VS: Jopa kuperkeikan tekeminen liian vaikeaa osalle lapsista – "Monella kunto on romahtanut"

Vanhemmat eivät edes kasvata nykyään lapsiaan. Lapset tulevat kotiin koulusta ja pelaavat pelikoneillaan zombeina. Eriasia olisi jos pelaamista tapahtuisi viikonloppuna pari tuntia mutta tämä on vanhempien syytä.

Vanhemmat antavat lasten pilata oman vartalonsa koska vanhemmat eivät itsekään jaksa viettää aikaansa lastensa kanssa. Antavat videopelejen hoitaa kasvatustyön.

Käsi sydämelle nyt huonot vanhemmat. Kuinka monta tuntia lapsenne pelaa päivässä nettipelejä?

Pää hieman sivuun?! Meneekö se poikki jos ei laita?[/quote]

Ei mene pokki, mutta voi tuntua melkoinen nyrjähdys niskassa. Kyse on mittasuhteista mutta myös iän tuomasta normaalista jäykkyydestä.

Kokeileihmeessä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuntoa kuperkeikan tekemiseen tarvitaan? Lisäksi, mihin ihminen tarvitsee kuperkeikantekemiskykyä? Ja pitäisikö sen olla luontainen kyky? En osannut sitä koulussa enkä koskaan oppinut, ja hyvin olen pärjännyt.

Menepä judoon/jujutsuun. Aina välillä joku aikuinen menee ja pitelee ensimmäisessä harjoituksessa seinää pystyssä ja taistelee pahoinvointia vastaan. Kyvyttömyys heitellä kuperkeikkaa korreloi meritaudin/matkapahoinvoinnin/pään pyörällemenemisen kanssa.

Lisäksi selkä nauttii kuperkeikoista, kunhan et niskaa satuta.

Hahahah! En osaa kuperkeikkaa, mutta voin mennä merelle ja karuselliin tuosta vaan.

M41v kirjoitti:

Minä olen liikkunut aina paljon,lapsena fillaroitiin,luisteltiin ,laskettiin mäkeä minisuksilla ja vaikka millä vehkeillä,skeittasin,rullaluistelin ym.

11v nyt potenut paskaa selkää ja huomannut kuinka kankeaksi on muuttunut,tasapaino mennyt huonoksi,viime kesänä ei pystynyt edes rullaluistelemaan kun oikean jalan luistin menee ihan minne itse haluaa.

Tuntuu jotenkin oudolle kun ajattelee että lapset tai nuoret voi olla yhtä kankeita ja huonoja liikkumaan.

Onneksi oma lapsi on liikunnallinen ja aktiivinen,televisio,netti,pelit ym. Ei jaksa kiinnostaa kerrallaan kuin vähän aikaa.

Eli pilasit selkäsi nuorena..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3544 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuntoa kuperkeikan tekemiseen tarvitaan? Lisäksi, mihin ihminen tarvitsee kuperkeikantekemiskykyä? Ja pitäisikö sen olla luontainen kyky? En osannut sitä koulussa enkä koskaan oppinut, ja hyvin olen pärjännyt.

Ei kuperkeikan tekemisen tarvita kuntoa vaan motorisia taitoja. Osalla tosin ne taitavat olla huonot ihan perinnöllisestikin, mutta niitä voi kyllä oppia jollainlailla harjoittelemalla. Itse olen tanssitunneilla harjoitellut aikuisena kuperkeikan tekemistä taaksepäin.

Jaahas. Ja miksi minun pitäisi osata tehdä kuperkeikka? En tanssi työkseni enkä harrasta myöskään. Osaan kyllä juosta ja punnertaa yms hyödyllistä.

Kuka väitti että sinun pitäisi osata? Se että et osaa kertoo vain, että sinulla on ollut/on edelleen motorisia vaikeuksia kehosi kanssa. Osa voi olla perinnöllisiä ja osa sitten harjoittelun puutetta.

Erikoista. Pystyn kyllä kaikkeen muuhun, mutta olenkin nyt jotenkin "vajaa", koska en osaa tehdä kuperkeikkaa :D Esim. tasapainoliikkeet, erilaiset venyttelyt, lihastreeni, aerobinen treeni. Mikähän vajavaisuus tämä kuperkeikattomuus nyt oikein onkaan? Olenkohan jotenkin motorisesti vammainen ihan?

Mä en tajua näitä sun alapeukuttajia. Mitä ihmeen kuperkeikkafanaatikkoja täällä pyörii? :D

Samoin. Jään odottamaan, että työpaikalla alkaa "kuperkeikkahaaste - vedä 5 kuperkeikkaa käytävällä tällä ohjelmalla". Merkitsen kaikki siihen osallistuvat ruutuvihkooni, jonka kannessa lukee "Idiootit".

