"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Olin nuorena opiskelijalikkana 70-luvun alussa töissä lomilla pankissa. Se oli aikaa, jolloin mikrofilmit vasta tekivät tuloaan. Tietokoneista ei osattu edes unelmoida, hyvä että ole sentään sähköllä toimiva laskukone. Kaikki muu tehtiin käsin. Niinpä muistan vieläkin joidenkin nyt jo edesmenneiden asiakkaiden tilinumeroita, jotka meidän pankissa olivat enintään nelinumeroisia.
Samoin muistan myös entisiä puhelinnumeroita, jotka alkuun olivat myös lyhyitä. Hyvän tyttökaverin perheen numeron sai, kun otti meidän numerosta neliöjuuren. Isäpuoli oli pienyrittäjä ja joutui usein soittelemaan asiakkailleen. Koska puhelut tilattiin keskuksen kautta, niin numerot, pitkätkin, jäivät minulle helposti mieleen, jos kuulin ne muutaman kerran.
Isä perkasi ison hauen nopeasti ja nappasi sydämen puukon terällä laudalle. Katselin sitä ja se sykki hetken yksinään.
Alakoulussa käytiin urheiluopistolla parin kilometrin päässä uimassa liikantunnilla. Oli kova pakkanen ja käveltiin pitkät tukat märkinä takaisin, pipo päässä. Märkä tukka jäätyi pitkiksi koviksi jääpuikoiksi matkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ekalla ja tokalla luokalla Ahaa-matematikkakirja. Kirja oli sininen ja Ahaa luki punaisella. Kun sitä liikutti pöydän pinnalla, punaiset kirjaimet näyttivät ikään kuin irtoavan sinisestä alustasta.
Ensimmäisissä kesäsandaaleissani oli lohikäärmeen kuva pohjassa. Näytin sitä kampaajalle, jonne äiti oli minut vienyt. Olin 2-vuotias.
Minullakin oli lapsena lohikäärmeen kuvat sandaalien pohjissa. En kyllä muista, minkälaiset ne muuten oli. Näytin niitä pohjia naapurille, aikuiselle, niin hän sanoi, että "Uskaltaako niitä pitääkään".
Oliko se tämä:
http://www.kalapremi.org.uk/lurchi-bruce-trainers-atlantic-clearance-ou…
Joku saattaa nyt tunnistaa mutta en välitä. Enää.
Alakoulussa kokoonnuttiin seiskytluvulla yhteislaulutilaisuuksiin. Ekaluokka edessä, kutoset takana. Opettaja säesti pianolla, toinen heijasti valitut laulunsanat piirtoheittimellä juhlasalin eteen.
Opettajan käsiala oli koukeroista ja biisi outo, joten luin sanat vähän väärin ja jälkeenpäin ymmärsin, miksi yksi opettaja suorastaan tuijotti minua.
Biisi oli Oi, Susannah. Siinä lauletaan jotain tällaista "minä tulen alabamasta ja on banjo polvellain". Tuo BANJO oli outo sana. Luin sen "KARJO". Ja lauloin myös. Kovaa.
Vierailija kirjoitti:
NMJI. kuusnepan Giana Sistersissä kun painoit noita näppäimiä yhtä aikaa, niin pääsit skippaamaan tasoja.
Miksi kukaan ei kertonut tätä mulle!??!
Muistan kuinka Kekkosen aika päättyi ja varhaisteininä uhosin, että muutan maasta jos "vasemmistolainen" Mauno Koivisto valitaan presidentiksi. Hänet valittiin, ja minusta se oli hirveän noloa ja ajattelin, että ulkomailla pidetään nyt varmaan Suomea ihan neuvostoliittolaisena.
Miten tyhmä sitä on oikeasti ollut? Ihan kuin kekkosslovakian aikana ei oltaisi oltu suomettuneita ja kabinettipolitiikassa ja ties missä..
ps. en muuttanut maasta koska äidin lihapatojen äärellä oli niin kiva olla
kasariajan juppilapset lukiossa: sanoimme valtion opintorahaa votka-rahaksi. lomakkeessa oli VOTK, varmaan joku valtion opintotuki.. jotain. Summa oli aika pieni, siihen kai vaikuttivat vanhempien tulot. Muistaakseni juuri sellainen satanen tai jotain millä sai siihen aikaan pullon sitä votkaa tai jotain. Käytännössä vanhemmat osti kirjat, vaatteet, maksoi harrastukset ja antoi rahaa kun halusi jotain extraa ja sitten tuo "opintotuki" oli sellainen kiva pieni karkkiraha.
voi niitä helppoja ja huolettomia aikoja.
