onko kukaan elänyt taiteilijan kanssa?
Kommentit (431)
Vierailija kirjoitti:
Millasta on arki?
Suosittelen kuuntelemaan Miljoonasateen biisin runoilija - siinä se tiivistyy..
Olen elännyt. Taiteilija oli jotain muuta mitä kaipasin hänen omasta pyynnöstä.
Patriotismi on kyllä suomessa kamelin paskaa.
Joku syy sille on miksi olemme yhdessä ihmiskunnassa. Marssiin en menisi mutta avaruuslennon voisin tehdä. Ihmiset katsovat sfäärejä vääristä kamelin perseistä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että taiteilija on sottainen ja nukkuu päivät, ja on epätäsmällinen on aika stereotypia. Itse opiskelen Sibelius akatemialla laulajaksi, joten kutsuisin itseäni taiteilijaksi, mutta olen todella siisti ja "siivousintoilija", jonka koti on aina tip top, olen myös aina hyvin pukeutunut ja täsmällinen. Joten ei kaikki taiteilija-ihmiset ole stereotyyppisiä taiteilijoita.
Minulla epäsäännöllinen elämä alkoi, kun valmistuin Sibalta. Töitä on vain iltaisin ja öisin on kiva säveltää ja treenata. Mieheni ei pidä tästä, vaan haluaisi minun heräävän aikaisin ja nukkuvan öisin. Aamupäivällä en vain saa kaipaamaani työrauhaa.
Teen tavallista työtä joten olen päällisin puolin hyvin tavallinen ihminen. En haluaisi tehdä työkseni taidetta, sillä mielestäni siitä katoisi ilo. Mulle tulee aina silloin tällöin inspiraatiokohtauksia. Viimeksi innostuin öljymaalaamisesta ja ostin kaikki välineet heti samana päivänä ja aloin maalaamaan. Tuntuu turhauttavalta jos ei pääse toteuttamaan itseään silloin kun inspiraatio iskee. Luonteeltani olen empaattinen, hieman introvertti, mutta silti helposti lähestyttävä. Mielialat ailahtelevat silloin tällöin. Olen parisuhteessa hellä, huomioonottava, kannustava ja rehellinen. Olen pienestä pitäen ollut sotkuinen ja laiska, mutta nyt kun saman katon alla asuu minun lisäksi toinen, niin tiedän että siivoamalla omat jälkeni ja tekemällä kotitöitä tasapuolisesti teen toisen elämän helpommaksi. Yritän pitää välttämättömät sotkut työpöydälläni.
Taiteilijoita ei voi lokeroida, me kaikki olemme erilaisia yksilöitä. Mutta uskoisin että taiteilijan kanssa elämä voi olla mielenkiintoista. Usein hyvin mielikuvituksellisilta ihmisiltä tulee hyviä oivalluksia ja he tekevät ympäristöstään enemmän havaintoja. Ei-taiteilija mieheni on monesti kertonut miten mukavaa se on kun osaan ideoida ja havainnoin maailmaa ja hänkin saa siitä iloa kun minä huomaan vaikka lenkkipolulla ankkapariskunnan ja alan miettimään pitävätkö ankat yhtiökokouksia/täyttävätkö ankat veroilmoituksia.
Tämmöisiä pieniä asioita. Muuten elämä on aika tasaista. Olen myös ollut yhdessä toisen taiteilijan kanssa. Siitä ei tullut mitään.
Niin ja mielestäni perfektionistit ovat taiteilijoiden vastakohtia. Vaikea luoda mitään uutta, jos pelkää virheitä.[/quote]
Totta vain osin. Perfektionisti-taiteilija kyllä puskee uusia ideoita, sillä näkee epätäydellisyyttä ja tavoittelee yhä parempaa lopputulosta/tuotetta/teosta/palvelua. Ja nimenomaan perfektionisti pyrkii toteuttamaan ideansa todeksi sillä ei kestä epätäydellisyyttä. Ei ole mitää syytä miksi perfektionisti pelkäisi automaattisesti aina virhettä. Tärkeintä voi olla vain lopputulos, ei tehdyt virheet.
Vierailija kirjoitti:
1 ja 3, teillä on oikea taiteilija puolisona.
