Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen
09.02.2017 |
Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.
Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.
Kommentit (207)
MiäsHenkilö kirjoitti:
Tästä tuli mieleeni sellainen erikoinen juttu, että monet älykkyysosamäärältään huippuälykkäät, eivät jostain syystä koskaan tee elämällään mitään erityistä. Ajavat vaikka trukkia jossain tehtaassa. Tiedä sitten pileekö siinä joku viisaus takana, vai onko kyse vain kyllästymisestä.
Liian hyvä kyky hahmottaa ongelmat ja esteet sekä urapolut todennäköisyyksineen - ei huvita ryhtyä. Tai sitten on käyty korkealla ja siivet sulaneet. Parempi ajaa trukkia...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä1057 kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Tästä tuli mieleeni sellainen erikoinen juttu, että monet älykkyysosamäärältään huippuälykkäät, eivät jostain syystä koskaan tee elämällään mitään erityistä. Ajavat vaikka trukkia jossain tehtaassa. Tiedä sitten pileekö siinä joku viisaus takana, vai onko kyse vain kyllästymisestä.
Liian hyvä kyky hahmottaa ongelmat ja esteet sekä urapolut todennäköisyyksineen - ei huvita ryhtyä. Tai sitten on käyty korkealla ja siivet sulaneet. Parempi ajaa trukkia...?
Niin tai... kyky nähdä asioiden pinnallisuus. Jos olet todella älykäs, niin kaikki ihmiset tuntuvat lähes yhtä tyhmiltä. Jos menet yliopistoon ihmiset tulevat kadehtimaan sinua ja ehkä inhoamaankin sinua. Kun jää trukkikuskiksi, kukaan ei oleta sinusta mitään. Huhuja tietysti saattaa liikkua, mutta lopulta nekin unohtuu ja elämä saattaa täten olla kivempaa.
Vaikea arvata miten asia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On toki aiheellista muistaa, että ammatillinen koulutus ei estä opiskelua ammattikorkeassa tai yliopistossa, mutta miksi aina unohdetaan käytännön työ? Mitä vikaa tavallisessa suorittavassa työssä on? Miksi sitä ei saisi tehdä ja miksi siihen ei saisi kouluttautua?
Ei kukaan jaksa tehdä suorittavaa työtä ja koulutusaika menee hukkaan. Siis jos on yhtään keskitasoa fiksumpi
Miksi fiksuutta pitäisi hyödyntää nimenomaan juuri työssään? Miksei sitä voi hyödyntää myös vapaa-ajan harrastuksissaan ja ajatella työn vain keinona hankkia elanto? Entä jos oikeasti pitää käytännönläheisestä työstä eikä esim. halua ylemmän portaan isompaa vastuuta ja stressiä, vaan pitää siitä, että työt voi jättää työpaikalle? Sitä paitsi, minusta on väärin pitää amishommia automaattisesti helppoina ja yksinkertaisina. Kyllä nekin todellista ammattitaitoa/pätevyyttä/osaamista vaativat.
Oma veli oli kympin oppilas ysillä, meni sitten datanomiksi koska "tietokoneet kiinnostaa". Muuten hyvä idea mutta datanomin koulutus tarkoittaa sitä että istutaan 3v koneella pelaamassa jotain ja opetellaan käyttämään wordia ja excelia. Se ja ict-asentajan homma on nykyään sitä minne menee se huonoin aines koska ei oikeasti tarvitse tehdä mitään. Nyt valmistuneena on ollut töissä jossain helpdeskissä ja aikoo ehkä hakea yliopistoon, en vaan tiedä millä tiedoilla.
Mulla oli ysiltä lähtiessä kasin keskiarvo, menin lukioon josta kirjoitin LEMMM ja niillä pääsin suoraan lukemaan ympäristötekniikkaa. Kesätöissä olen yhtenä kesänä ollut oman alan hommissa ja palkka oli 3500, että voipi todeta että yliopistokoulutuksesta on hyötyä.
