Lue keskustelun säännöt.
onko kukaan elänyt taiteilijan kanssa?
Kommentit (431)
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia ärsyttää. Jos taiteilija tekee kusipäisiä temppuja, se katsotaan läpi sormien ja laitetaan "taitelijan"piikkiin.
Työskentelen kulttuurialalla tuotannon puolella, eli olen tekemisissä jatkuvasti taidealan ihmisten kanssa. Täytyy sanoa että hankalimpia kiukuttelijataiteilijoita joita olen kohdannut ovat pienten piirien ja oman pienen viitekehyksensä suuret taiteilijat. Mitä isommalla volyymilla toimitaan, sitä ammattimaisempaa touhu on ja sitä vähemmän tällaista taiteilijamaista kusipäisyyttä kohtaa (toki poikkeuksia on tähänkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taiteilijoille annetaan niin paljon anteeksi verukkeella: no sehän on taiteilija. Ärsytti kun kumppani oli juurikin pilalle hemmoteltu ja henkisesti kuusivuotiaan tasolla. Suhde ei kestänyt kauan. Romantiikan nälkään osasi hyvin vastata kaiken maailman virityksillä, jotka silloin tuntuivat niin ihanilta, mutta heti arjen koittaessa, AAARGGGHHH! En enää ikinä valitse taiteilijaa kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että taiteilija on sottainen ja nukkuu päivät, ja on epätäsmällinen on aika stereotypia. Itse opiskelen Sibelius akatemialla laulajaksi, joten kutsuisin itseäni taiteilijaksi, mutta olen todella siisti ja "siivousintoilija", jonka koti on aina tip top, olen myös aina hyvin pukeutunut ja täsmällinen. Joten ei kaikki taiteilija-ihmiset ole stereotyyppisiä taiteilijoita.
Taiteilijoita on erilaisia. Sinä olet esiintyjä, et teosten tekjiä. Sanoisin hatusta vetämällä, että teosten tekijät elävät monesti epäsäännöllisemmin kuin esiintyjät, joilla pitää olla tietty taitotaso, että saa duunia. Se vaatii kovaa harjoittelua ja toistoja, mikä vetää puoleensa järjestelmällisiä ihmisiä.
Kyllä laulaminen on hyvin taiteellista hommaa, tulkinnalla ja tyylillä on paljon väliä, vaikka tietenkin varsinaisten taitojen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Mutta kyllä mun käsityksen mukaan kuvataiteilijatkin joutuu harjoittelemaan paljon kaikenlaista yksitoikkoista, eli sama juttu se on lähes kaikilla taidealoilla.
Riippuu ihan siitä millä tuulella tuuliviiri sattuu olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännää, että ketjuussa jokaisella on taiteilijapuoliso, mutta kukaan heistä ei ole päässyt julkisuuteen :D
Mistä sinä sen tiedät? (:
Oma taiteilijakumppanini on intohimoinen kaikessa mitä tekee, taiteensa lisäksi esimerkiksi siivouksessa ja ruoanlaitossa. Vie kaiken niin pitkälle kuin menee, perehtyy ja ottaa selvää. On herkkä, toisinaan masentunut ja synkkä, kaipaa paljon paljon hellyyttä ja huomiota ja antaa sitä myös. Hirveän älykäs ja siksi myös mielestäni parhaalla tavalla hauska. Ei halua säännöllistä elämää, tekee töitä silloin kun huvittaa, niin paljon että tulee toimeen.
Voi vitsi tulisipa se jo kotiin ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma taiteilijakumppanini on intohimoinen kaikessa mitä tekee, taiteensa lisäksi esimerkiksi siivouksessa ja ruoanlaitossa. Vie kaiken niin pitkälle kuin menee, perehtyy ja ottaa selvää. On herkkä, toisinaan masentunut ja synkkä, kaipaa paljon paljon hellyyttä ja huomiota ja antaa sitä myös. Hirveän älykäs ja siksi myös mielestäni parhaalla tavalla hauska. Ei halua säännöllistä elämää, tekee töitä silloin kun huvittaa, niin paljon että tulee toimeen.
Voi vitsi tulisipa se jo kotiin ❤️
Vielä käytännönläheisenä lisäyksenä tähän aiempaan lässytykseeni, että taiteilijan mukana on tullut kokonainen taiteilijasuku. Jos sinne haluaa solahtaa, niin on parempi opetella keskustelemaan aiheesta... Kun en itse ole taiteilija, niin se voi tuntua ihan uuteen maailmaan tutustumiselta, ja itsessäni aiheutti epävarmuutta josta kyllä pääsin yli. Arvo piti kyllä ansaita menestymällä sitten jossain muussa.
