sateenkaarevia jotka olisivat IVF-hoidoissa nyt keväällä?
Hei kaikille!
Olisikohan täällä ketään sateenkaariperheellistä tai sellaiseksi haluavaa, joka olisi nyt keväällä IVF-hoidoissa? Olisi kiva kuulla kokemuksia.
Itse aloitan ekan IVF:n huhti-toukokuun vaihteessa ja jännittää aika tavalla. Olen vähän kurkkinut tuonne lapsettomuus-listalle ja lukenut sieltä IVF:sta, mutta olisi kiva kuulla meikäläisten kokemuksia hoidoista. Tuolla Setan listoilla kun tuntuu olevan vähän tabuja nämä lapsettomuus-keskustelut, vaikka tiedän kyllä, että joukossamme on myös (oikeasti) lapsettomuudesta kärsiviä.
Meillä on nyt takana vuoden verran hoitoja, yhteensä seitsemän inssiä, joista kaksi tehtiin Puregonien avustuksella ja muut viisi luonnonkierrossa ilman lääkitystä. Mitään näkyvää syytä lapsettomuudelle ei ole, ulkoisesti kaikki on sujunut lääkärimme mukaan kuin oppikirjasta, mutta sitä toivottua tulosta ei vaan kuulu.
Tässä alkaa olla jo kaikki säästöt käytetty, kun Kelalta ei heru meikäläisille minkäänlaista tukea, mutta vielä uskaltauduimme lääkkeineen yli 2000 euroa maksaviin hoitoihin.
Olisi tosi kiva kuulla, jos täällä on muitakin IVF-hoidoissa olevia .
Kommentit (140)
Toivottavasti siellä oltiin jo kehittymässä. Mikä koktaili teillä on käynnissä? Mulla oli ainoat sivuvaikutukset siihen munisten valtavaan (23 rakkulaa muistaakseni) määrään liittyen ja sitten siinä itse punktiossa olleiden komplikaatioiden vuoksi. Lähinnä siis massiivinen turvotus ja kipuja, väsymystä, ei kummempia. Mulla ainoa valmiste, joka tosissaan sekoitti pään, oli vuos sitten insseissä kokeillut clomit jotka *ei* sopineet yhtään.
Ymmärrän hyvin, että pelottaa. Minuakin pelotti ihan kamalasti, itse toimenpide ja sitten tietenkin kaikki mitä edessä on. Kummasti kuitenkin sitä vaan vääntyy vaikka mille mutkalle kun halu tulla vanhemmaksi on niin kova! Välillä tuntuu että tää vauvahorkka on sitä luokkaa että kohta kaikkoaa jo viimeisetkin kaverit (paitsi se yksi, joka on kanssa hoidoissa).
Se on varmaan hyvä, jos molemmat on periaatteessa valmiita ja halukkaita yrittämään. Meillä vaimo on sitä mieltä että minun synnyttämäni lapset ovat tervetulleita ja kaivattuja, mutta hän ei tule ikinä olemaan raskaana, piste. Olis se kiva, jos olis joku " takaportti" , mutta me ollaan siinä mielessä vähän kuin heteropari että vain yksi voi synnyttää, siinä mielessä taas ei olla kuin heteropari että adoptiohan ei onnistu.
Tosi v-maista tollaiset syrjivät käytännöt! Fertinovassa kätilö selitti aikanaan että pitää itse maksaa hoidot, mutta kun asiasta sitten kerrottiin lääkärille, tämä tuohtui ja sanoi ettei tietenkään. IVF- ja PAS-hoidot kun on sairauden hoitoa. Niihin turvaudutaan siksi, ettei inseminaatiot ja muut kevyemmät hoidot tuota tulosta - seksuaalisella suuntautumisella tai parisuhteen laadulla ei siinä vaiheessa ole asian kanssa enää mitään tekemistä. Käytännössä se meillä menee niin, että siittiöiden käsittelystä tulevista kuluista tehdään erilllinen lasku joka maksetaan itse, toiseen laskuun kirjoitetaan sitten hoitoon liittyvät lääkärikäynnit, ultrat, punktiot yms. KELA-korvauskelpoinen.