Sinulta on selvästi mennyt jutun pointti kokonaan ohi. Ei aikuinen ihminen "hyödy" kuperkeikan osaamisesta mitään, mutta se kertoo että jossain on ongelma jos ei sitä osaa. Vrt. Juokseminen. Ei nykyään välttämättä tarvitse kykyä juosta mihinkään, mutta jos ei pysty kymmentä metriä juoksemaan, on jossain vikaa. Ymmärrätkö? Sillä kuperkeikan osaamisella mitataan jotain.

Ymmärrän sen, että juokseminen on ihmiselle tarpeellinen taito. Mutta kuperkeikkaava ihminen on vain kuperkeikkaava ihminen..

Ja taas meni ymmärryksesi ohi ihan viuhahtaen.. Antaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No moniko teistä aikuisista pystyy tekemään kuperkeikan nyt kovalla lattialla?

Kerro myös ikä ja sukupuoli.

Minulla onnistuu 50/M.

Määrittele nyt ihmeessä lattian kovuus. Parketti, muovimatto, kaakeli vai kenties paljas betoni. Entä saako olla vaatteet päällä? Joku toppaliivi pehmentää alustaa yhtä paljon kuin jumppamatto.

Mä haluun tarkemmat speksit 😵

Entä saako olla niskatuki ja pyöräilykypärä, koska jos pää on väärin voi se irrota kehosta.

Kekkonen aikoinaan sanoi että ei ole mitään muita syitä olla liikkumatta kuin tekosyitä.

Tämäkin on sitten oma valinta. Jokainen on sitä mitä tekee.

Jos ei tee mitään on läski pallero. Voi mielessään miettiä haluaako olla läski pallero vai jotain muuta. Jos on tyytyväinen läskinä pallerona niin sitten elää kuin läski pallero.

Ei siinä ole mitään väärää olla läski pallero.

Läskiksi palleroksi muodostutaan.

Jos omat lapset ovat läskejä palleroita niin minusta se on vääryys. Lapselle pitää tarjota ja valistaa monipuolisen liikunnan hyödyistä en tarkoita nyt mitään juoksemista joka ei todellakaan kehitä monipuoliseksi vaan jauhaa niveliä. Juoksullekin on paikkansa mutta kuka täyspäinen pelkästään juoksee?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ongelma jonka kanssa tappelen päivittäin. Poika 12 v ei halua tehdä mitään muuta kuin pelata, meillä jäi lapsiluku yhteen mikä ei sekään auta asiaa. Mikään harrastus ei kiinnosta, varsinkaan jos siihen liittyy ryhmäliikuntaa. Kaverinsa on samanlainen ja jos olisi näistä kiinni istuisivat kaikki päivät persaus homeessa pelaamassa verkon kautta. Ei. Vaan. Kiinnosta. Mikään. Muu. Mistä tullaan siihen että pitäiskö lapsi pakottaa harrastamaan jos ei halua. Olen näin tehnyt (ei varsinainen liikuntalaji kyseessä) enkä tiedä saanko tästä myöhemmin kiitokset vai haukut. Pitäisikö harrastuksen olla kivaa? Onko parempi harrastus josta lapsi ei tykkää vai ei mitään muuta harrastusta kuin pelaaminen?

Sama juttu 11v tytön kanssa....mieluiten vaan pelais päivät pitkät! Puolipakolla pakotan tytön luistelemaan, hiihtämään, laskettelee, lenkille ja yleensä lähden sit itse mukaan myös! Kesällä liikuntaa tulee onneksi vähän enemmän luonnostaan,pyöräily , uinti...

Mut 2h päivässä harvoin täyttyy🙁

Vierailija kirjoitti:

karateka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ei takerruta ainoastaan tuohon kuperkeikkaan, niin onhan tämä suuntaus todella huolestuttava. Kenen mamman lapsi vielä tällä älypuhelin-aikakaudella liikkuu vähintään kaksi tuntia päivässä, käsi sydämellä?

No ei ainakaan mun. Ainut lapsi ja yksinhuoltaja, joten saadakseni lapsen liikkumaan on minunkin liikuttava se aika enkä yksinkertaisesti joka ilta töiden jälkeen jaksa koska sen lisäksi pitää jaksaa tehdä ruoka, siivota ja hoitaa kaikki muutkin arjen jutut. Omassa lapsuudessa mut pistettiin ulos ittekseni, että keksi jotain tekemistä. Nyt asun alueella jolla ei voi lapsen antaa olla yksin ulkona (paljon teitä vieressä). Koitan keksiä uintia ja kaverikyläilyjä mutta aina en vain jaksa. Ei ole lapsi missään huippukunnossa, mutta en tiedä miten ja erityisesti millä energialla tämän paremmin hoitaisin kun minun olisi jaksettava myös töissä... :(

Prioriteetit. Jos ei pysty koska on liian rankkaa niin ei tuolle oikein voi mitään.