Ilmaisen koulutuksen maa ja lahjakkaimmat menee amikseen, hyvin menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä monet puolustelevat että "kympin oppilas" pystyy peruskoulun jälkeen mihin vaan, että ei missään nimessä amikseen. Enpä sanoisi. Itse olin kympin oppilas, se oli niin helppo saavuttaa peruskoulussa. En koskaan lukenut kokeisiin, läksyjä en tehnyt kotona. Lukiossa se ei enää riitä, tai ainakin arvosanojen taso laskee, mikä lannistaa motivaation ja syöksykierre alkaa...
Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP[/quote]
Jos tuo kiehtoo, niin itse suosittelisin elektroniikkaa harrastuksena. Normaali sähkömies tekee huoltoja ja ihan perusasennuksia, varsinaiset suunnitteluhommat on insinöörien ja dippojen hommaa.
Käske miettimään vielä ja katsokaa di-alojen mediaanipalkkoja esim. vuoden valmistumisen jälkeen, työtä ehtii tekemään myöhemminkin. Opiskelu on elämän parasta aikaa ja korkeammin koulutetulla on parempi mahdollisuus lähteä ulkomaillekin tienaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kympin oppilas peruskoulussa on usein vaikeuksissa yliopistossa yllättäen.
Totta. Jos ei ole koulussa oppinut tekemään töitä, niin yliopiston tarjoama vapaus ja vastuu ei välttämättä pääty hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet puolustelevat että "kympin oppilas" pystyy peruskoulun jälkeen mihin vaan, että ei missään nimessä amikseen. Enpä sanoisi. Itse olin kympin oppilas, se oli niin helppo saavuttaa peruskoulussa. En koskaan lukenut kokeisiin, läksyjä en tehnyt kotona. Lukiossa se ei enää riitä, tai ainakin arvosanojen taso laskee, mikä lannistaa motivaation ja syöksykierre alkaa...
Siis nimenomaan kympin oppilas pystyy mihin vaan - myös amiksessa ja sen jälkeen!
Väittäisin, että jollakin seiskan keskiarvolla ei kannata uneksia yliopistosta ainakaan amispohjalta, jos alhaiseen keskiarvoon ei ole jotain ilmeistä syytä. Silloin voi aikuisena parantaa paljonkin.
Monestako ammattikoulun keskenjättäneestä ja lukioon vaihtaneesta olette kuulleet? Entä kuinka monesta lukion kesken jättäneestä ja ammattikouluun vaihtaneesta?
Voisin mainita tässä nimeltä useita lukiosta ammattikouluun vaihtaneita, ja ammattilukiossa pelkän ammattikoulun suorittaneita.
En tiedä ensimmäistäkään kesken jääneestä ammattikoulusta lukioon vaihtanutta. Sellaisia kyllä tiedän, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi myöhemmin ammattikoulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.
Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.
Jos lapsesi tajuaa sen mitä moni ei tajua: Liituraitapukupellet on loppujenlopuksi täysiä nollia powerpointteineen.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä1057 kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Tästä tuli mieleeni sellainen erikoinen juttu, että monet älykkyysosamäärältään huippuälykkäät, eivät jostain syystä koskaan tee elämällään mitään erityistä. Ajavat vaikka trukkia jossain tehtaassa. Tiedä sitten pileekö siinä joku viisaus takana, vai onko kyse vain kyllästymisestä.
Liian hyvä kyky hahmottaa ongelmat ja esteet sekä urapolut todennäköisyyksineen - ei huvita ryhtyä. Tai sitten on käyty korkealla ja siivet sulaneet. Parempi ajaa trukkia...?
Niin tai... kyky nähdä asioiden pinnallisuus. Jos olet todella älykäs, niin kaikki ihmiset tuntuvat lähes yhtä tyhmiltä. Jos menet yliopistoon ihmiset tulevat kadehtimaan sinua ja ehkä inhoamaankin sinua. Kun jää trukkikuskiksi, kukaan ei oleta sinusta mitään. Huhuja tietysti saattaa liikkua, mutta lopulta nekin unohtuu ja elämä saattaa täten olla kivempaa.
