Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen

Pikkuveli oli aikeissa lähteä sähköasentajaksi, meni onneksi kuitenkin lukioon ja sieltä edelleen teknilliseen yliopistoon.

Valmistui ja on ollut koko ajan töissä. On tyytyväinen valintaansa.

Vierailija kirjoitti:

Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.

Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.

Ja amiksessahan tuo on arkipäivää tuollaiselle opiskelijalle kun 70% pitää vääntää ratakiskosta kaikki yksinkertaisimmista peruskoulun asioista lähtien ja silti kyseisestä joukosta puolella kaikki valuu toisesta korvasta ulos samantien.

Lukioon nimenomaan kannattaisi mennä, siellä on enemmän haasteita.

Kympin oppilas pystyy jatkamaan amiksen jälkeenkin ihan missä tahansa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siinä mielessä todella hyvälle oppilaalle ei ole mitään merkitystä, käykö lukion vai amiksen.

Tärkeintä olisi valita sellainen linja amiksessa, joka tukee mahdollisia jatko-opintoja.

No lukiossa ei enää 10 keskiarvoa saa tuolla systeemillä että on puhelimella tunnit. On ihan toista luokkaa kuin peruskoulu.

Toinen juttu: aikooko lapsesi myös jäädä koulutukseltaan siihen ammattiin minkä sieltä sitten aikoo valita? Jos korkeakouluun haluaa niin joutuu sielläkin istumaan ja opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.

Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.

Ja amiksessahan tuo on arkipäivää tuollaiselle opiskelijalle kun 70% pitää vääntää ratakiskosta kaikki yksinkertaisimmista peruskoulun asioista lähtien ja silti kyseisestä joukosta puolella kaikki valuu toisesta korvasta ulos samantien.

Lukioon nimenomaan kannattaisi mennä, siellä on enemmän haasteita.

Meneepä suorittamaan kaksoistutkintoa, niin tulee vähän enemmän haastetta. 

Siis meinaako teidän perheestä tehdä rehellistä fyysistä työtäkin.

Vierailija kirjoitti:

No lukiossa ei enää 10 keskiarvoa saa tuolla systeemillä että on puhelimella tunnit. On ihan toista luokkaa kuin peruskoulu.

Toinen juttu: aikooko lapsesi myös jäädä koulutukseltaan siihen ammattiin minkä sieltä sitten aikoo valita? Jos korkeakouluun haluaa niin joutuu sielläkin istumaan ja opiskelemaan.

Käsittääkseni ei ainakaan nyt suunnittele korkeakouluopintoja, toki harva niitä vielä ysillä ajattelee. AP

Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?

Vierailija kirjoitti:

Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?

Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP

Vierailija kirjoitti:

Kympin oppilas pystyy jatkamaan amiksen jälkeenkin ihan missä tahansa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siinä mielessä todella hyvälle oppilaalle ei ole mitään merkitystä, käykö lukion vai amiksen.

Tärkeintä olisi valita sellainen linja amiksessa, joka tukee mahdollisia jatko-opintoja.

Lukiossa opiskellut pärjää huomattavasti paremmin yliopistossa kuin vain peruskoulun ja amiksen käynyt. Peruskoulun ja amiksen matematiikalla ei pitkälle pötki yliopiston tekniikan puolella.

Ei kympin oppilaan ole mikään pakko lukioon mennä jos ei kerran kiinnosta. Varsinkin jos amiksessa olisi joku kiinnostava ala. Toisaalta tuo jo kerran mainittu kaksoistutkinto voisi olla miettimisen arvoinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.

Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.

Ja amiksessahan tuo on arkipäivää tuollaiselle opiskelijalle kun 70% pitää vääntää ratakiskosta kaikki yksinkertaisimmista peruskoulun asioista lähtien ja silti kyseisestä joukosta puolella kaikki valuu toisesta korvasta ulos samantien.

Lukioon nimenomaan kannattaisi mennä, siellä on enemmän haasteita.

Meneepä suorittamaan kaksoistutkintoa, niin tulee vähän enemmän haastetta. 