Sitten pitää jäädä tuleen makaamaan. Ensiksi ottaisin aikaa pois medialaitteista. Tv, netti, puhelin ja sitten vasta kirjoista. Jos tämän jälkeen ei riitä aikaa edes muutamaan venytysliikkeeseen, kuperkeikkaan tai käsilläseisontaan olohuoneen matolla niin täytyy todeta että ei ketään voi pakottaa liikkumaan, mutta toki jokainen kärsii vanhempana elimistön vanhenemisesta. Liikunta on hyvä väline vanhenemiseen.

No onko jotain vinkkiä sisällä pienissä tiloissa tehtävään lapsen liikuntaan? Toki me joskus jumpataan vähän yhdessä, mutta se on enemmän minun jumppaani. Mitä voisin keksiä sisällä, että lapsi liikkuisi? Joku yksi venyttely ei kuntoa kasvata.

Minkä ikäinen lapsi on? 

Meillä ollaan pienestä pitäen tehty lapsille temppuratoja sisälle. Sohvapöydältä hypätään sohvatyynylle, siitä kiivetään sohvalle ja hypätään matolle, ryömitään tuolin alle, kiivetään toisen päälle ja hypätään taas alas sohvatyynylle,matolla tai patjalla tehdään kuperkeikka ja kiivetään taas sohvalle, liu'utaan sohvatyynyä pitkin alas ja ryömitään tyynyistä tehdyn tunnelin läpi ja käydään juoksemassa keittiössä ja eteisessä ja aloitetaan taas alusta. Tähän osallistuu kaikki lapset (ikähaitari 13kk-8v). 13kk osaa jo tosi paljon, koska kävelee ja kiipeilee, mutta hyppäämisessä ollaan välillä autettu pitämällä kädestä kiinni, tosin lapset oppii. Mies välillä ottaa aikaa kellolla ja lapset sitten yrittävät parantaa omaa aikaansa.

Isommat lapset hyppivät meillä myös yläsängyltä patjalle, tekevät itsenäisesti temppuratoja tai yksinkertaisesti menevät ulos. Se varmasti rajoittaa paljon jos lapsi ei voi ilman aikuista ulkoilla esim vielä 6-vuotiaana. 

Karatekan nyrkki tuhoaa valheet kirjoitti:

Vanhemmat eivät edes kasvata nykyään lapsiaan. Lapset tulevat kotiin koulusta ja pelaavat pelikoneillaan zombeina. Eriasia olisi jos pelaamista tapahtuisi viikonloppuna pari tuntia mutta tämä on vanhempien syytä.

Vanhemmat antavat lasten pilata oman vartalonsa koska vanhemmat eivät itsekään jaksa viettää aikaansa lastensa kanssa. Antavat videopelejen hoitaa kasvatustyön.

Käsi sydämelle nyt huonot vanhemmat. Kuinka monta tuntia lapsenne pelaa päivässä nettipelejä?

Häpeällisintä on todeta että vanhemmat itse luuhaavat netissä sillä aikaa kun pojat pelaa konsoleillaan. He välttelevät kasvatusvelvollisuuksia.

Se lapsi on usein vanhempansa kaltainen. Mitä opetetaan jos pelaaminen menee kaiken muun edelle?

Siinä kasvatetaan vastuuttomia tonttuja jotka eivät osaa ottaa vastuuta edes omasta terveydestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

karateka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ei takerruta ainoastaan tuohon kuperkeikkaan, niin onhan tämä suuntaus todella huolestuttava. Kenen mamman lapsi vielä tällä älypuhelin-aikakaudella liikkuu vähintään kaksi tuntia päivässä, käsi sydämellä?

No ei ainakaan mun. Ainut lapsi ja yksinhuoltaja, joten saadakseni lapsen liikkumaan on minunkin liikuttava se aika enkä yksinkertaisesti joka ilta töiden jälkeen jaksa koska sen lisäksi pitää jaksaa tehdä ruoka, siivota ja hoitaa kaikki muutkin arjen jutut. Omassa lapsuudessa mut pistettiin ulos ittekseni, että keksi jotain tekemistä. Nyt asun alueella jolla ei voi lapsen antaa olla yksin ulkona (paljon teitä vieressä). Koitan keksiä uintia ja kaverikyläilyjä mutta aina en vain jaksa. Ei ole lapsi missään huippukunnossa, mutta en tiedä miten ja erityisesti millä energialla tämän paremmin hoitaisin kun minun olisi jaksettava myös töissä... :(

Prioriteetit. Jos ei pysty koska on liian rankkaa niin ei tuolle oikein voi mitään.

