Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen
Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.
Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Miten hyvin kaksoistutkinnoissa on huolehdittu oikesti siitä, että kursseja voi oikesti suorittaa yhtäaikaa kahdesa eri oppilaitoksessa. Veljellä kävi niin että päällekäisyyksiä oli paljon. Suoritti lukion 3 vuodessa ja jätti sähköasentajan kurssit kesken. Haki yliopistoon lukemaan sähkölle ja valmistui. Työllistyi hyvin.
Jos haluaa mahdollisesti korkeakoulututkinnon ja valitsee kaksoistutkinnon kannattaa muistaa muutama asia:
- amiksen lukiokursseilla on tavoitteena ennemmin to-kokeen hyväksytysti suorittaminen kuin parhaimmat arvosanat.
- täytyy varautua käymään vielä esim iltalukiossa ylimääräisiä kursseja. Lähtökohta 2tutkinnossa on neljän pakollisen aineen hyväksytty yo-suoritus. Jos haluaa yliopistoon useimmiten lasketaan yo-todistuksesta esim 2 reaalia. Jos suorittaa vain max sen yhden pakollisen, antaa toisille heti jonkun ainakin 7 pistettä etumatkaa..
Jos poikanen ole ollut peruskoulussa motivoitunut koska koulu oli liian helppoa, tulee hän huomaamaan että tahri kyllä muuttuu lukiossa, varsinkin jos asuu paikkakunnalla jossa voi valita lukion, jossa on ns hyvä lukio vaihtoehtona. Jos kaikkien sisään pääsevien ka on vähintään vaikkapa 9, mennään tunneilla kyllä ihan eri sfääreissä kuin yläkoulussa. Lisäksi monessa isommassa kaupungissa on erikoistuneita lukioita - esim Turussa Kerttulin lukion IT linja, jossa kyvykkäät oppilaat voivat jo hakea lisähaastetta suorittamalla kursseja myös yliopistolla tai kauppakorkeakoulun puolella.
Älä kysy lapsestasi mitä hän haluaa tehdä ensi syksynä vaan mitä hän haluaa tehdä 10 vuoden kuluttua. Jos hän haluaa olla asentamassa sähkökaapin piuhat paikalleen niin sitten amis, keskiarvosta viis - jos hän haluaa olla tekemässä ne sähkösuunnitelmat niin sitten ainakin AMK. Jos hän haluaa olla kehittämässä uutta teknologiaa sinne sähkökaappiin niin sitten se on lukio...
Itsellä on/oli vähän sama tilanne. Olen siis nyt ysiluokalla, ja ja ajattelin pitkään että teen kaksoistutkinnon (lääkeala + lukio-opintoja), mutta kuulin ettei kaksoistutkintomahdollisuutta ole, sekä sen että yo- papereilla tulee olemaan iso arvo. Harkitsin joku pari päivää menenkö vain lääkealalle, mutta nyt se on varmistunut että teen kolmoistutkinnon (hammahoitaja + lukio) Luulin ettei hammashoitajan koulutusta edes olisi haettavana. Harkitsin myös lvi-alaa/metallialaa ja siihen lukio-opintoja, mutta hammashoitaja + lukio on nyt se ainoa hyvä ja järkevä vaihtoehto minulle.