Tätä olin tulossa ehdottamaan. Lakki ja ammatti samaan aikaan, on laajemmat jatko- opiskelu mahdollisuudet, mutta jos ei kiinnosta, niin jää työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lukiossa ei enää 10 keskiarvoa saa tuolla systeemillä että on puhelimella tunnit. On ihan toista luokkaa kuin peruskoulu.

Toinen juttu: aikooko lapsesi myös jäädä koulutukseltaan siihen ammattiin minkä sieltä sitten aikoo valita? Jos korkeakouluun haluaa niin joutuu sielläkin istumaan ja opiskelemaan.

Käsittääkseni ei ainakaan nyt suunnittele korkeakouluopintoja, toki harva niitä vielä ysillä ajattelee. AP

Kannattaisiko ihan oikeasti keskustella lapsen kanssa siitä mitä tulevaisuudelta haluaa eikä vaan "käsittääkseni" arvailla ja myötäillä? Ei siis keskittyä lukio vs. amis vääntöön vaan siihen, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa haluaisi tehdä työkseen, millaista palkkaa haluaa saada, minkälaiseksi itse kokee tällä hetkellä tulevaisuutensa ja sen, mitä tulisi tekemään.

Katsoa vähän onko lapsi lähellekään maan pinnalla ajatuksineen. Jos peruskoulussa on keskiarvo kympissä kännykkää räpläten niin miksi ei suunnittele korkeakouluopintoja. Ei vaikuta siltä että olisi amiksessa hänen paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympin oppilas pystyy jatkamaan amiksen jälkeenkin ihan missä tahansa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siinä mielessä todella hyvälle oppilaalle ei ole mitään merkitystä, käykö lukion vai amiksen.

Tärkeintä olisi valita sellainen linja amiksessa, joka tukee mahdollisia jatko-opintoja.

Lukiossa opiskellut pärjää huomattavasti paremmin yliopistossa kuin vain peruskoulun ja amiksen käynyt. Peruskoulun ja amiksen matematiikalla ei pitkälle pötki yliopiston tekniikan puolella.

Amiksessa voi ottaa ns. pitemmän matematiikan esim jos haluaa ammattikork.

Enemmän tekee hyvällä ammattikoulutodistuksella kuin huonolla lukion todistuksella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lukiossa ei enää 10 keskiarvoa saa tuolla systeemillä että on puhelimella tunnit. On ihan toista luokkaa kuin peruskoulu.

Toinen juttu: aikooko lapsesi myös jäädä koulutukseltaan siihen ammattiin minkä sieltä sitten aikoo valita? Jos korkeakouluun haluaa niin joutuu sielläkin istumaan ja opiskelemaan.

Käsittääkseni ei ainakaan nyt suunnittele korkeakouluopintoja, toki harva niitä vielä ysillä ajattelee. AP

Kannattaisiko ihan oikeasti keskustella lapsen kanssa siitä mitä tulevaisuudelta haluaa eikä vaan "käsittääkseni" arvailla ja myötäillä? Ei siis keskittyä lukio vs. amis vääntöön vaan siihen, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa haluaisi tehdä työkseen, millaista palkkaa haluaa saada, minkälaiseksi itse kokee tällä hetkellä tulevaisuutensa ja sen, mitä tulisi tekemään.

Katsoa vähän onko lapsi lähellekään maan pinnalla ajatuksineen. Jos peruskoulussa on keskiarvo kympissä kännykkää räpläten niin miksi ei suunnittele korkeakouluopintoja. Ei vaikuta siltä että olisi amiksessa hänen paikkansa.

Minullakin on vähän sitä tunnetta että ei nyt kovin loppuun asti lapsi ajattele tätä. Ilmeisesti hänen käsityksensä opiskelusta on se, että opetellaan ulkoa tylsiä ja turhia faktoja. (Siis tämä lapsen luonnehdinta. Itse arvostan kyllä yleissivistystä.) Matematiikasta on alkanut pitää kun opettaja vaihtui ja tämä uusi kuulemma opettaa mielenkiintoisemmin, mikä johtunee siitä että matikka ei ole (tai ei pitäisi olla) ulkoa opettelua.