Vaikea arvata miten asia on.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tässä sulautumisteoriassa on perää. Toisaalta älypäillä on välillä käytännön asioiden hoksottimet vähän hakusessa, joten joskus työasioissa ainakin itse olen se vähän "tyhmä". Joten ainakin itselle ne lukion kympit on vaiettu salaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea aloittajalle, kun lapsella on niin hyvä lukupää. Ei tule huolta eikä murhetta hänen pärjäämisestään. Kuten täällä on vastattukin, voi ammattikoulussa suorittaa myös yo-tutkinnon, meidän kaupungissa ainakin, ja varmaan muuallakin.
Komppaan tätä! Ammattilukio kuulostaa hänen paikaltaan, pääsee amikseen, mutta samalla saa haasteita ja valmistuu samalla ylioppilaaksi.
Poikani meni yli kasin keskiarvolla ammattikouluun. Sähkölinjalle. Pohti lukion ja amiksen välillä.
On nopearytminen kaveri ja peruste oli sama, ei jaksa istua enää paikoillaan.
Mutta nyt oli istuminen entistä vaikeampaa kun kaikki opetus mennään heikoimman lenkin rytmissä joka heidän ryhmässään on kielitaidoton ja muutenkin ilmeisesti huonosti motivoitunut tai jotenkin heikompi lahjainen kaveri. Eteneminen on tuskastuttavan hidasta vaikka poikani yrittää ohjatakin tätä luokkatoveria.
Ratkaistiin tämä vuosi niin että kun hänelle tarjoutui harjoittelupaikka pariksi kuukaudeksi koulu antoi luvan hänelle tehdä se ja koulutehtävät yksityisesti.
Saa nähdä miten sitten jatko. Yksi mahdollisuus on tietysti että siirtyy oppisopimuksella työhön, firma on väläytellyt olevansa kiinnostunut tarjoamaan mahdollisuuden tähän.
Miettikää myös tältä kantilta asiaa, ainakin ensimmäinen vuosi monella linjalla on vielä sitä istumista. Sähkölinjalla esimerkiksi harjoittelut ovat virallisesti ohjelmassa vasta toisena ja kolmantena vuotena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kympin keskiarvolla amikseen. Niinpä. Onko lapsesi ollut opettajien silmäterä ja saanut kiitettävät numerot ansaitsematta edes niitä kymppejä? Lapsesi tietää oman suorituskykynsä ja sitä paitsi lukio on nykyisin yliarvostettu. Lukio ja amis ovat ihan yhtä hyviä opiskelupaikkoja, tekipä sitten toisen asteen koulutuksen jälkeen mitä tahansa työtä vai jatkaako sitten opintoja kolmannella koulutusasteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?
Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP
Jos systeemit kiehtovat, niin silloin korkeakoulu on se oikea paikka ja sitä varten kannattaisi mennä lukioon tai käydä kaksoistutkinto. Kuulemma amispapereilla voi myös hakea yliopistoon, mutta tietyt perusasiat (kaikkea ei opeteta peruskoulussa...) kannattaisi opiskella lukiossa eikä vasta korkeakoulussa (erityisesti matikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto sekä kielet, mutta ei tee pahaa insinöörille sivistää itseään esimerkiksi historialla, kirjallisuudella, filosofialla, psykologialla ja taideaineilla). Systeemien ymmärtäminen vaatii muutakin kuin tietää mihin mikäkin johto yhdistetään.
Poikasi voi lukiossa ahmia niin paljon kursseja kuin napa vetää eikä tarvitse pelailla kännykällä. Ehdota, että hän pyytäisi päästä tutustumassa pariin hyvään lukioon ja keskustelemassa siellä vaikka opon kanssa. Opiskelutahti amiksessa voi olla todella hidas ja turhauttava eikä siellä anneta armoa kännykällä pelailijoille (ei opettaja tiedä onko oppilas syrjäytymässä vai joku älykkö).
