ole joutua päivähoitoon 1,5-vuotiaana tai aiheuttaa perheelle talousongelmia.
Lapsi ei koskaan aiheuta perheelle talousongelmia vaan ne vanhemmat jotka eivät osaa hoitaa talouttaan. Suomessa on jo nyt kansainvälisesti vertaillen niin hyvät tuet lapsiperheille, että enempää on kohtuutonta vaatia, jotain vastuuta pitää perheiden itsekin osata ottaa.
Kyllä se on yhteiskunta joka ne aiheuttaa, jos se ei anna perheen valita kumpi sinne kotiin jää.
Nythän nimenomaan se vastuun ottaminen yritetään tehdä mahdottomaksi.
Esim meillä toinen on yrittäjä joka ei voi pitää normaaleja vapaita menettämättä yritystä ja toinen on matkatöissä jolloin töihin pakotettuna ei viikkokausiin näkisi lasta lainkaan.
Ei kenenkään ole mikään pakko kupata yhteiskunnalta maksimitukia, jos se ei omassa perheessä kannata. Ette saa isyysrahaa jos isä ei pidä isyyslomaa. Et saa myöskään opintotukea jos et opiskele etkä työttömyystukea jos et ole työtön. Pakottaako valtio opiskelemaan tai työttömäksi? Ei. Se on vaan korvamerkinnyt rahaa siihen tarkoitukseen, että joku tällaiseen elämäntilanteeseen joutuu tai haluaa. Ei pakota.[/quote
Näillä näkymin pakottaa. Matkatyöläinen jää työttömäksi ja yrittäjä alkaa opiskella työttömyystuella. Ja perhevapaat laskutetaan tappiin asti.
Koska se on lapsen etu. 1,5-vuotiaana laitpkseen meno ei ole.
Etkö sinä aikuinen ihminen voi oikeasti ottaa mitään vastuuta omista elämänvalinnoistasi? Yhteiskunnan pitää tarjota koko elämä valmiina hopeatarjottimella?
Mikä hopeatarjotim se nykyinen malli on? Se on lapsen eduksi laadittu ja siitä ei pidä tinkiä. Halvempikin se on kuon nämä ehdotukset.
Ja ei, jos minua ja perhettäni aletaan holhota niin stten saatte holhottavaa ihan koko rahalla!
Kukaan ei holhoa. Kukaan ei pakota. Omalla rahalla saa tehdä mitä huvittaa. Ja hohhoijaa. Jos teille oikeasti tulee halvemmaksi, että molemmat (miksi?) jää pois työelämästä, niin ehkä teidän kannattaa sitten tehdä niin. Jos tuo on taas pelkkää kiukuttelua jonka valitset perheen ja lapsen elintason kustannuksella, niin please jätä lapset kokonaan tekemättä.
Kyllä holhoaa.
Jos valtio alkaa määrätä miten lapsia hoidetaan niin sitten suosittelen että kaikki lyö hanskat tiskiin ja tottelee. Kunnon kansalaisen tavoin.
Ihan totta, tämä alkaa mennä naurettavaksi. Valtio ei määrää. Ymmärrätkö. Valtio maksaa hieman pidempään ansiosidonnaista niille perheille, joissa mies jää välillä kotiin. Näin on jo nyt. Tätä kutsutaan isyysvapaaksi, eikä sitä ole kenenkään pakko pitää, ei nyt eikä yhdessäkään julkisuudessa ehdotetussa perhevapaamallissa. Tällä hetkellä tuo aika on yhdeksän viikkoa, nyt sitä ehdotetaan hieman pidemmäksi. Mitään pakkoa tai määräämistä ei kertakaikkiaan ole. Jos joku haluaa suunnitella koko elämänsä sen mukaan, miten voi keplotella maksimituet yhteisistä rahoista, niin se on suoraan sanottuna erittäin surullista. Näin ei kuitenkaan ole - edelleenkään - kenenkään pakko toimia. Omille perhesuunnitelmilleen voi pohtia erilaisia rahoituskeinoja myös ihan itse, jos ei yhteiskunnan tarjoamat, kanasinvälisellä mittapuulla varsin avokätiset perhetuet tunnu itselle riittävän.
Kyllä määrää jos se korvamerkitsee ne osuudet eikä anna perheiden päättää itse.
Sitten saavat holhota ja kustantaa myös meidät vanhemmat.