Kahden muusikon kanssa ollut.
Toinen vähät välittää taloudellisista asioista ja väittää, että voi tienata vaikka kymppitonnin heti ensi viikolla, muttei nyt vaan halua. Kaikki rahat (tuet) kulutettu ensimmäisen viikon jälkeen. Ei nosta sormeakaan pitääkseen asuntoa tai vaikkapa pyykkejäkään kunnossa. Pakkomielteinen seksin ja päihteitten suhteen. Aina oikeassa, muut ja varsinkin kumppani väärässä.
Toinen on kiltein tuntemani ihminen. Aikatauluissaan täsmällinen, tekee mitä on luvannut ja on innokas lähtemään auttelemaan musiikkihommiin vaikkapa miksaajana, jos omaa keikkaa ei juuri silloin ole. Osaa hoitaa raha-asiat itsenäisesti, mutta kodin siisteys on ns. hallittu kaaos tyyppinen ratkaisu. Kannustava, ystävällinen ja avulias lyhyesti kuvailtua.
Pystyy varmaan arvaamaan kumman kanssa päätin tosissani jäädä yhteen ja kumpi jäi rannalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävakaa alkoholisti-muusikko. Koti sotkuinen ja täynnä soittojuttuja, jääkaapissa pelkkää kaljaa ja homeisia ruokia, on ison osan ajasta kiertueella ja kotonaan käykin vaan sotkemassa ja potemassa vieroitusoireita. Ei ole kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Asuin miehen kanssa jolla oli taiteilijan luonne, muttei lahjoja.
Boheemi, äkkipikainen, helposti innostuva,kiihkeä sängyssä.
Onneksi emme tehneet lapsia, olisi ollut vaikea selittää miksi isi haluaa yhtäkkiä ottaa valokuvia jossa on äiti ämpäri päässä ja auringonlasku tai miksi isin mielestä sipsit on hyvä päivälilnen mutta äidin mielestä ei.
Joo nuo muka taiteelliset valokuvat .D En laskisi miestäni taiteilijaksi, mutta hän on intohimoinen valokuvaaja ja saa usein ihme visioita. " Upea sateenkaari, mene tuohon kivelle seisomaan toinen käsi ilmassa niin saadaan hieno kuva ".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että taiteilija on sottainen ja nukkuu päivät, ja on epätäsmällinen on aika stereotypia. Itse opiskelen Sibelius akatemialla laulajaksi, joten kutsuisin itseäni taiteilijaksi, mutta olen todella siisti ja "siivousintoilija", jonka koti on aina tip top, olen myös aina hyvin pukeutunut ja täsmällinen. Joten ei kaikki taiteilija-ihmiset ole stereotyyppisiä taiteilijoita.
Hevletin vanha ketju, mutta laulaja ei ole taiteilija :D :D
Muusikko, joita sibiksestäkin valmistuu eri tasoilla, on ihan tutkinto/ammattinimike, se ei tee vielä kenestäkään taiteilijaa että on opiskellut laulamista. Taiteilija LUO.
Taiteilija, luovuus vaatii keskittymistä ja keskittyminen höiriötekijöiden eliminoimista minimiin, siinä ei paljon paina silloin muut menot - anopin hautajaiset tms. Matkoilla ei kiinnosta ne tavanomaiset nähtävyydet välttämättä, vaan täysin odottamattomat visuaaliset elementit. Herkkähipiäinen, ei siedä kritiikkiä paitsi, jos itse sitä pyytää ja silloin sitä on annettava ja silloin hänelle ei auta valehdella piirun vertaa. Elämä on enimmäkseen syvissä vesissä uiskentelua, tosin sieltä löytyvät mielenkiintoisimmat inspiraation lähteet ja euforia. Kun on aika ilottelun, ei murheet paina, silloin ei muistella laskuja, velkojia, sairauksia tms. Kaikenkaikkiaan melkoinen tuuliviiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tavalla taiteilija tarvitsee rahaa maksaakseen vuokran ja ruoan. Taiteilija joutuu hankkimaan toimeentulonsa samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Joko taiteellisella työllä tai muussa ansiotyössä. Mistä tiedän? Kokemuksesta. Tämä keskusteluketju on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta.