Toivottavasti kaikki meni hyvin! Tulehan sitten kertoilemaan kuulumisiasi.
Ultra oli tänään ja kaikki oli hyvin. Meillä oli eri lääkäri kuin aikaisemmin ja siinä sitten ihmettelin aikaisemmin saamaani aikataulua, joka olikin aika sekava, ja selvisi, että mulle oli varattu seuraavat ultra-ajat väärälle viikolle. Nyt sain sitten uudet ajat ja joudun käyttämään Synarelan isompia määriä viikon verran pitempään kuin aluksi oli tarkoitus. Lääkärin mukaan iskee ensi viikolla vaihdevuosioireet päälle... (No, tietääpähän sitten mitä joskus on tulossa). Mutta pääasia, ettei se vaikuta mitenkään negatiivisesti hoitoon. Aloitan Puregonit vasta 10.5. siis viikon päästä.
Olen käyttänyt Puregonia aikaisemminkin, mutta kerta-annoksena vain neljäsosan verran tässä hoidossa tarvittavasta määrästä. Toivottavasti tuo määrä ei yhdessä Synarelan kanssa sekoita päätä.
Kysyin vielä tänään lääkäriltä tuosta korvausasiasta ja se sanoi, että ensin täytyy itse maksaa kaikki ja vasta sen jälkeen voi anoa Kelalta rahoja takaisin, eikä rahojen takaisin saaminen ole mitenkään varmaa. Mutta kai me kuitenkin tehdään se raha-anomus sitten hoidon päätyttyä. Harmittaa, sillä jos olisin tiennyt tämän eriarvoisuuden klinikoiden välillä, en olisi aloittanut IVF-hoitoja väestöliitossa. Mutta joka tapauksessa hienoa, että edes jossain päin meitä kohdellaan tasavertaisesti heteroiden kanssa.
Sumutteluterveisin Laureta
Eikös tuosta eriarvoisesta hinnoittelusta voisi tehdä jonkun kantelun? Niinkuin silloin yhdessä vaiheessa joku teki siitä että kampaamoilla oli sukupuoleen perustuvat hinnat hiusten leikkuulle eikä työmäärään.
Me saatin hyviä uutisia, päästään seuraavista kuukautisista yrittämään uudelleen siirtoa kunhan ylihuomenna verikokeesta otettava raskaustesti on negatiivinen. Sitten syödään teroja, että kuukautiset alkaa ajoissa eikä veny lähelle kesätaukoa. Tässähän päästään melkein yhdessä piinailemaan hyvällä tuurilla siis ;-)
Tylsää, että joudut noin koville lääkkeille ja turhan pitkään, toivottavasti kuitenkin reagoit niihin hyvin ja pääasiahan on, ettei tämä vaikuta hoitoon negatiivisesti. Onko teillä jo arviota koska punktio tulisi olemaan?
Katsokaa kuitenkin millaiset kassalaskut ne siellä teille kirjoittaa, vaatikaa sellainen jossa luovutettujen siittiöiden käsittelyt on erikseen ja KELA-korvattavat erikseen. Siitä saa kuitenkin aika monta sataa euroa takaisin joten en lähtisi tässä(kään) hyväksymään eriarvoista kohtelua tai painamaan sitä villasella.
Mikähän mahtaa olla Helsingin Väestöliiton tapa toimia? Todennäköisesti ihan yhtä syrjivä, mulla ei ainakaan ole siitä lafkasta ollut mitään positiivista sanottavaa kun ennen Fertinovaa käytiin siellä... Kerroinhan mä jo sen huippukommentin, mitä terapeutti sanoi kun käytiin ennen inseminaatiota olevissa pakkotenttauksissa? Kertoi ensin että näiden kolmen tapaamisen aikana tullaan mm. miettimään sitä, mitä lapselle merkitsee että hän kasvaa ilman isää. Kun sitten myöhemmin halusin tietää miksi tämä kolmen kerran käynti oli pakollinen, ilmoitti terapeutti että Väestöliitto haluaa toimia tässä *vastuullisena isänä*, kun kerran meillä ei sellaista ole omasta takaa, käytännössä siis haluavat selvittää että heidän siittiönsä menee hyvään paikkaan eikä kaiken maailman hulluille... Mä olin niin tyrmistynyt tosta " vastuullisena isänä" toimimisesta, etten ole varma tajusinko edes kysyä että tuleeko he sitten vaihtamaan vaipat, syöttämään öisin, jäämään töistä kotiin kun lapsi on sairas, maksamaan elatusapua ja mitä muuta " vastuullinen isä" nyt sitten tekisikään. Keskustelu kuitenkin päättyi vähemmän harmonisissa merkeissä ja siirryimme välittömästi tämän jälkeen Fertinovan asiakkaiksi - ei ole kaduttanut.