Tajusin ettei musta oo mihinkään 1800e/kk työhön, josta ei pääse mihinkään välttämättä kaksoistutkinnollakaan, sillä haluan kuitenkin opiskella hammaslääkäriksi. Lukio itsestään ei tosiaankaan tunnu vaihtoehdolta, vaan haluan opsikella myös ammatin, jotta voisin siinä välissä työskennellä jos en pääsekkään hammaslääkikseen ekalla yrittämällä, sekä lukio yksinään tuntuu tylsältä. Ja käyn muutenkin armeijan, joten on hyvä että on lukio + ammatti jo opiskeltuna! Vaikka se kovaa työtä vaatiikin, niin en usko lukion olevan niin kamalaa kuin sen oletetaan olevan. Tuo hammashoitajan ammattinimike tulee siis lähihoitajakoulutuksen suun terveydenhoidon puolelta, ja oon kuullu juttua että lähihoitajan koulutus olis todella helppoa. (On siis samoja opintoja kaikkien lähäriopiskelijoiden kanssa)
Ka mulla on tällä hetkellö 9,17, nousee päättötodistukseen aika varmasti. Kirjoittaminen on mulle kaikissa esseissä, esitelmissä ja tutkielmissa jne helppoa, sillä oon kirjoittanu koko ikäni tarinoita, ja äikänopettajakin on maininnut tuosta. Enköhän mä saavuta sen minkä haluan, vaikka ka ei nyt mitään kymppiä olekkaan. Omalta luokalta hakee lukioon 7 keskiarvollakin, ja uskon heidän pärjäävään, joten miksipä minä en pärjäisi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 65: eikö siellä ammattikorkeessa ole matikkaa? Tai jos siellä pystyy ilman näitä tietoja opiskelemaan niin miten hyödyllistä se lukion matikka siellä on?
Lukion pitkä matematiikka on eri maailmaa kuin peruskoulun tai ammattikoulun matematiikka, vaaditaanko amk opintoihin lukion pitkä matematiikka?
Ei vaadita, AMK:hon pääsee ammattikoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin oppilas peruskoulussa on usein vaikeuksissa yliopistossa yllättäen.
onhan siinä lukio välissä, höh
Yliopistoon ei vaadita lukiota. Pinttynyt harhakäsitys muinaisilta ajoilta.
Nuori menee siihen kouluun johon hän haluaa, ei siihen mihin vanhemmat haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta
No ei sieltä amiksestakaan mitään oikeaa haastetta löydy jos persuskoulu menee lukematta läpi.
Pisteet siitä että haluaa itselleen jotain muuta kuin lorvimista; useimmat tuonikäiset haluavat päästä mahdollisimman helpolla.
Joko oma firma käyntiin heti kun pystyy, jos luonne on sen mukainen (raha tai konkreettinen tekeminen kiinnostaa), tai sitten vetäisee sen lukion asiallisesti läpi ja menee yliopistoon/korkeakouluun hakemaan älyllistä haastetta.
Takaan että useimmille teini-ikäisille euroopanomistajalle tulee vellit housuun yliopistotasoisen matematiikan kanssa. Ei ole ihan sama kuin se lukiossa leikitty juttu jossa vähän leikisti integroidaan.
Ehdottomasti lukioon. Korkeakouluhaku tulee uudistumaan ja jatkossa yliopistoon haetaan lähes pelkällä yo-todistuksella. Muutkin kiintiöt tulee, mutta paljon pienemmät sellaiset. Lukio avaa enemmän ovia ja on ehdottomasti yleissivistävä koulu. Mahdollisuuksia oppia oma äidinkieli hyvin sekä kieliä ja lisäksi laajemmat matikan taidot.
Vierailija kirjoitti:
varauksella (heh) sähkölle
lål
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On toki aiheellista muistaa, että ammatillinen koulutus ei estä opiskelua ammattikorkeassa tai yliopistossa, mutta miksi aina unohdetaan käytännön työ? Mitä vikaa tavallisessa suorittavassa työssä on? Miksi sitä ei saisi tehdä ja miksi siihen ei saisi kouluttautua?
Ei kukaan jaksa tehdä suorittavaa työtä ja koulutusaika menee hukkaan. Siis jos on yhtään keskitasoa fiksumpi
Miten se voisi hukkaan mennä, jos kuitenkin voi opiskeluaikoina mennä kesätöihin esim. sähköasentajaksi eikä hautausmaanharavoijaksi? Siis sitten kuin suorittavaan työhön kyllästyneenä on tarpeeksi motivoitunut opiskelemaan yliopistossa.