Sitten pitää jäädä tuleen makaamaan. Ensiksi ottaisin aikaa pois medialaitteista. Tv, netti, puhelin ja sitten vasta kirjoista. Jos tämän jälkeen ei riitä aikaa edes muutamaan venytysliikkeeseen, kuperkeikkaan tai käsilläseisontaan olohuoneen matolla niin täytyy todeta että ei ketään voi pakottaa liikkumaan, mutta toki jokainen kärsii vanhempana elimistön vanhenemisesta. Liikunta on hyvä väline vanhenemiseen.

No onko jotain vinkkiä sisällä pienissä tiloissa tehtävään lapsen liikuntaan? Toki me joskus jumpataan vähän yhdessä, mutta se on enemmän minun jumppaani. Mitä voisin keksiä sisällä, että lapsi liikkuisi? Joku yksi venyttely ei kuntoa kasvata.

Minkä ikäinen lapsi on? 

Meillä ollaan pienestä pitäen tehty lapsille temppuratoja sisälle. Sohvapöydältä hypätään sohvatyynylle, siitä kiivetään sohvalle ja hypätään matolle, ryömitään tuolin alle, kiivetään toisen päälle ja hypätään taas alas sohvatyynylle,matolla tai patjalla tehdään kuperkeikka ja kiivetään taas sohvalle, liu'utaan sohvatyynyä pitkin alas ja ryömitään tyynyistä tehdyn tunnelin läpi ja käydään juoksemassa keittiössä ja eteisessä ja aloitetaan taas alusta. Tähän osallistuu kaikki lapset (ikähaitari 13kk-8v). 13kk osaa jo tosi paljon, koska kävelee ja kiipeilee, mutta hyppäämisessä ollaan välillä autettu pitämällä kädestä kiinni, tosin lapset oppii. Mies välillä ottaa aikaa kellolla ja lapset sitten yrittävät parantaa omaa aikaansa.

Isommat lapset hyppivät meillä myös yläsängyltä patjalle, tekevät itsenäisesti temppuratoja tai yksinkertaisesti menevät ulos. Se varmasti rajoittaa paljon jos lapsi ei voi ilman aikuista ulkoilla esim vielä 6-vuotiaana. 

Tämä oli ensimmäinen kuperkeikkaa puolustava kommentti, jossa homma vaikutti hauskalta. Missä olis aikuisten temppurata? Missä meille opetettais nää muuvit, joita ne ilkeät opettajat eivät suvainneet meille aikoinaan opettaa?

Karatekan nyrkki tuhoaa valheet kirjoitti:

Vanhemmat eivät edes kasvata nykyään lapsiaan. Lapset tulevat kotiin koulusta ja pelaavat pelikoneillaan zombeina. Eriasia olisi jos pelaamista tapahtuisi viikonloppuna pari tuntia mutta tämä on vanhempien syytä.

Vanhemmat antavat lasten pilata oman vartalonsa koska vanhemmat eivät itsekään jaksa viettää aikaansa lastensa kanssa. Antavat videopelejen hoitaa kasvatustyön.

Käsi sydämelle nyt huonot vanhemmat. Kuinka monta tuntia lapsenne pelaa päivässä nettipelejä?

Meidän perheessä teen ranskalaiset ja paistan pannulla eineslihapullat ja sen jälkeen ollaan koko perhe netissä noin kuusi tuntia. Sitten nukkumaan ja aamulla alkaa pelaaminen lasten osalta ja minä menen nettiin ja juon kahvit. Lapset syö muroja ja lähdetään taas pakollisiin hommiin minä töihin ja lapset kouluun.

Viikonloppuna pelataan sitten koko päivä ja ollaan netissä. Tv pyörii taustalla mutta harva sitä enää katselee, kuin vanha kissa vaan.

Maanantaina ollaan hyvin väsyneitä.

Ei tässä jaksa lähteä pihalle koleaan kylmään ja kosteaan loskaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuperkeikka antaa kuvan koordinaatiokyvystä ja liikkuvuudesta. Ihanaa tahalleen väärin ymmärtämistä molemmilta. On oikeasti surullista kun kaikki lapset eivät osaa edes kyykkyyn mennä tai eivät taivu siihen

Notkeuskin kehittyy, kun kehittää. Seurasin kerran erään henkilökohtaisen valmentajan työskentelyä, kuinka hän kehtti keski-ikäisen miehen notkeutta. Ja kyllä, niin se vaan kehittyi pikkuhiljaa ja traanaten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

karateka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ei takerruta ainoastaan tuohon kuperkeikkaan, niin onhan tämä suuntaus todella huolestuttava. Kenen mamman lapsi vielä tällä älypuhelin-aikakaudella liikkuu vähintään kaksi tuntia päivässä, käsi sydämellä?