Huppista ja taas karkas mopo käsistä :-) Kyllä sitä helposti saa itsensä tuohtumaan erilaisista asioista näiden hoitojen kanssa vaikka kohtelu olisi yhdenvertaistakin. Saati että tämmöistä.
Tsemppiä Lauretalle ja vaimollesi (?) kuitenkin nyt kasvatteluun ja jänniin päiviin edessä. Pidä ajan tasalla!
Moi Tiuhtiainen,
Hauskaa, jos piinailemme yhtä aikaa. Meillä punktio viikolla 21.
Kiitos vinkistä noiden laskujen suhteen, yritämme saada ne sellaisiksi, joilla voisi saada Kelalta rahoja takaisin. Saimme jo aikaisemmin lääkäriltä jonkun lausuntopaperin, joka pitää laittaa Kelan anomuksen mukaan.
Onpas ollut tökeröä ja epäammattimaista käytöstä terapeutilta Hesan Väestöliitossa. Me Turussa kävimme vain kerran psykologin juttusilla, se tosin oli todella kallis käynti, 200 euroa. Tämä psykologi vaikutti ihan ammattitaitoiselta eikä meidän kohdalla ainakaan alkanut puhumaan mistään isän puuttumisesta. Tämä psykologi on erikoistunut vauvan ja äidin varhaiseen vuorovaikutukseen, ehkä se vaikutti asiaan, siinä " teoriassa" kun äiti nostetaan niin suureen rooliin ja meitä äitejä onkin kaksin kappalein ;)
Heh heh. No joo. Olen kuullut kyseisestä psykologista vähän muutakin, joidenkin kohdalla hän on takertunut pikkuseikkoihin, ilmeisesti meillä vaan kävi hyvä säkä eikä tarvinnut mennä uudestaan.
Tsemppiä nyt teillekin, kuulumisiin!
Mä sain eilen negan veritestistä, joten päästiin aloittamaan teroilla kuukautisten odottelu. Tarkemmat päivämäärät varmistuu sitten vasta kun vuoto on alkanut.
Kiva että tällekin palstalle on tullut vähän actionia!
Hei,
Minäkin liityn piinailijaksi, tosin passin muodossa.
Päätimme sitten kuitenkin käyttää viimeiset pakastetut 2 alkiota vielä ennen kesää. Ajoitukseen hiukan vaikuttaa se lakivaliokunnan jäsenistön muutos mikä sai hh-lain sisällön vaakakupit meidän kannaltamme huonoon asentoon.
No, eli kaksi " ihan ok, muttei parasta mahdollista" alkiota on siis vielä samassa orressa pakkasessa, ja nyt sitten kovasti toivotaan että näistä lähtisi se raskaus. Siirto tehdään toukokuun puolivälissä.
Hirvittää vain tämä oma jaksaminen kun viimeksi pas:in yhteydessä olin tosi itkuinen ja varsinkin sen negan jälkeen tuntui ettei olisi jaksanut kahteen viikkoon nousta sängystä. Mutta ei se odotteleminenkaan asiaa paranna.
Lääkkeelliseen kiertoon tehdään, eli nyt syön Pregynovia kierron 2. päivästä alkaen ja sitten siirron jälkeen jatketaan niitä vielä ja otetaan mukaan myös keltarauhaskapselit.