Muistan katsoneeni pienenä Metsolat-sarjaa. Mitään, siis kerrassaan mitään, en muista sarjasta, paitsi kohtauksen, jossa Helena putosi portaat alas kantaessaan kehtoa. Olin järkyttynyt että Helena ja vauva kuolivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ekalla ja tokalla luokalla Ahaa-matematikkakirja. Kirja oli sininen ja Ahaa luki punaisella. Kun sitä liikutti pöydän pinnalla, punaiset kirjaimet näyttivät ikään kuin irtoavan sinisestä alustasta.
Ensimmäisissä kesäsandaaleissani oli lohikäärmeen kuva pohjassa. Näytin sitä kampaajalle, jonne äiti oli minut vienyt. Olin 2-vuotias.
Minullakin oli lapsena lohikäärmeen kuvat sandaalien pohjissa. En kyllä muista, minkälaiset ne muuten oli. Näytin niitä pohjia naapurille, aikuiselle, niin hän sanoi, että "Uskaltaako niitä pitääkään".
Oliko se tämä:
http://www.kalapremi.org.uk/lurchi-bruce-trainers-atlantic-clearance-ou…
Ei ollut. Ne sandaalit oli minulla 80-luvun alkupuolella.
Jaakko Selinin vihje Kymppitonnissa sanasta tandem: Herra Vapaamies ajoi tällä.
Youtubessa oli joskus Iina Kuustosen haastattelu Arto Nybergissä. Löysin sen, kun laitoin hakusanaksi "sukkahousut".
Joskus oli Onnenpyörässä tehtävä, jonka aihe oli "huulet". Kilpailija sanoi peräkkäin s- ja i-kirjaimet, ja ässiä oli seitsemän ja i:tä kahdeksan. Janne Porkka sanoi: Tämä ei ole sitten mikään isisisisisisisi-tehtävä.
Syksyllä 2005 ollessani lukiossa kuulin "Taivas lyö tulta" -kappaleesta tällaisen väännöksen: "Matti syö pullaa yläpuolellamme. Kaikuu kallioilla ääni totuuden." Siitä sitten tuli aika legendaarinen hokema. Tämä Matti (nimi muutettu), josta tuo oli väännetty, oli siis ihan oikea kaveri, ja hän oli tuona vuonna kymppiluokalla samassa oppilaitoksessa, eikä hän yhtään pitänyt tuosta rallatuksesta.
Muutin asumaan yksin vuonna 1993 ja ensimmäisen vuoden ajan ruokavalioni koostui lähinnä kahvista sokerin ja kerman kanssa, lenkkimakkarasta, ranskanleivästä ja voista. Lapsuudenkotonani piti aina syödä terveellisesti, niin että halusin itse syödä mahdollisimman epäterveellisesti, joten söin melkein pelkkiä voileipiä, jossa oli paksu siivu ranskanleipää ja päällä paksu kerros voita ja isoja makkaranpaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Youtubessa oli joskus Iina Kuustosen haastattelu Arto Nybergissä. Löysin sen, kun laitoin hakusanaksi "sukkahousut".
Nyt kun kirjoittaa tuon niin näkyy joku äijä jolla on sukkahousut jalassa ja muna kourassa.
Niinpä, Niilo22.
Olin 13 ja kevät olin tavallisesti kotona, kunnes tuli kauhea kakkahätä ja en kehdannut mennä vessaan. Sitten avasin ikkunan ja juoksin metsään ja väänsin kakan sinne ja pyyhin sukkiini jotka jätin metsään ja menin kotiin eikä kukaan saanut ikinä tietää. (käytän sukkia keväisin)
Muistan, kun Tiina Vierto voitti missikisat ja perintöprinsessana oli Anu Ylimäenpää. JJ Lehto juonsi kisat. Miksi muistan, en tiedä. Olin silloin jotain 10-vuotias.
Joskus ala-asteella heitin pienen kumin murusen ja tähtäsin viereisen kaverin korvaan. Se murunen meni suoraan sen kaverin korvakäytävään.
Ai kauhee kuinka elävä muistikuva tuli tästä, kun olin 6. Odotin parkkipaikalla auton edessä jotakuta, oli viileä ja aloin lallatella kalinkaa, "kaaalinkka kalinkka kalinkka" tanssien samalla pysyäkseni lämpimänä. Se häpeän määrä, kun näin että viereisessä autossa oli ihmisiä, jotka (varmaan ihan hyväntahtoisesti) hihittelivät mulle.