Miten se on määräämistä, jos ketään ei pakoteta tekemään niin? Eikö yhteiskunnalla sinun mielestäsi ole oikeutta kannustaa ja ohjata kansalaisia, jos koetaan joku asia yhteiskunnalliseksi ongelmaksi? Etkö kykene erottamaan tällaista lisäeduilla palkitsemiseen perustuvaa ohjausta pakottamisesta?
Kyllä se on määräämistä jos oakotetaan laittamaan 1,5-vuotias hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Totta. ja myöskin sairaat, menkää töihin tai kuolkaa, työttömät sama homma. Vammaisten omaiset, hoitakaa omalla lompakolla tai tappakaa.
Imetys, ja etenkin taaperoimetys on valinta. Mikään muu noista ei ole. Huono vertaus.
Asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelee. Itse ajattelin tehdä toisen lapsen heti perään, mutta sitten tulikin synnytyksen jälkeinen masennus. En ole vieläkään valmis tekemään toista ja lapsi kohta 4-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei valtio määrää. Jääkää kotiin imettämään -omalla lompakolla.
Irtisanoudunko siis työstäni? Eihän työsuhteessa oleva saa jäädä kotiin imettämään edes omalla lompakolla, jos oikeutta hoitovapaaseen ei ole.
Tässä kyllä voitais tehdä samankaltainen järjestely kuin on osittaisen hoitovapaan kanssa.
Eli rahaa saisi tuossa 6 + 6 + 6 mallissa, mutta omalla kustannuksella voisi olla kotona esim. siihen, että lapsi täyttää kaksi vuotta. Eli jos isä ei pidä sitä vapaataan. äiti voi olla kotona omalla kustannuksella vielä 12 kk tuon maksettavan 12 kk lisäksi.
Nythän osittaisella hoitovapaalla saa olla siihen saakka, että nuorin lapsi päättää 2. luokan koulussa, mutta yhteiskunta maksaa tästä vain 0-3 vuotiasta ja taas 1. ja 2. luokkalaisista. Minä tein 6 h päivää vuosia, vain osasta sain Kelasta sen pienen rahan.
Riski on vielä suurempi, jos lailla ei turvata naisen oikeutta jäädä hoitamaan pariksi ensimmäiseksi vuodeksi lasta. Esim. jenkeissä hyvin iso osa perheitä ratkaisee asian niin, että äiti luopuu urastaan. Tämän vuoksi mm. tärkeisiin projekteihin ja johtotehtäviin ei kovin helpolla palkata lisääntymisiässä olevia naisia.
Ei tämä ole ainoastaan suomalaisen systeemin ongelma. Ja kyllä ensisijaista näissä asioissa on miettiä lasten parasta, eli lailla pitää olla turvattuna ainakin mahdollisuus tehdä niin kuin on kehityspsykologisen tiedon mukaan lapselle hyväksi.
Naisten ja miesten työmarkkinat muuttuvat tasaisemmaksi, mikäli naisten palkkoja nostetaan. Samalla koulutuksella ja -kokemuksella nainen saa edelleen vähemmän palkkaa kuin mies. Puhumattakaan naisten ja miesten "alojen" eroista.
Olisi myös tärkeää, että äitiyttä osattaisiin arvostaa yhteiskunnallisesti tärkeänä tekijänä. Samoin päivähoitoa pitäisi arvostaa enemmän, ja suoda sinne enemmän resursseja ja kouluttautuneille ihmisille asiallista palkkaa (jos kyseessä olisi miesvaltainen ala, niin epäilenpä että lastentarhanopettajien palkka alkaisi eri luvulla kuin nykyään). Suosittelen katsomaan mm. areenasta tiededokumentin varhaisvuosien merkityksestä aikuisiikään yhden arvostetuimman ja tunnetuimman pitkäaikaistutkimuksen mukaan, jossa on seurattu tarkasti 40 vuotta ihmisten persoonallisuudenpiirteitä ja kokemuksia aivan vauva-ajasta lähtien aikuisuuteen asti. Varhaislapsuudella on hyvin merkittävä vaikutus ihmisen kykyyn luoda ihmissuhteita, hillitä tunteitaan, taloudenpitoon, uraan, aggressiivisuuteen, rikos- ja päihdetaipumukseen. Varhaisvuosiin panostaminen pitäisi olla yhteiskunnan TÄRKEIN tehtävä.