Koska tällöin lukio jää käymättä ja pelkona on fakki-idiootiksi valmistuminen
Millä tavalla lukion käyminen voi taata sen, että sen jälkeen ei voi tulla fakki-idiootiksi? Eivät kaikki ylioppilaat pääse yliopistoon, idiootit eivät edes amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevältä. Hänhän voi mennä esim.: amis -> ammattikorkea: insinööri -> DI -> tekniikan tohtori. Ei amis sulje pois edes akateemista uraa.
Työkavereina on ollut pari lukion väliin jättänyttä DI:tä ja sen huomaa, eikä mitenkään positiivisesti. Matemaattiset taidot eivät oikein rakennu peruskoulun matematiikan pohjalta.
Bullshit. Sähköalalla amitsutaustainen (diplomi)insinööri hakkaa mennen tullen lukiotaustaisen .
Noin niinku 15 vuoden kokemus alalta ja nähty niin monta kertaa käytännössä tämä, itse olen ins/DI/arska (ja lukiokin käyty).
Tekniikan puolella on paljon muutakin kuin sähköala 🙄
Miksi luit noin vuotta päästäksesi DI:ksi? Etkö työllistynyt aikaisemmilla tutkinnoilla, palkka ei riittänyt?Siksi, koska minusta ei koskaan pitänyt tulla edes dippainssiä. Tienasin viisi vuotta AMK-inssiksi valmistuneena paremmin kuin 90% samana vuonna valmistuneet dippainsseistä (TEKin tilastojen perusteella). Samana keväänä tosin valmistuin työn ohessa opiskellen viiden vuoden jälkeen dippainssiksi. Ja ainoa syy miksi menin TTKK:lle - kuulin turhan monta kertaa "et vaan pysty", joten pitihän ne turvat tukkia ja kuitata takaisin "anytime".
Meinaan ns oikean työn kannalta en oppinut sitten YHTÄÄN MITÄÄN sellaista, jota en olisi jo oppinut tekuAMK:ssa tai työelämässä...mutta voipahan sanoa olevansa akateeminen häng-araund nyt.
Joten kirveesi kopsahti kiveen pahasti jos yritit olla niin terävä ad hominem. Ensi kerralla sitten vähän paremmin, eikös juu?
Olit huippupalkattu inssi ja luit itsesi työttömäksi DI:ksi, ei oikein avaudu vieläkään 🙄
Vierailija kirjoitti:
Miten hyvin kaksoistutkinnoissa on huolehdittu oikesti siitä, että kursseja voi oikesti suorittaa yhtäaikaa kahdesa eri oppilaitoksessa. Veljellä kävi niin että päällekäisyyksiä oli paljon. Suoritti lukion 3 vuodessa ja jätti sähköasentajan kurssit kesken. Haki yliopistoon lukemaan sähkölle ja valmistui. Työllistyi hyvin.
Riippuu oppilaitoksesta. Jos pääsee ammattilukioon, se nelivuotinen ja aika kevyellä tahdilla. Siinä suoritetaan siis myös lukio eli on kolmoistutkinto, ja lukioaineet voivat olla käytännössä samassa oppilaitoksessa kuin ammattiopinnot. Niissä on yleensä erikseen ammattikoulu- ja lukiojaksot, ja lukiojaksoilla voi olla oppilaita useilta eri amislinjoilta eikä päällekkäisyyksia tule.
Tavallisessa ammattikoulussa voi todella tulla päällekkäisyyksiä, jos yleisaineet suoritetaan paikallisessa lukiossa eikä niitä ole suunniteltu tarkkaan. Joissakin on mahdollisuus valita omassa ammattikoulussa lukiotasoiset yleisainekurssit nimenomaan ylioppilaskirjoituksia varten. Kannattaa varautua siihen, että kaksoistutkinto ei tule suoritetuksi 3 vuodessa niin kuin pelkkä ammattikoulu tai lukio. Ei siihen kuitenkaan viittä tai kuutta vuotta mene niin kuin silloin, kun ensin käy lukion ja sitten ammattikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevältä. Hänhän voi mennä esim.: amis -> ammattikorkea: insinööri -> DI -> tekniikan tohtori. Ei amis sulje pois edes akateemista uraa.