No ei ainakaan mun. Ainut lapsi ja yksinhuoltaja, joten saadakseni lapsen liikkumaan on minunkin liikuttava se aika enkä yksinkertaisesti joka ilta töiden jälkeen jaksa koska sen lisäksi pitää jaksaa tehdä ruoka, siivota ja hoitaa kaikki muutkin arjen jutut. Omassa lapsuudessa mut pistettiin ulos ittekseni, että keksi jotain tekemistä. Nyt asun alueella jolla ei voi lapsen antaa olla yksin ulkona (paljon teitä vieressä). Koitan keksiä uintia ja kaverikyläilyjä mutta aina en vain jaksa. Ei ole lapsi missään huippukunnossa, mutta en tiedä miten ja erityisesti millä energialla tämän paremmin hoitaisin kun minun olisi jaksettava myös töissä... :(

Prioriteetit. Jos ei pysty koska on liian rankkaa niin ei tuolle oikein voi mitään.

Sitten pitää jäädä tuleen makaamaan. Ensiksi ottaisin aikaa pois medialaitteista. Tv, netti, puhelin ja sitten vasta kirjoista. Jos tämän jälkeen ei riitä aikaa edes muutamaan venytysliikkeeseen, kuperkeikkaan tai käsilläseisontaan olohuoneen matolla niin täytyy todeta että ei ketään voi pakottaa liikkumaan, mutta toki jokainen kärsii vanhempana elimistön vanhenemisesta. Liikunta on hyvä väline vanhenemiseen.

No onko jotain vinkkiä sisällä pienissä tiloissa tehtävään lapsen liikuntaan? Toki me joskus jumpataan vähän yhdessä, mutta se on enemmän minun jumppaani. Mitä voisin keksiä sisällä, että lapsi liikkuisi? Joku yksi venyttely ei kuntoa kasvata.

Minkä ikäinen lapsi on? 

Meillä ollaan pienestä pitäen tehty lapsille temppuratoja sisälle. Sohvapöydältä hypätään sohvatyynylle, siitä kiivetään sohvalle ja hypätään matolle, ryömitään tuolin alle, kiivetään toisen päälle ja hypätään taas alas sohvatyynylle,matolla tai patjalla tehdään kuperkeikka ja kiivetään taas sohvalle, liu'utaan sohvatyynyä pitkin alas ja ryömitään tyynyistä tehdyn tunnelin läpi ja käydään juoksemassa keittiössä ja eteisessä ja aloitetaan taas alusta. Tähän osallistuu kaikki lapset (ikähaitari 13kk-8v). 13kk osaa jo tosi paljon, koska kävelee ja kiipeilee, mutta hyppäämisessä ollaan välillä autettu pitämällä kädestä kiinni, tosin lapset oppii. Mies välillä ottaa aikaa kellolla ja lapset sitten yrittävät parantaa omaa aikaansa.

Isommat lapset hyppivät meillä myös yläsängyltä patjalle, tekevät itsenäisesti temppuratoja tai yksinkertaisesti menevät ulos. Se varmasti rajoittaa paljon jos lapsi ei voi ilman aikuista ulkoilla esim vielä 6-vuotiaana. 

Lapsi on siis juuri 6 eikä voi olla yksin pihalla. Meillä on pieni kaksio, mutta voisin tuota temppurataa yrittää. Kauhean pitkä siitä ei tilanpuutteessa tule, mutta kokeillaan heti huomenna. Kiitos vinkistä :)

Ylpeä liikkumaton perhe kirjoitti:

Meidän perheessä teen ranskalaiset ja paistan pannulla eineslihapullat ja sen jälkeen ollaan koko perhe netissä noin kuusi tuntia. Sitten nukkumaan ja aamulla alkaa pelaaminen lasten osalta ja minä menen nettiin ja juon kahvit. Lapset syö muroja ja lähdetään taas pakollisiin hommiin minä töihin ja lapset kouluun.

Viikonloppuna pelataan sitten koko päivä ja ollaan netissä. Tv pyörii taustalla mutta harva sitä enää katselee, kuin vanha kissa vaan.

Maanantaina ollaan hyvin väsyneitä.

Ei tässä jaksa lähteä pihalle koleaan kylmään ja kosteaan loskaan.

Eiköhän tämä ole jokaisen työssäkäyvän perheen arki ja totuus.

Työttömillä ja nuorilla lapsettomilla on sitten aikaa päivät pääskytysten nauttia mm ilmaisista liikuntatunneista joita kaupunki tarjoaa.