Kuitenkin, vaikuttaa että se, että hän on "käytännön tekijä" on vähän kuin muodostunut osaksi sitä miten hän näkee itsensä. Ja hän kyllä pitää kaikenlaisesta puuhastelusta, tykkää esimerkiksi nikkaroida, ja on siinä ihan kohtuullisen taitavakin, että kyllä häneltä löytyy valmiuksia myös käytännön töihin. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?

Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP

Eli siis amiksen sähköpuolelta pääsee sähköasentajaksi. Kiehtooko häntä työskennellä rakennuksilla, vedellä sähköputkituksia ja kaapelointeja kylmillä rakennuksilla ja ulkotiloissa niin kesähelteellä kuin kovalla pakkasella tai räntäsateessa. Könytä ullakolla keskikesällä auringon porottaessa peltikattoon ja villapölyn leijuessa sisällä vetäessä asiakkaalle uusia ulkovaloja.

Tai sähkölaitoshommissa keskellä yötä myrskyn silmässä kaatosateessa korjailla vikaantuneita sähkölinjoja jotta ihmisille saataisiin sähköä.

Sähköasentajan työ ei ole mitään mukavaa näpertelyä labrassa, yhdistellä eri värisiä johtoja ja saada lamppu syttymään.

LVI-ala on ihan sama, se on vielä fyysisempää usein kuin sähköala. Sähkömies vetelee johtoja, putkimies asentaa putkia, pattereita, ilmanvaihtokanavia. Voimaa tarvitaan, kun esimerkiksi uutta lämmityskattilaa viedään paikalleen tai väännetään kierrettä rautaputkiin, tai avataan vuosikymmeniä kiinni olleita liittimiä.

Fyysistä p*skahommaa on molemmat ja siihen nähden huonosti palkattua, ei mitään siistejä sisätöitä. Lukioon, AMKhn ja insinööriksi jos kyseisille aloille haluaa päästä.

Todennäköisesti tylsistyisi amiksessa entistä pahemmin.

Peruskoulusta saatu kympin keskiarvo ei ole valitettavasti merkki mistään erityisestä. Sieltä todellakin voi saada kympit vaikkei osaa mitään. Omakin lapseni on tällainen tapaus. Ei hänkään ole tehnyt muuta kuin pelannut korttia ja pelannut puhelimella yläkoulun, mutta ilmeisesti vaatimustaso on niin matala, että käytännössä luku- ja kirjoitustaidolla saa kympit lukuaineista.

Jos koulussa on jo tähän mennessä kyllästynyt puolikuoliaaksi ja sama jatkuu lukiossakin, ongelma ei todennäköisesti poistu yliopistossakaan. Nuo koulut on kuitenkin pakko lusia jos haluaa joskus kykyjään vastaaviin töihin. Ellei ala yrittäjäksi.

Aikoinaan melkein kympin oppilaana (9.8) harkitsin amiksen sähkön ja lukion välillä. Menin lukioon koska "niin vaan kuuluu" tehdä etenkin tuollaisella keskiarvolla. Jälkikäteen suoraan sanottuna elämäni kolme turhinta vuotta, sitä suoranaista vitutuksen määrää niiden äikän kirjareferaattien ja hissan esseiden kansda. Ei, eivät todellakaan opettaneet kirjoittamaan tieteellistä/analyyttista tekstiä, tsekatkaapa vaikka IETF/3GPP speksejä, se tyyli opitaan ihan muualla kuin lukiossa.

Sen lukio aiheutti että opin suorastasn vihaamaan muodollista koulutusta. Tekuun menin, yllätyksekseni myöhemmin TTKK:lle ja tulihan se aikuisamitsukin käytyä.

Sumnasumnarum: teknilliselle puolelle lukio on aivan kattia kanssa. Jos pää on terävä, niin insinöörimatikat menee kyllä läpi, vähän enemmän teettää työtä mutta eipä ne tusinateekkaritkaan (kuten minä) mitään ihmematikkaneroja ole.