Työkavereina on ollut pari lukion väliin jättänyttä DI:tä ja sen huomaa, eikä mitenkään positiivisesti. Matemaattiset taidot eivät oikein rakennu peruskoulun matematiikan pohjalta.
Bullshit. Sähköalalla amitsutaustainen (diplomi)insinööri hakkaa mennen tullen lukiotaustaisen .
Noin niinku 15 vuoden kokemus alalta ja nähty niin monta kertaa käytännössä tämä, itse olen ins/DI/arska (ja lukiokin käyty).
Tekniikan puolella on paljon muutakin kuin sähköala 🙄
Miksi luit noin vuotta päästäksesi DI:ksi? Etkö työllistynyt aikaisemmilla tutkinnoilla, palkka ei riittänyt?Siksi, koska minusta ei koskaan pitänyt tulla edes dippainssiä. Tienasin viisi vuotta AMK-inssiksi valmistuneena paremmin kuin 90% samana vuonna valmistuneet dippainsseistä (TEKin tilastojen perusteella). Samana keväänä tosin valmistuin työn ohessa opiskellen viiden vuoden jälkeen dippainssiksi. Ja ainoa syy miksi menin TTKK:lle - kuulin turhan monta kertaa "et vaan pysty", joten pitihän ne turvat tukkia ja kuitata takaisin "anytime".
Meinaan ns oikean työn kannalta en oppinut sitten YHTÄÄN MITÄÄN sellaista, jota en olisi jo oppinut tekuAMK:ssa tai työelämässä...mutta voipahan sanoa olevansa akateeminen häng-araund nyt.
Joten kirveesi kopsahti kiveen pahasti jos yritit olla niin terävä ad hominem. Ensi kerralla sitten vähän paremmin, eikös juu?
Olit huippupalkattu inssi ja luit itsesi työttömäksi DI:ksi, ei oikein avaudu vieläkään 🙄
Inssinä olin huippupalkattu, kyllä, luin itseni dipaksi inssihommien ohessa vajaa viisi vuitta, sen jälkeen töissä vielä 9 vuotta loivemmalla palkkakehityksellä koska en suostunut ns isopomohommiin (joskin olin yhdessä vaiheessa vt osastopäällikkö - ylivoimaisesti paskinta aikaa duuniurallani)
Sitten taas duunien ohessa aikuisamitsussa sähkö/automaatioarskaksi - koska huvitti, ihan vain siksi mutta erehdyin sen jälkeen vaihtamaan "toiselle alalle" josta tuli kenkää viime vuonna. Tosin työttömyys päättyy 100% varmuudella nyt maaliskuun alussa, surkealla liksalla ICT-alan hommissa mutta parempi sekin kuin ei mitään - viimeksi ollut näin surkealla liksalla joskus viime vuosituhannen puolella.
Vähän poikkeavampi polku, ei sen kummempaa. Minulla nääs on tapana tehdä.monia asioita miten huvittaa, ei kuten yleisesti "pitää". Se tuntuu olevan erityisesti tittelinkipeille punainen vaate...
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti lukioon. Korkeakouluhaku tulee uudistumaan ja jatkossa yliopistoon haetaan lähes pelkällä yo-todistuksella. Muutkin kiintiöt tulee, mutta paljon pienemmät sellaiset. Lukio avaa enemmän ovia ja on ehdottomasti yleissivistävä koulu. Mahdollisuuksia oppia oma äidinkieli hyvin sekä kieliä ja lisäksi laajemmat matikan taidot.
Mitä ovia se avaa?
Äidinkieli opitaan peruskoulussa ja vieraita kieliä tulee vähintään kaksi.