Toivotan meille kaikille oikein hedelmällisiä aikoja!
Heh, syön siis Progynovaa, en Pregynovia. Taisin tehdä oman sanan Pregnylistä ja Progynovasta :)
Siis ihan näinä päivinä, vai onko sittenkin kyse kesäkuun puolivälistä?
Hauskaa, kolmen hengen privaattipino! Olispa kiva tietää mitä nää " ajateltiin tehdä lapsi nyt tähän kiertoon ettei siitä tule vesimies kun ne on niin hankalia ja onneks tuleekin nyt sitten kauris" tai " kamalaa kun nää hoidot on kalliita, meiltäkin meni 300 euroa inssiin mutta onneks ei tarvinnu yrittää montaa kertaa" tai " meillä oli jo eka inssiaika varattu mutta sitten kättelin naapurin miestä ja tulin raskaaksi" - ihmiset täällä ajattelee meidän piinailuista :-) Pidetäänkö pino täällä vai siirretäänkö tuonne missä ei pidetä hulluna jos finni oikean korvan takana ja vasemman polven särky tuntuu oireilta? Jos mäkin sitten " tulisin kaapista" siellä :-)
Sitten vakavampaan sävyyn eteenpäin. Toivottavasti Vix sulla menee tällä kerralla siirto helpommin. Se on kamalaa joskus. Mua helpotti se, että oli tosi kiirettä kun oltiin matkalla mun vanhempien luona ulkomailla, oli niin paljon uutta ja kivaa tekemistä ettei voinut vaan tuijottaa omaan napaan ja miettiä sen sisältöä.
Tosiaan (.) Mä syön teroluteja vielä keskiviikon ja sitten odotellaan kuukautisia tulevaksi jotta päästään syömään estrogenia (Zumenon) kp1. Lugesteronit päälle kun niiden aika on. Toi oli ainakin viime yrityksessä mulle tosi hyvin toimiva koktaili, ei tullut mitään pahoja sivuoireita ja toisaalta tuloskin oli toivottu, tosin lyhytaikainen.
Hedelmällisiä aikoja odotellessa täälläkin, aurinkoa päivään!
Tiuhtis
Meillä oli tänään toka ultra ja lääkärin mukaan kaikki näytti hyvältä. Munarakkuloita oli toisella puolen viisi kunnollista ja kuulemma hyvän kokoisia, ja muutamia pieniä epämääräisiä, ja toisella puolen kaksi kunnollista. Minusta tämä määrä kuulosti jotenkin huolestuttavan pieneltä. Mitä mieltä olette te kokeneemmat?
Iski pelko, että jos niitä on noin vähän, niin miten niistä selviää tarpeeksi moni hengissä ja olisihan se hyvä saada pari pakkaseenkin varmuuden vuoksi. (Mulla ei siis tosiaankaan ole sellaista kuvitelmaa, että heti tärppäisi, on tässä aika monesti jo joutunut toteamaan, että olipa taas huono säkä).
Punktio on siis viikon päästä, ja alkion siirto sitten 24.5.
Kertokaa vähän kokemuksianne punktiosta. Mua alkoi aika tavalla jo nyt jännittämään se, kun vaimoni kysäisi tänään lääkäriltä siitä vähän tarkempia tietoja. Perjantain ultrassa pitäisi sitten saada ohjeet sitä varten.
terkuin Laureta
Muut kun kertoo toisille kauhujuttuja synnytyksistä missä on paikat revenneet ja vuodettu melkein kuiviin ja punnerrettu kolkytä tuntia päätyen hätäsektioon niin tietekin tää on aika vähäinen siihen nähden. Mutta mulla se punktio oli ihan kamala. Mä olen tosi hidas reagoimaan puudutuksiin, joten se puolen tunnin odottelu ei riittänyt ja tunsin ihan kaiken koko punktion ajan, huusin alusta loppuun asti kakskytäviis minuuttia.