Itse olin kans ylä-asteella kympin oppilas, olin (ja olen vieläkin) käsillätekijä ja harkitsin kans ammattikoulua, tai lähinnä kaksoistutkintoa, koska koulu tuntui aika tylsältä. Päädyin kuitenkin Suomen silloin parhaaseen lukioon ja se kannatti. Opiskelu oli kiinnostavaa, opettajat kannustavia ja sain myös kannustusta kuvataiteen ja liikunnan opettajiltamme, joten sain lukion myötä myös jatkaa "kädentaitoja". Nyt olen yliopistossa ja kaduttaisi todella paljon, jos en olisi saanut hyvää sivistävää koulutusta. Esimerkiksi nyt ulkomailla opiskellessa, kielitaito ja matematiikka, jotka vahvistuivat todella paljon lukiossa, ovat todella tarpeen.
Tuo on vaikea ikä kun ei tiedä mitä haluaa ja jos kaverit ovat menossa amikseen niin se houkuttaa. Mutta kyllä kuitenkin kannattaisi kannustaa lukioon jollakin konstilla. Vaikka että saa jonkun paremman puhelimen, tietokoneen tms. Eikö veli voisi vähän puhua sen lukion puolesta. Hän kun on DI niin työt ovat aivan eri maailmasta kuin amiksen käyneellä. Lisäksi lukion jälkeenkin voi mennä amikseen, mikä on kylläkin epätodennäköistä, koska ikää on enemmän silloin ja samoin järkeä. Sähköala on kylläkin varmasti mielenkiintoista. Jos hän kuitenkin menee amikseen voi hän jatkaa AMK:n puolelle ja siitä vielä teknilliseen korkeakouluun, eli putki ei katkea välttämättä. Tiedän tyypin joka on näin tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Oma veli oli kympin oppilas ysillä, meni sitten datanomiksi koska "tietokoneet kiinnostaa". Muuten hyvä idea mutta datanomin koulutus tarkoittaa sitä että istutaan 3v koneella pelaamassa jotain ja opetellaan käyttämään wordia ja excelia. Se ja ict-asentajan homma on nykyään sitä minne menee se huonoin aines koska ei oikeasti tarvitse tehdä mitään. Nyt valmistuneena on ollut töissä jossain helpdeskissä ja aikoo ehkä hakea yliopistoon, en vaan tiedä millä tiedoilla.
Näissä ikävintä on se, että "tietokoneet kiinnostaa"-pohjalta olisi paljon vaativampaa ja oletettavasti siten mielenkiintoisempaa koulutusta tarjolla esim. Aallossa. Eikä sisäänpääsykään olisi vaikeaa, jos jaksaisi esim. lukion pitkän matikan suorittaa hyvin. Mutta eihän sitä ysiluokkalla välttämättä osaa ajatella niin pitkäjänteisesti, 2-3 vuotta on silloin pitkä aika... (Niin, kyllä ihan normaalin päivälukionkin saa suorittaa nopeammin kuin 3 v., ainakin meillä aikanaan sai. Itse en kyllä tiedä, mikä kiire siinä on, mutta jollekin varmaan sopii.)
Lukiovalinnassa voisi vielä painottaa matikan tarjontaa, esim. tuo mainittu Päivölä, jos on tosi HC. Tai sitten ihan normilukioissakin on eri mahdollisuuksia, esim. meillä Viikissä oli ainakin aikanaan tarjolla tietotekniikan, kemian ja matikan yliopistokursseja jo lukiolaisille. Myös mahdollisuus saada 1000 € täysin pistein suoritetusta pitkän matikan yo-kokeesta tuntui kummasti motivoivan lahjakkaimpia matikan treenaamiseen.
Ja tosiaan, nimenomaan matikka-aloille ei välttämättä tarvii mennä pääsykokeiden kautta, toisin kuin joku tuolla väitti. Tyttöystäväni ja moni kaveripiirissämme on mennyt Aaltoon tai HY:n matemaattisille aloille yo-papereilla. Pitää vain kirjoittaa riittävän hyvin :)
Sitten taas jos on todellinen palo nimenomaan johonkin amispohjaiseen hommaan, niin siitä vain. Jos se sattuu lisäksi olemaan helposti työllistävä ala, niin mikäs sen mukavampaa.
Alue: Aihe vapaa
Ah, nuo valkohaalariset laumat Otaniemen yössä, kuin hattivatit Muumilaaksossa... :D