Tämä että koti tiptop ja otetaan laulutunteja on kaukana tästä touhusta.
En jaksa lukea ketjua, mutta tähän totean, että numeroilla 1 ja 3 on puolisona add-tapaus. Ja aika paha, jos vielä aikuisenakin tekee noin. Lapsille tulee taatusti diagnoosi viimeistään kouluiässä, eli tarkoittaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, vaikka olisikin älykäs. Ajatus ja silmät harhailevat asioihin, joihin muilla ei, keskittyminen ja tarkkaavaisuus opetettavaan asiaan ei pysy, mutta keskittyy hyvin asiaan joka kiinnostaa. Kaikki taiteilijat eivät suinkaan ole "taivaanrannanmaalareita", mutta näiden kahden kuvaus sopii siihen kyllä täydellisesti.
Mun puoliso on taiteilija. Ei vastaa kyllä kuvitelmaa mistään taivaanrannanmaalarista. Hän on tarkka ja eteenpäinpyrkivä ja on tehnyt hurjasti töitä päästäkseen tähän pisteeseen. Ihan tavallinen ihminen joka käy kuntosalilla, lenkkeilee ja tykkää siististä kodista, siivoaa yms mutta kun taiteilijapuuska iskee niin sille ei oikein voi mitään. Hän tavallaan ”uppoaa” sinne maailmaansa ja täytyy vaan odotella että palaa takaisin tähän todellisuuteen :D muutoin ihan tavallinen mies!
Vierailija kirjoitti:
Rusinapullaketju. Jotkut puhuvat taiteilijoista viitaten selvästikin tiettyyn persoonaan(tyyppiin) - käytöksen perusteella ilmeisesti (tai kysyen) . Toiset taas viittaa henkilön tekemisiin tai ammattiin/opiskeluun yms.
Tietysti kun aloittaja kyselee "arjesta" voinee arvailla että on kuullut että henkilö x on "taiteilija". Arvaisinpa niin että riippuen vastaajan persoonasta(tyyppi), vastaaja näkee kysymyksen tietyltä kantilta. Siksi vastaukset poikkeavat. Jotain voi kuitenkin arvailla. Vaikka tässä nyt viitattiin muutamiin säveltäjiin, taiteilija sana tuo ehkä kuitenkin helpommin mieleen kuvataiteilijan. Entäpä jos piirtää vaikkapa sarjakuvia tai animaatioita. Tutkimuksten mukaan persoona/käyttäytyminen on osin synnynnäistä ja osin opittua ja työn luonne voi olla ei ehkä määrittävä mutta huomattava osa.
Yhteenvetoni onkin että taiteilija on liian epämääräinen käsite että mitään hyvää vastausta tähän voisi olla muuta kuin niitä stereotyyppisiä. Jos maalaa oikeilla maaleilla niin voisin kuvitella että homman käytännön seikoista johtuen, tuohon tosiaan valikoituu persoonia joita ei haittaa se esm. ajatus siitä että maalia nyt menee johonkin ja sitä ei ehkä saa noin vain pois. Itseäni tuollainen haittaa ja siksi "taiteiluni" onkin lähinnä digitaalista, koodauksesta säveltämiseen soittamiseen ja piirtämiseen (nyt kun näitä kyniä saa ipadeihin yms). En kuitenkaan testeissä saa "taitelija persoona(tyyppiä)" vaan saan toisen "tyypin" jonka keskeinen piirre on aloittaa paljon erilaisia projekteja eikä saada niitä valmiiksi. Oikea taitelijatyyppi taas saa juttuja valmiiksi mutta kuten ketjussa kuvattiin, pistää sen työnsä etusijalle. Minun tyyppini taas lähinnä "sortuu" taiteilemaan koska ei oikein tiedä mitä haluaa tehdä tai missä on hyvä. Tuli hiljattain vastaan video jossa omaa tyyppiäni oleva kertoi että tyyppini vahvuus ei olekkaan minkään tekeminen vaan ennemminkin Star Trekin "Picard" kaltainen touhuilu - eli toisten toisiaan ymmärtämättömien kommunikaation parantaminen (eli esm jos vaikka työpaikassa ihmiset puhuu eri kieliä tai eivät muuten tule toimeen, niin minun tyyppiseni soveltuu tähän- firmoissa ei kylläkään tunnisteta tällaista funktiota). Ikävä kyllä en tiedä mikä ammattinimike tälle on joten suuri osa kaltaisistani taitaa olla työttömiä.