Tää on kuitenkin ihan yksilöllistä ja monella se on ollut ihan läpihuutojuttu joka ei ole suurempaa epämukavuutta aiheuttanut. Mömmöt on kumminkin aika hyvät ettäsellaisessa pienessä pöllyssä sitä on ja jos puudutus toimii niinkuin sen pitäisi ja niinkuin se melkein kaikilla muilla toimii niin ei se mikään hirveä homma välttämättä ole.
Seitsemän rakkulaa ei ole vielä mitenkään toivottoman vähän, ja onhan se mahdollista että niistä " pienistä epämääräisistä" kasvaa vielä lisää. Joskus ne kasvaa vähän hitaasti. Jos lääkärisi mielestä olisi jotain hätää, hän olisi varmaan lisännyt sun annosta! Sitäpaitsi ei se kuitenkaan se määrä ole ratkaisevaa vaan laatu... you know...
Semmoinen pikkuhuomautus, että jos sä olet jostani syystä tosi kipeä sen punktion jälkeen (hyperiä nyt tuskin tulee kun ei ole munia kuin kanalassa, mutta muuten) niin kannattaa miettiä pistäiskö kaikki pakkaseen ja yrittäis sitten PASia seuraavasta. Mä nimittäin olin niin rikki vielä sen punktion jäljiltä siirrossa että sekin saatui aivan s****nasti ja todennäköisesti sen takia ei onnistunutkaan tuoresiirto. TOISAALTA tuoresiirroissa on parempi mahdollisuus onnistua (30-40%).
Hei taas,
Mulla se 1. IVF punktio puolestaan oli melko kivuton. Olin niin pöllyssä niistä suonensisäisistä rauhoittavista ja kipulääkkeestä että päällimmäinen mielikuva on semmonen pehmyt usva..
Muistan kuitenkin, että kipulääkettä lisättiin suoneen siinä matkan varrella heti kun vähänkään sanoin että on jotain tuntemuksia. Kannattaa siis sanoa pienistäkin pistoksen tunteista, niin ei pitäis olla hätää.
Kaikkein ikävintä oli itse asiassa se, että kämmenselkään laitettu kanyyli vai mikä se nyt on, siis se josta sitä nestettä struutataan suoraa suoneen, painoi ikävästi. siitä aiheutui mun suurimmat kiputuntemukset koko operaation aikana.
Niin, ja muistan, että kun munarakkuloita oli kerätty jo melkein kaikki, niin aivan viimeiset kerättiin jotenkin sellaisesta kulmasta että se keräystyökalu tms painoi sieltä sisältä virtsaputkeen. Se sattui.
Mutta siis jos joudun toimenpiteeseen uudestaan en menetä yöunia. Tällainen rohkaiseva kertomus, siis.
Ai niin, edellä tiuhtiainen kyseli että milloin mulla on siirto, PAS on perjantaina 26.5 :)
Moikka,
kiitos tiuhtiainen ja vix11 kun kerroitte kokemuksistanne punktiosta. Toivon kyllä, että minun tuleva kokemukseni olisi lähempänä vixin kokemusta... no, se jää nähtäväksi. Tai niin kuin lääkäri sanoi, että todennäköisesti olen lääkkeistä niin kirjaimellisesti sumussa etten näe mitään kunnolla...
Onneksi Puregonin ja Synarelan yhdistelmästä ei ainakaan ole tullut mitään isompia oireita, mitä nyt pientä kipua vasemmalla puolella, mutta se kuulunee asiaan, kun siellä kasvetaan vauhdilla. Väsymys on taas sitä luokkaa, että kesken työpäivänkin voi joutua ottamaan nokoset... onneksi mun työssäni se, ainakin joinakin päivinä, on mahdollista.
Tsemppiä meille kaikille!
terkuin Laureta
Silloin meinaan kyllä väsytti ihan pirusti. Näppiksen kuvat naamalla melkein, kun ei vaan pää tahtonut pysyä ylhäällä. Toivotaan meille kaikille siitä syystä johtuvaa väsymystä mitä pikimmin! Mä söin eilen viimeisest terot ja odottelen nyt että tulis maalarit kylään.