Lukion lyhyessä matematiikassa ei tule oikeastaan mitään mitä ei ollut jo peruskoulun matematiikassa.
Yhtälöt, geometria, trigonometria, yms opiskellaan myös ammattikoulussa. Myös ammattikoulun fysiikka on ihan kattava. Ammattikoulussa alakohtaisissa aineissa on usein myös lisää matematiikkaa ja fysiikkaa, esim. sähköpuolella lasketaan todella paljon monimutkaisiakin sähkökytkentöihin liittyviä juttuja, kokkipuolella on omansa ja raksalla lujuuslaskennat yms.
Teillä on aivan väärä käsitys ammattikouluista.
Yrittäkää suostutella menemään lukioon niin on sitten paljon viisaampi hakemaan mieluisia paikkoja kun lukiossa voi mietiä. Kattu vielä jos ei mene lukioon kun edellytyksiä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevältä. Hänhän voi mennä esim.: amis -> ammattikorkea: insinööri -> DI -> tekniikan tohtori. Ei amis sulje pois edes akateemista uraa.
Työkavereina on ollut pari lukion väliin jättänyttä DI:tä ja sen huomaa, eikä mitenkään positiivisesti. Matemaattiset taidot eivät oikein rakennu peruskoulun matematiikan pohjalta.
Bullshit. Sähköalalla amitsutaustainen (diplomi)insinööri hakkaa mennen tullen lukiotaustaisen .
Noin niinku 15 vuoden kokemus alalta ja nähty niin monta kertaa käytännössä tämä, itse olen ins/DI/arska (ja lukiokin käyty).
Tekniikan puolella on paljon muutakin kuin sähköala 🙄
Miksi luit noin vuotta päästäksesi DI:ksi? Etkö työllistynyt aikaisemmilla tutkinnoilla, palkka ei riittänyt?Siksi, koska minusta ei koskaan pitänyt tulla edes dippainssiä. Tienasin viisi vuotta AMK-inssiksi valmistuneena paremmin kuin 90% samana vuonna valmistuneet dippainsseistä (TEKin tilastojen perusteella). Samana keväänä tosin valmistuin työn ohessa opiskellen viiden vuoden jälkeen dippainssiksi. Ja ainoa syy miksi menin TTKK:lle - kuulin turhan monta kertaa "et vaan pysty", joten pitihän ne turvat tukkia ja kuitata takaisin "anytime".
Meinaan ns oikean työn kannalta en oppinut sitten YHTÄÄN MITÄÄN sellaista, jota en olisi jo oppinut tekuAMK:ssa tai työelämässä...mutta voipahan sanoa olevansa akateeminen häng-araund nyt.
Joten kirveesi kopsahti kiveen pahasti jos yritit olla niin terävä ad hominem. Ensi kerralla sitten vähän paremmin, eikös juu?
Olit huippupalkattu inssi ja luit itsesi työttömäksi DI:ksi, ei oikein avaudu vieläkään 🙄
Inssinä olin huippupalkattu, kyllä, luin itseni dipaksi inssihommien ohessa vajaa viisi vuitta, sen jälkeen töissä vielä 9 vuotta loivemmalla palkkakehityksellä koska en suostunut ns isopomohommiin (joskin olin yhdessä vaiheessa vt osastopäällikkö - ylivoimaisesti paskinta aikaa duuniurallani)
Sitten taas duunien ohessa aikuisamitsussa sähkö/automaatioarskaksi - koska huvitti, ihan vain siksi mutta erehdyin sen jälkeen vaihtamaan "toiselle alalle" josta tuli kenkää viime vuonna. Tosin työttömyys päättyy 100% varmuudella nyt maaliskuun alussa, surkealla liksalla ICT-alan hommissa mutta parempi sekin kuin ei mitään - viimeksi ollut näin surkealla liksalla joskus viime vuosituhannen puolella.
