Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Osaako joku selittää miksi:
hiiri -- hiiren
viiri -- viirin
tiili -- tiilen
siili -- siilin
jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokailun jälkeen korjataan pöytä. Ikään kuin ruokaillessa olisi pöytä hajonnut.
Korjata on synomyymi kerätä-verbille, esim. sadonkorjuu/korjata sato. Eli astiat kerätään pois.
Onhan useilla sanoilla monia eri merkityksiä jokaisessa kielessä, ei siinä ole mitään epäloogista sinänsä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää miksi:
hiiri -- hiiren
viiri -- viirin
tiili -- tiilen
siili -- siilin
jne.
Vanhoissa suomen kielen sanoissa sanavartalon loppu-i vaihtelee e:n kanssa, mutta uudempien kohdalla tuo vaihtelu on kielen kehittyessä jäänyt toteutumatta.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää miksi:
hiiri -- hiiren
viiri -- viirin
tiili -- tiilen
siili -- siilin
jne.
viini -- viinin
viini -- viinen
vuori -- vuoren
vuori -- vuorin
4868458698590 kirjoitti:
Housujen ja Vantaan tapauksessa satutaan tietämään, miksi sanat taivutetaan niin.
Vantaa on nimetty samannimisen joen mukaan, joten Vantaaseen ei voida mennä ellei olla menossa uimaan, koska silloin mentäisiin sinne jokeen,Vantaalle voidaan taas mennä koska silloin mennään Vantaan luokse.
Yhtä laillahan voi sanoa, että Espoo on nimetty Espoonjoen mukaan. Ei tuo perustelusi nyt ihan aukoton ole :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää miksi:
hiiri -- hiiren
viiri -- viirin
tiili -- tiilen
siili -- siilin
jne.
Tätä jo selitettiinkin tuossa äsken. Eli uudemmissa sanoissa tulee -in. Esim.
peli - - pelin (lainasana, vrt. ruotsin 'spel' ja saksan 'Spiel')
Olen lukenut, että siili ei ollut alun perin Suomen luontoon kuuluva eläin, joten taivutus on siili : siilin. Myös esim. äiti-sana on lainasana. Alkuperäinen sana on 'emä' tms., kuten vieläkin sanomme emäsika (vrt. viron 'ema' = äiti). Siksi taivutus on äiti : äidin.
Numeraalien kanssa käytetään verbistä yksikkömuotoa: kaksi miestä käveli hatut päissään. Ihan hyvin voi sanoa noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mennään jonnekin paikkakunnalle, välillä loppupääte on -lle ja välillä -iin, -uun jne.
Esim. Miksi sanotaan Helsinkiin, Raumalle, Tampereeelle, Kuopioon?
Sitten jos joskus sanot sen väärin, korjaa paikkakuntalainen asian hyvin kärkkäästi. Itse sanoin joskus meneväni Nilsiään ja sain tiukkaa palautetta että se on Nilsiälle.
Vierailija kirjoitti:
Sitten jos joskus sanot sen väärin, korjaa paikkakuntalainen asian hyvin kärkkäästi. Itse sanoin joskus meneväni Nilsiään ja sain tiukkaa palautetta että se on Nilsiälle.
Ei muuten pidä paikkaansa. Kyllä se on:
Nilsiässä, Nilsiästä, Nilsiään
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/paikannimijulkaisut/kuntien…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhakantaiset sanat viini 'nuolikotelo' ja vuori 'maanmuoto' taipuvat e-vartaloisina ja uudemmat, lainasanat viini 'alkoholipitoinen viinirypälejuoma' sekä vuori 'esim. vaatteen sisäkangas' taipuvat i-vartaloisina. Tein viineeni vuorin, laitoin viinin sinne ja lähdin valloittamaan vuoren. Vuorella kaadoin viiniä viineen mutta viineni putosi eikä minulla ole enää viintä eikä viinen vuoria. Viinin join suoraan pullon suusta. Viinineni vuorelle kiipesin mutta viinettä ja viinittä lähdin matkaa jatkamaan - seuraaville vuorille. Josko saisin uuden viinen ja uutta viiniä - seuraavalta vuorelta.
Vierailija kirjoitti:
Numeraalien kanssa käytetään verbistä yksikkömuotoa: kaksi miestä käveli hatut päissään. Ihan hyvin voi sanoa noin.
Mielestäni hatut päässään ellei heillä ole useampaa päätä per yksi mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Kyseessä on loppukahdennus. Jotkut vanhat, e-loppuiset nominit, ovat alkujaan olleet konsonanttiloppuisia, mutta kielen kehittyessä konsonantti on jäänyt ääntämisen helpottamisen takia pois. Sanojen rajalla tuo entinen konsonantti kuitenkin näkyy seuraavan konsonantin (tai joskus tauon, esim. Tule avaamaan ovi) tuplaantumisena.
Riippuu vielä murrealueesta. Kovasti on sellaisiakin, jotka ääntävät "niin kuin on kirjoitettu" eli hernekeitto ilman loppukahdennusta, jolloin sana lausuttaisiin hernekkeitto. Samoin ääntävät vaikkapa sanat kolme markkaa, eivät siis sano kolmem markkaa.