Mietin muuten eilen näistä hoidoista. Mitä mieltä olette, meillä kun kaikilla taitaa jo olla lääketieteellinen syy lapsettomuuteen eikä se enää johdu meidän parisuhteen laadusta, niin mitähän ne tekis julkisella puolella jos pyytäis hoitoon? Voisko ne tosiaan olla niin syrjiviä, että kieltää hoitamasta diagnosoitua sairautta parisuhteen vuoksi, vai joutuisko ne hoitamaan? Ja kun ne kieltäytyis, niin voisko siitä tehdä valituksen? Hmm...
Miten menee teillä arvoisat kollegat? Herättelen tätä meidän pinoa varovasti, jos muitakin löytyisi... Mulla oli tänään taas uusi PAS-ultra, jossa näkyi nätisti kasvanut limakalvo eikä uhkaa uusista kystista, joten keskiviikkona tehdään siirto.
Mun mieliala on ihan maton alla koko tän jutun kanssa. En *MILLÄÄN* jaksaisi enää sitä edessä olevaa vuoristorataa. Olen aivan henkisesti ja joka tavalla poikki. Pelottaa että jään pysyvästi lapsettomaksi vaikka lääkäri jaksaakin aina olla niin optimisti. Vaikka kaikki oli (taas kerran) ihan kunnossa ultrassa, lähdin silti klinikalta itkua tuherrellen. Vaimo ei työesteiden vuoksi päässyt mukaan eikä pääse siirtoonkaan, sekin masentaa.
Mites Vixin masutuplat voi? Entä Laureta, joko teillä ollaan yrittämässä uudelleen ja jos niin miten, millä aikataululla? Halauksia ja hyvää viilenevää(?) loppukesää!
Maanantain punktio meni ihan ok, olin aikamoisessa huppelissa eikä kipua ollut pieniä kiputuntemuksia lukuunottamatta. Vaimoltani kuulin jälkeenpäin yksityiskohtia, koska olin niin taju kankaalla etten juuri muista mitään koko tapahtumasta. Kuusi alkiota saatiin, joista viisi hedelmöittyi. Vahva lääkitys kai vaikutti niin, että nukuin sen jälkeen käytännössä vuorokauden putkeen.
Tänään laitettiin sitten yksi hyvälaatuinen alkio, neljä huonompaa jäi pakkaseen. Olisi ollut mahdollisuus ottaa kaksikin kerrallla, mutta me päädyimme nyt tähän yhteen alkionsiirtoon. Eipä tässä sitten muu auta kuin odotella seuraavat kaksi viikkoa ennen raskaustestiä, täytyy nyt pitää peukut ja varpaatkin pystyssä, että meillä olisi tällä kertaa onnea matkassa.
Onnea kaikille muillekin piinailijoille!
terkuin Laureta
Hei Tiuhtiainen ja Laureta,
Pdän peukkuja Tiuhtiainen sun passille. Meilläkin oli toiveet tosi matalalla kun käytimme toukokuussa ne viimeiset 2 pakastettua alkiota. Silti tärppäsi, eli ei kannata liikaa luottaa omiin epätoivontunteisiin.
Meillä masutuplat polskii ja kasvaa. Viikon kuluttua on np-ultra, jossa ensimmäistä kertaa pääsemme näkemään papanat. Se alkuraskauden ultra joka oli heinäkuun alussa, näytti kaksi möykkyä ja sykkeet, lähinnä ne siinä vaiheessa muistutti luumuja. Odotellaan innoissaan siis np-ultraa ja tietysti vähän pelottaa että jos sieltä löytyy jotain vakavaa häikkää. Yritetään kuitenkin olla ajattelematta sellaisia.
Vatsa kasvaa todella vauhdilla, tuplanopeudella kai. Töissä jouduin kertomaan heti 12 viikon tultua täyteen kun mahan peittely alkaa olla tuskaa. Pahoin olen voinut koko kesä-heinäkuun ja väsymys on ollut ihan kamala. Nyt noin 11 viikon täyttymisen jälkeen olo on ollut hyvä. Mitään supisteluja tai muuta kummallista ei ole myöskään ollut.
Kaikki siis meillä hyvin.