Yrittäkääs käydä töissä ja hoitaa lapset pois koulusta ja siinä samassa kaupassa käynti ja ruuan teko. Ei siinä aikaa jää millekään turhanpäiväsille kuperkeikoille tai karatepotkuille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ei takerruta ainoastaan tuohon kuperkeikkaan, niin onhan tämä suuntaus todella huolestuttava. Kenen mamman lapsi vielä tällä älypuhelin-aikakaudella liikkuu vähintään kaksi tuntia päivässä, käsi sydämellä?

No ei ainakaan mun. Ainut lapsi ja yksinhuoltaja, joten saadakseni lapsen liikkumaan on minunkin liikuttava se aika enkä yksinkertaisesti joka ilta töiden jälkeen jaksa koska sen lisäksi pitää jaksaa tehdä ruoka, siivota ja hoitaa kaikki muutkin arjen jutut. Omassa lapsuudessa mut pistettiin ulos ittekseni, että keksi jotain tekemistä. Nyt asun alueella jolla ei voi lapsen antaa olla yksin ulkona (paljon teitä vieressä). Koitan keksiä uintia ja kaverikyläilyjä mutta aina en vain jaksa. Ei ole lapsi missään huippukunnossa, mutta en tiedä miten ja erityisesti millä energialla tämän paremmin hoitaisin kun minun olisi jaksettava myös töissä... :(

Tämä. Vanhempien itsekkyys. "nokun en minä jaksa ja tässä nyt on kaikkea ja.." sitten ihmetellään kun lapsille tulee vaikka mitä ongelmia. "se on joku sairaus varmaan.." ei ole, johtuu siitä kun SINÄ et jaksanut.

No minä en jaksa, kuten sanoin. Voin toki juosta joka ilta hippaa kaksi tuntia pihalla, mutta sitten me emme syö ja voimme pahoin pölystä. Tai sitten teen nuo yöllä ja nukun töissä ja olen työttömänä. Minä en jaksa juosta hippaa iltaisin. Kerro mitä muuta voin tehdä lapseni kunnon eteen järkevän jaksamisen rajoissa?

Elämänhallinta kuntoon. Miten voi olla ihmisiä jotka pystyvät tekemään ruuan / siivoamaan / käymään töissä ja hoitamaan vielä lapset? Niin, sinulla on elämänhallinnassa jotain vikaa.

Tulihan se sieltä viimeinkin. Aina on kyseessä lopulta vanhemman jaksamattomuus tai elämänhallinnanongelmat? OIkeasti käsi sydämellä oletko tosiaan sitä mieltä että vanhemman tehtävä on viedä lapset urheilemaan tai leikkeilemään ulos aina työpäivän päätteeksi ja luuletko muuten että esim. päiväkotilapset itse jaksaisivat edes? Ovat yleensä tosi väsyneitä päiväkodin jälkeen. Koululaisilla on enemmän aikaa koulun jälkeen mutta kyllä tuo liikkuminen pitäisi luontevasti hoitoa kavereiden kesken. tässä se pointti on. Ei minun lapsuudessani vanhemmat järjestäneet tai vieneet lapsia mihinkään liikkumaan tai urheilemaan mutta silloin lapsetkin olivatkin niinkuin heidän kuuluisi olla eli pihoilla keskenään (lukuunottamtta ehkä n. alle 5-vuotiaita) tai sitten menivät kaverin kanssa luistelemaan tai pelaamaan jalkapalloa. Noin se kuuluisikin olla. Nykyään vaan pihoilla on vähemmän ja vähemmän lapsia. Ovatko kotona kännyköillä tai pleikalla, todennäköisesti. Kyllä tämä ajan henki on jotenkin tämänkin asian vienyt huonompaan suuntaan. Ja vielä ajan hengen mukaan kaikki vanhempi tekee väärin kuitenkin eli jos päästää vaikka 5-vuotiaan pihalla niin heti tulee "missä se vanhempi on, miksei ole lapsen kanssa, jestas sentään kuinka vanhemmat ei jaksa olla lasten kanssa jne..."

Miksei lapset liiku enemmän päiväkodissa. Onko mahdotonta järjestää lapsille jotain jumppaa siellä vaikka joka päivä? Vai eikö punkero hotiajat itse halua tai jaksa. Kuitenkin siinä viiden jälkeen kun ollaan päiväkotilasten kanssa kotona ei paljon jää aikaa ulosmenolle ennen kun tulee myöhä ja ei lapset kuitenkaan jaksaisi edes ainakaan heti päiväkodin jälkeen. Ehkä kesällä voi vielä joskus seiskalta mennä ulos mutta pimeinä talvi-iltoina ei houkuttele lapsiakaan tuollainen. Päivä olisi hyvää aikaa juuri liikkumiseen. Viikonloppuna vanhemmat sitten hoitavat sen lasten ulkoiluttamisen ja liikuttamisen kun ovat lasten kanssa 24h.