Vähän poikkeavampi polku, ei sen kummempaa. Minulla nääs on tapana tehdä.monia asioita miten huvittaa, ei kuten yleisesti "pitää". Se tuntuu olevan erityisesti tittelinkipeille punainen vaate...
Miksi väheksyt esimieshommissa olevia, vaikka et itse kestä niitä hommia?
Itseäni työelämässä ottaa eniten päähän ihan kaikesta valittajat. Yleensä he vielä tyynesti vittuilevat niille, jotka kantavat sen lopullisen vastuun budjeteista ja aikatauluista. Tosin samaiset tyypit ihmetteleät, mikä on kun oma palkka ei nouse... no mikähän on 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?
Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP
Haluaako lapsesi kasata ohjeiden mukaan vai rakennella jotain luovasti?
Esim. LVI- tai prosessiteollisuuden suunnittelijat suunnittelevat systeemejä, jotka sitten lähtevät toimimaan muiden kasaamina. Ammattikoulun käynyt asentaja asentaa laitteet ja muut järjestelmän osat paikoilleen, ainakin alussa esimiehen ohjeiden mukaan, kokeneempana suunnitelmien mukaan ja myöhemmin ehkä itse ohjaten alaisia.
Jotkut tekevät suunnitelmat systeemille, jotkut muut kasaavat ja ratkovat ongelmia käytännössä. Molempia tarvitaan.
Sellaistakin on että rakennetaan prosesseja sekä toimintatapoja ja sitten nähdään kun ne lähtee toimimaan. Siihen pääsee yleensä helpommin lukion ja kaupallisteknisen korkeakoulutuksen kautta. Rakennusalalla tosin työmaankin kautta onnistuu, jos on hyvin terävä pää, tulee ihmisten kanssa toimeen ja saa homman pyörimään vaikeissa tilanteissa.
Tästä tuli mieleeni sellainen erikoinen juttu, että monet älykkyysosamäärältään huippuälykkäät, eivät jostain syystä koskaan tee elämällään mitään erityistä. Ajavat vaikka trukkia jossain tehtaassa. Tiedä sitten pileekö siinä joku viisaus takana, vai onko kyse vain kyllästymisestä.
Miksi ihmressä kympin oppilaan pitäis valita lukio? Ammattikoulu parempi vaihtoehto, siitä jatkamaan ammattikorkeakouluun. Joo tiedän,sen amk:n voi lukionkin jälkeen suorittaa mutta jää oppimatta ne ihan perusasiat jotka opitaan amiksessa. Siinä myös se, että JOS ja vain JOS sun lapsi ei heti ammattikoulun jälkeen saa töitä niin saa työttömyyspäivärahaa. Mä en tajua miks lukiota niin hehkutetaan enään nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Kympin oppilas peruskoulussa on usein vaikeuksissa yliopistossa yllättäen.
En nyt sanoisi, että usein.
Osa voi henkisesti olla tiukoilla, jos on tottunut olemaan hiekkalaatikossaan paras, mutta onkin isommassa laarissa keskiverto. Esim.työvoittoina pänttäämällä kympin oppilas ei välttämättä menesty, kun vaaditaan oikeasti kykyä ymmärtää ja soveltaa asioita.
Lisäksi myös liian helpolla lukiossa päässeet on kovilla. Esim. jos ei koskaan ole joutunut lukemaan kokeisiin ja silti koulu sujunut hyvin, saattaa tentteihin valmistautuminen olla melko vieras asia... Ainakin alku voi mennä turhautumisen kautta juhlimiseksi tms.
Vanhemmilla ja opettajilla on iso rooli olla päästämättä liian helpolla, mutta toisaalta opettaa ajattelemaan omilla aivoillaan.
Eihän lukion suorittamista varten tarvitse istua pulpetissa. Sen voi myös suorittaa yksityisesti tenttimällä, jos haluaa. Tein niin, kun minua alkoi se istuminen ja odottelu kylläännyttää myös.