Olette olleet mielessä ja lähetän voima ajatuksia teille molemmille!
t. Vix ja papanat 12+6
Onnea matkaan, toivottavasti teillä pysyy kaveri mukana! Mulla on PAS huomenna perjantaina. Toivottavasti selviävät sulatuksesta, meidän viimeiset 2 alkiota. Samainen kaksi viikkoa saadaan sitten jännittää.
Hedelmällisin terveisin ;)
Täällä taas ollaan. Peukut on täälläkin pystyssä sinulle Tiuhtiainen tämän päiväiselle PAS:llesi, toivon että kaikki menee hyvin.
Ja onnea ja hyvää oloa Vixille vauvojen odotteluun.
Meillä hoidot jatkunee syyskuun alkupuolella. Ei tosiaan ole stressitöntä mennä siihen vihonviimeiseen PASiin. Ystäväni sanoikin, ettei tuollaista viimeistä kertaa saisi etukäteen määritellä, koska voi olla entistä vaikeampi tulla raskaaksi sillä tiedolla, että tämä on viimeinen mahdollisuus. Mutta minkäs tilanteelle voit.
Olisiko teillä muuten vinkkejä jostain " kotikonsteista" , jotka auttaisivat raskaaksi tulemisessa? Siis kuulin joltakin, että hoitojen ajan lasillinen punaviiniä illassa auttaisi, mutta lääkäriystäväni kumosi ehdottomasti moisen väitteen. Siis olisiko jotain terveellisempää konstia? Sitä alkaa olla aika epätoivoinen kuten huomaatte ;)
Aurinkoista oloa teille!
Laureta
Hei Laureta,
Itse söin Multivita 2+ tabletteja noin 1,5 kuukautta ennen pas:sia ja jatkan edelleen. Neuvolan terveydenhoitaja kertoi että kesäkuukausina hyvä annos on 1 tabletti /vrk ja syyskuusta eteenpäin 2 tablettia/vrk.
En tiedä auttoiko, mutta hyvin sitten ainakin plussattiin ;)
Paljon onnea matkaan!
Oli pakko vaihtaa käyttäjätunnusta, kun olin autuaasti unohtanut salasanani, ja olin tässä välissä jokusen viikon ulkomaillakin, niin en ole pystynyt vastailemaan. Mutta olen kuitenkin se sama Lauret, joka aloitti tämän ketjun.
Tiuhtiainen, olen tosi pahoillani puolestasi, kun raskaus ei kestänytkään.
Niin. Meillä on eka IVF-hoito nyt käynnissä, tai ihan alussa vielä, huomenna eka siihen liittyvä ultra. Hirvittää tosiaankin se hormonimäärä mikä täytyy alkaa piikittämään, se on nelinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna. Onko teille jollekin tullut jotain sivuvaikutuksia suuresta hormonimäärästä? Huolettaa vähän, kun töissä pitäis pystyä olemaan aika skarppina, kun on toisten ihmisten kanssa tekemisissä.
On tämä pelottavaakin, kun ei mitään takeita onnistumiselle ole vieläkään. Mutta nyt ainakin luulisi saavan selvyyden sille missä kunnossa munasoluni ovat ja jääkö niitä henkiin ehkä myöhempää PASia varten. Ollaan vaimon kanssa päätetty, että vain yksi IVF tehdään ja mahdolliset PASit, mutta sen jälkeen vuoro vaihtuu ja alkaa vaimo koettaa onneaan.
Me ollaan Turun Väestöliitolla hoidoissa eikä sieltä ainakaan saa Kelan tukea hoitoihin. Sanottiin vaan, että voihan sitä yrittää hakea myöhemmin Kelalta rahoja takaisin, mutta mitään takeita niiden saamiseksi ei ole. Miten Fertinovan kautta sitten on mahdollista saada suoraan Kelan tuki hoitoihin?
Ollaan mekin mietitty siirtyvämme pois Väestöliitosta, mutta kun asumme Turussa ja molemmilla on sellainen työ, josta on aika vaikea yhtäkkiä aina lähteä hoitoihin Hesaan, niin ollaan jääty tänne.
Kuulumisiin!