Jaa...hän on näyttelijä ammatikseen ja laittaa meillä kaikki ruuat ja pitää keittiön siistinä, mutta ei imuroi. Aivan ihana lasten kanssa. Tarkempi järjestyksen suhteen kuin minä. Töissä harjoituskaudella kun samaan aikaan esitys aamusta iltaan ja viikonloppuisin :( Toisaalta sitten on kyllä 100% lomalla kun on eikä silloin tee mitään työasioita. Omaksuu välillä ärsyttäviä tai sitten hauskoja tapoja (sanontoja, olemuksen pikku juttuja jne.) kun produktio on menossa. Harjoituskaudella saattaa olla poissaoleva ja hiljainen eikä kerro hirveästi tekeillä olevasta jutusta, mutta olen tottunut tähän. Minusta aivan superjärkevä melkein aina.
Haastavaa. Yritin elää vuoden verran näyttelijän kanssa. Joka ilta on jotkut enskarit ja pitää päästä menemään. Vapaapäiviä on viikossa yleensä muutenkin vain yksi. Vapaapäivä on joku maanantai tai tiistai, mutta aina silloin kun kaikki muut ovat töissä. Tai siis ylipäänsä näyttelijän kanssa seurustelu on sitä, että nähdään kerran viikossa. Se on illat ja viikonloput ihan aina töissä. Jos joskus jossain meinaisikin olla yhteistä aikaa, niin se on aina jossain köysijoogassa tai hot-tai chi -tunnilla, koska "pitää huoltaa kehoa".
Ja voisi kuvitella, että suomen tunnetuimpiin nimiin kuuluva tienaisi jotain. Mutta ehei. Sen meidän yhteisen vuoden aikana se vippasi multa varmasti tuhansia euroja. Aina oli ihan pakko saada jotkut uudet kengät enskariin tai satanen vuosi sitten lopetetun sarjan retriittiin.
No mutta sitä yhteistä aikaa löytyi sitten mulla ja eräällä toisella ihmisellä. Siihen se sitten loppui.
wannabe-taidemaalarin kanssa hetken asuin. Oli käynyt kuvislukion + parit maalauskurssit.
jatkuvasti muisteli hyviä numeroita ja kuinka on tulevaisuuden taiteilija. Jos elokuvassa vilahti joku maalaus niin tiesi mitä seuraavalla viikolla röpöstelee huoneessaan ja sitten niitä piti tyrkyttää kaikille.
Ei niitä moni ostanut ,kait, ehkä joku sukulainen .
Jossain kampaamossa on töissä nykysin.
Avovaimoni on kuvataiteilija ja ilta/yö-ihmisiä. Nukkuu viikonloppuisin puoleenpäivään kun itse herään muksujen kanssa aikaisin. Tekee kyllä kotitöitä, mutta itse esim. siivoan ja laitan ruokaa meillä useammin. Kiinnostava ja sydämellinen ihminen hän on, ja hyvä äiti. En valita, koska arki sujuu hyvin näin ja perinteiset sukupuoliroolit ei ole minulle mikään pakkomielle.
Kuvataiteilijan kanssa elän uusioperhe-elämää. Ihana, hauska mies, joka ei tyydy ilmiselviin ratkaisuihin vaan löytää usein oman kulman juttuihin, mikä on kiinnostavaa. Siinä mielessä luovuus näkyy arjessakin. Vahva sisäinen maailma, introvertti. Kiinnostunut enemmän sisäisestä kuin ulkoisesta habituksesta myös muissa ihmisissä. Pohdiskeleva ja ottaa kantaa teoksillaan. Terveysjoogahippi, joita on suurin osa myös hänen taiteilijaystävistään, eli boheemit viinasieppotaiteiljat alkaa olla vanhempaa polvea. Hyvä isä omille lapsilleen ja huomioiva isäpuoli mun lapsille. Tykkää valvoa myöhään. Intohimoinen sängyssä, vaikka muuten hidastempoinen ja rauhallinen. Sopivin kumppani mulle, vaikka en ole itse taiteellinen, mutta moni muu asia yhdistää.
Asuin miehen kanssa jolla oli taiteilijan luonne, muttei lahjoja.
Boheemi, äkkipikainen, helposti innostuva,kiihkeä sängyssä.
Onneksi emme tehneet lapsia, olisi ollut vaikea selittää miksi isi haluaa yhtäkkiä ottaa valokuvia jossa on äiti ämpäri päässä ja auringonlasku tai miksi isin mielestä sipsit on hyvä päivälilnen mutta äidin mielestä ei.