Ja miksei koulussa voi olla liikuntaa enemmän vaikka niin että voisi ottaa sen valinnaisena tyyliin jotain muuta ainetta vähemmän ja enemmän liikuntaa. Nyt liikunnasta tykkäävät jäävät nuolemaan näppejään kun liikuntaa on kai vain 2h viikossa. Tosi vähän se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ei takerruta ainoastaan tuohon kuperkeikkaan, niin onhan tämä suuntaus todella huolestuttava. Kenen mamman lapsi vielä tällä älypuhelin-aikakaudella liikkuu vähintään kaksi tuntia päivässä, käsi sydämellä?

No ei ainakaan mun. Ainut lapsi ja yksinhuoltaja, joten saadakseni lapsen liikkumaan on minunkin liikuttava se aika enkä yksinkertaisesti joka ilta töiden jälkeen jaksa koska sen lisäksi pitää jaksaa tehdä ruoka, siivota ja hoitaa kaikki muutkin arjen jutut. Omassa lapsuudessa mut pistettiin ulos ittekseni, että keksi jotain tekemistä. Nyt asun alueella jolla ei voi lapsen antaa olla yksin ulkona (paljon teitä vieressä). Koitan keksiä uintia ja kaverikyläilyjä mutta aina en vain jaksa. Ei ole lapsi missään huippukunnossa, mutta en tiedä miten ja erityisesti millä energialla tämän paremmin hoitaisin kun minun olisi jaksettava myös töissä... :(

Tämä. Vanhempien itsekkyys. "nokun en minä jaksa ja tässä nyt on kaikkea ja.." sitten ihmetellään kun lapsille tulee vaikka mitä ongelmia. "se on joku sairaus varmaan.." ei ole, johtuu siitä kun SINÄ et jaksanut.

No minä en jaksa, kuten sanoin. Voin toki juosta joka ilta hippaa kaksi tuntia pihalla, mutta sitten me emme syö ja voimme pahoin pölystä. Tai sitten teen nuo yöllä ja nukun töissä ja olen työttömänä. Minä en jaksa juosta hippaa iltaisin. Kerro mitä muuta voin tehdä lapseni kunnon eteen järkevän jaksamisen rajoissa?

Elämänhallinta kuntoon. Miten voi olla ihmisiä jotka pystyvät tekemään ruuan / siivoamaan / käymään töissä ja hoitamaan vielä lapset? Niin, sinulla on elämänhallinnassa jotain vikaa.

Tulihan se sieltä viimeinkin. Aina on kyseessä lopulta vanhemman jaksamattomuus tai elämänhallinnanongelmat? OIkeasti käsi sydämellä oletko tosiaan sitä mieltä että vanhemman tehtävä on viedä lapset urheilemaan tai leikkeilemään ulos aina työpäivän päätteeksi ja luuletko muuten että esim. päiväkotilapset itse jaksaisivat edes? Ovat yleensä tosi väsyneitä päiväkodin jälkeen. Koululaisilla on enemmän aikaa koulun jälkeen mutta kyllä tuo liikkuminen pitäisi luontevasti hoitoa kavereiden kesken. tässä se pointti on. Ei minun lapsuudessani vanhemmat järjestäneet tai vieneet lapsia mihinkään liikkumaan tai urheilemaan mutta silloin lapsetkin olivatkin niinkuin heidän kuuluisi olla eli pihoilla keskenään (lukuunottamtta ehkä n. alle 5-vuotiaita) tai sitten menivät kaverin kanssa luistelemaan tai pelaamaan jalkapalloa. Noin se kuuluisikin olla. Nykyään vaan pihoilla on vähemmän ja vähemmän lapsia. Ovatko kotona kännyköillä tai pleikalla, todennäköisesti. Kyllä tämä ajan henki on jotenkin tämänkin asian vienyt huonompaan suuntaan. Ja vielä ajan hengen mukaan kaikki vanhempi tekee väärin kuitenkin eli jos päästää vaikka 5-vuotiaan pihalla niin heti tulee "missä se vanhempi on, miksei ole lapsen kanssa, jestas sentään kuinka vanhemmat ei jaksa olla lasten kanssa jne..."

Kyllä, käsi sydämellä se on minusta vanhemman tehtävä pitää huolta että lapset liikkuvat / pesevät hampaat / syövät hyvin ja elävät muutenki terveellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se joku ihme ettei lapset osaa. Jos kerrot kävelleesi lasten kanssa puistoon sua katsotaan kuin olisit juuri kiduttanut lapsiasi. Autolla mennään joka paikkaan ja ainut urheilu on joku ohjattu harrastus. Kaikki muu on jotenkin huonoa. Otetaan se yksi harrastus jossa lapsen pitää olla maailman mestari joku päivä. Kaikki muu kuuluu olevan turhaa.