Kun sanotaan, että joku menee yli siitä, mistä aita on matalin, sanoja paheksuu sitä, että joku valitsee helpoimman tavan jossakin asiassa, ja tämä joku on sanojan mielestä laiska ja ehkä tyhmäkin. Mutta jos tulisi kirjaimellisesti vastaan aita, jossa on erikorkuisia kohtia, niin silloinhan korkeammasta kohdasta yli yrittäväähän pidettäisiin varmastikin tyhmänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Kyseessä on loppukahdennus. Jotkut vanhat, e-loppuiset nominit, ovat alkujaan olleet konsonanttiloppuisia, mutta kielen kehittyessä konsonantti on jäänyt ääntämisen helpottamisen takia pois. Sanojen rajalla tuo entinen konsonantti kuitenkin näkyy seuraavan konsonantin (tai joskus tauon, esim. Tule avaamaan ovi) tuplaantumisena.
Riippuu vielä murrealueesta. Kovasti on sellaisiakin, jotka ääntävät "niin kuin on kirjoitettu" eli hernekeitto ilman loppukahdennusta, jolloin sana lausuttaisiin hernekkeitto. Samoin ääntävät vaikkapa sanat kolme markkaa, eivät siis sano kolmem markkaa.
Murrealuekin on niitä sanoja, jotka useat ääntävät jopa murrealuekin eikä (lisänä vielä tuo k-alkuisen päätteen alkukonsonantin kahdentuminen) murre''aluekkin. ' kuvaa kurkkuäännettä, joita siis tulee tähän sanaan 2 kuten vaikka lauseeseen anna ostaa!
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Oliskohan kahden lahkeen takia? Ja housuthan on ruotsiksi byxor ja englanniksi trousers, eli niiden kielten puhujat näkevät asian samalla tavalla. Haalari taitaa kyllä olla molemmissa yksikössä.
Huvittavaa muuten, että suomeksi voi sanoa "otan matkalle mukaan yhdet housut",eli sana yksi vääntyy jonkinlaiseen monikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Monikkoa merkitsevän numeraalin parina onkin yksikön partitiivi. Esim. Kaksi kalaa, 20 poikaa. Ei siis kalat, kaloja tai pojat, poikia.
Hassuja yksittäisiä sanoja, esim. Poikamiestyttö.
Eestin kielessä on vaikka 20 pojad, mikä minustakin on loogisempaa. En tiedä miten "kaksi miestä käveli" menee muissa suom.-ugr. kielissä, mutta kyllähän kaksi miehet kävelivät, kuten englannin one man walks, two men walk, olisi paljon loogisempaa.
Omenien, omenoiden, omenoitten, omenain. Kaikki yhtä oikein. Yleensäkin suomen kielessä on paljon vaihtelua, harvoin on vain yksi oikea vaihtoehto, vaikka monet niin haluaisivat uskoa ja väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
Tässä tapauksessa pitäisi kai sanoa muutenkin, että "kaksi miestä käveli..." Tuo lukusana tekee heistä tavallaan yksikön.
Melkein, mutta ei ihan.
"Kaksi miestä kävelivät" = miehiä oli kaksi ja ne kaksi miestä kävelivät
"Kaksi miestä käveli" = miehiä oli enemmänkin, mutta kaksi miehistä käveliT. kääntäjä
Höpö höpö, kääntäjä. Opettele sinäkin suomea.
Hämmentävä vastaus :)
Tämä tieto löytyy kielenhuollon oppaista, lyhyesti esim. täältä kohdasta seitsemän: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/kon…
Et ilmeisesti myöskään ymmärrä lukemaasi. Tuossahan se on juuri selitetty samalla tavalla kuin minäkin tein.
Kolme opiskelijaa luki...
Perheen neljä tuolia hajosivat.
Helpointa olisi, että -vat pääte ei olisi koskaan pakollinen. Kun esimerkiksi omassa murteessani sanotaan
- Kolme opiskelijaa luki
- Perheen neljä tualii hajos
on kirjoitettaessa aika vaikea tietää, tuliko tähän nyt -vat vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. Myöskin ignore -sanan yksisanaista suomennosta kaipaan silloin tällöin.
Kerran eräs, jonka äidinkieli ei ollut suomi, yritti mahdollisimman kohteliaasti esittää mulle pyynnön ja sanoi "ole hyvä ja anna minulle lasi vettä". No, ainakin mun korvaan tuo kuulostaa tylyltä ja käskyttävältä. Ei suinkaan vastine sanalle "please".
Kyseessä on loppukahdennus. Jotkut vanhat, e-loppuiset nominit, ovat alkujaan olleet konsonanttiloppuisia, mutta kielen kehittyessä konsonantti on jäänyt ääntämisen helpottamisen takia pois. Sanojen rajalla tuo entinen konsonantti kuitenkin näkyy seuraavan konsonantin (tai joskus tauon, esim. Tule avaamaan ovi) tuplaantumisena.