Mistä testeistä puhut? On muuten ollut taiteilijoita, jotka ovat maalanneet puku päällä, joten ei sen tarvitse olla sottaista. :)
Taiteilijat eivät maksa eläkemaksujaan, kitisevär jos eivät saa taiteilijaeläkettä..Tämä on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Taiteilijat eivät maksa eläkemaksujaan, kitisevär jos eivät saa taiteilijaeläkettä..Tämä on väärin.
Öö, maksavathan, mikäli ovat esim. apurahalla,on nykyään pakollista. Tietosi lienevät vanhentuneita.
Mitä tällä tarkoitetaan? Ammattitaiteilijaa? Vai sellaista, joka harrastaa piirtämistä tai maalausta?
Jos sitä, niin joka neljäs on varmaan elänyt ”taiteilijan” kanssa! :D
Jännää, että ketjuussa jokaisella on taiteilijapuoliso, mutta kukaan heistä ei ole päässyt julkisuuteen :D
Vierailija kirjoitti:
Jännää, että ketjuussa jokaisella on taiteilijapuoliso, mutta kukaan heistä ei ole päässyt julkisuuteen :D
Osallistuin tähän ketjuun viime vuonna, puolisoni oli jo silloin julkisuudessa ja on yhä edelleen. Mutta tässä ei kai ole keskustelun aiheena "onko puolisosi julkisuudessa" vaan se, millaista on elää taiteilijan kanssa.
Yksi asia ärsyttää. Jos taiteilija tekee kusipäisiä temppuja, se katsotaan läpi sormien ja laitetaan "taitelijan"piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia ärsyttää. Jos taiteilija tekee kusipäisiä temppuja, se katsotaan läpi sormien ja laitetaan "taitelijan"piikkiin.
Minulla on taiteilijapuoliso joka elää taiteellaan ja satunnaisesti elättää sillä minutkin. En oikein tiedä mitä tarkoittaa pääsyä julkisuuteen? Taiteilijan työssä tietty julkisuus on pakko saada, jos aikoo elinaikanaan saada palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taiteilijat eivät maksa eläkemaksujaan, kitisevär jos eivät saa taiteilijaeläkettä..Tämä on väärin.
Öö, maksavathan, mikäli ovat esim. apurahalla,on nykyään pakollista. Tietosi lienevät vanhentuneita.
Suurin osa ei maksa. Kun ei ole rahaa millä maksaa..
Taiteilijat ovat kaikenlaisten tukien varassa eläviä.
Yksi sadasta kait pärjää omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää, että ketjuussa jokaisella on taiteilijapuoliso, mutta kukaan heistä ei ole päässyt julkisuuteen :D
Osallistuin tähän ketjuun viime vuonna, puolisoni oli jo silloin julkisuudessa ja on yhä edelleen. Mutta tässä ei kai ole keskustelun aiheena "onko puolisosi julkisuudessa" vaan se, millaista on elää taiteilijan kanssa.
Tarkoitti varmaan, että suomalaisten "taiteilijoiden" taso on mitä on..
Suurin osa, joka uskoo elävänsä taiteilijan kanssa elää oikeasti pseudotaiteilijan kanssa. Pseudotaiteilija on sellainen, joka useimmiten puhuu paljon ja tekee vähän. Jos tekee jotain joskus, niin vähän räpeltää ja jos sitä kritisoi, niin puolustus on se, että teos ei ole vielä valmis ja et vain ymmärrä jne. Piireissä on myös kiva pyöriä (yleensä) päihteitä käyttämässä ja puhua taiteilijan elämästä sekä mahdollisesti arvostella oikeita taiteilijoita ja yhteiskuntaa. Pseudotaiteilijalle muutenkin se taiteilijan elämä on aina tärkeämpää kuin taiteen tekeminen tai taide itsessään. Se ja odotettujen ulkoisten merkkien korostettu käyttö.
t: taiteilija
Mä olen. Semmonen katsoi aamulla peilistä. Jeah. Ihan kivaa on vaikka välil vituttaakin. Miestä ei ole :(