Kuka näin muka sanoo? Jokapaikassa kannustetaan hyötyliikuntaan.

Mä olen nyt aika monessa paikassa tuohon törmännyt. Siitä hyötyliikunnasta jauhetaan kyllä, mutta se ei ole muotia. Pitää olla joku hieno laji ja sitä vain harrastetaan tosissaan, ja vanhemmat kuskaa. Vanhempien kuuluu saada kertoa facebookissa kuinka kiire on harrastuksiin kuskaamisen kanssa, että varmasti kaikki tietää. Kerroppa siihen että lapsesi käveli. Saat kummastelua osaksesi kuinka paska vanhempi olet. Tervetuloa todellisuuteen.

Missä olet kuullut? Opettajilta? Neuvolasta? Mistä?

Missä? No ihan törmäämällä siihen mielipiteeseen tuolla ulkona. Noiden ihmisten kanssa joita tapaan lasten harrastuksissa, omissa harrastuksissa, puistoissa, vanhempainilloissa, ystävissäni, sukulaisissani. Näitä löytyy ympäriltä todella paljon eli ihan sosiaalisissa kanssa käymisissä.

Todella oudoissa piireissä liikut jos kaikki ympärilläsi paheksuvat hyötyliikuntaa! En usko kyllä sanaakaan, totuus taitaa olla se että itse et jaksa kannustaa lasta liikumaan / liikkua hänen kanssaan ja nyt syyllistää siitä muita ihmisiä. Ei varmasti kukaan ole ikinä sanonut että liikunta on pahasta, ihan höpöhöpö juttuja kerrot nyt.

Minä olen ikävä kyllä se jonka lapsi ei istu kotona pelaamassa, vaan kävelee kouluun ja harrastuksiin. Liikun itsekkin ikävä sulle jos et ole niitä liikkuvia ihmisiä jotka tuohon törmää. Enkä ole missään syyllistänyt liikkuvia ihmisiä, jos sulla on luetun ymmärtämys kohdillaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se joku ihme ettei lapset osaa. Jos kerrot kävelleesi lasten kanssa puistoon sua katsotaan kuin olisit juuri kiduttanut lapsiasi. Autolla mennään joka paikkaan ja ainut urheilu on joku ohjattu harrastus. Kaikki muu on jotenkin huonoa. Otetaan se yksi harrastus jossa lapsen pitää olla maailman mestari joku päivä. Kaikki muu kuuluu olevan turhaa.

Kuka näin muka sanoo? Jokapaikassa kannustetaan hyötyliikuntaan.

Mä olen nyt aika monessa paikassa tuohon törmännyt. Siitä hyötyliikunnasta jauhetaan kyllä, mutta se ei ole muotia. Pitää olla joku hieno laji ja sitä vain harrastetaan tosissaan, ja vanhemmat kuskaa. Vanhempien kuuluu saada kertoa facebookissa kuinka kiire on harrastuksiin kuskaamisen kanssa, että varmasti kaikki tietää. Kerroppa siihen että lapsesi käveli. Saat kummastelua osaksesi kuinka paska vanhempi olet. Tervetuloa todellisuuteen.

Missä olet kuullut? Opettajilta? Neuvolasta? Mistä?

Missä? No ihan törmäämällä siihen mielipiteeseen tuolla ulkona. Noiden ihmisten kanssa joita tapaan lasten harrastuksissa, omissa harrastuksissa, puistoissa, vanhempainilloissa, ystävissäni, sukulaisissani. Näitä löytyy ympäriltä todella paljon eli ihan sosiaalisissa kanssa käymisissä.

Todella oudoissa piireissä liikut jos kaikki ympärilläsi paheksuvat hyötyliikuntaa! En usko kyllä sanaakaan, totuus taitaa olla se että itse et jaksa kannustaa lasta liikumaan / liikkua hänen kanssaan ja nyt syyllistää siitä muita ihmisiä. Ei varmasti kukaan ole ikinä sanonut että liikunta on pahasta, ihan höpöhöpö juttuja kerrot nyt.

Minä olen ikävä kyllä se jonka lapsi ei istu kotona pelaamassa, vaan kävelee kouluun ja harrastuksiin. Liikun itsekkin ikävä sulle jos et ole niitä liikkuvia ihmisiä jotka tuohon törmää. Enkä ole missään syyllistänyt liikkuvia ihmisiä, jos sulla on luetun ymmärtämys kohdillaan :D

Nyt taisit itse lukea ihan väärin :) kirjoitin, että syyllistät muita ihmisiä siitä että he paheksuvat liikuntaa (mihin en usko) ja näin ollen et patista lasta liikkumaan, koska se on muka paheksuttavaa.