Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (669)
Suomen kielessä on myös kaksi erilaista l-äännettä, vaikka vain yksi merkki. Sanopa peräkkäin sanat PILLI ja HULLU. Pillin l on heleä, hullun tumma.
Vierailija kirjoitti:
Tännepäin, kotiin päin lausutaan tänneppäin ja kotiim päin.
Niinpä! Lausutaan niimpä.
Vierailija kirjoitti:
Ai kun ihanaa iltalukemista, on meillä ihana kieli! Niin, kieli...öö, tuo lirvake suussa. Muissa kielissä lienee oma nimi niin puhutulle kielelle, kuin sille lihanpalalle, jolla sitä kieltä tuotetaan.
Huomaa, että englannissa kuitenkin:
laNGUage
toNGUe
yhteiset kirjaimet NGU ei voi olla sattumaa.
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus antaa suositukset erikoisten nimien taivutukseen. Etunimistä, joilla on yleisnimivastine (esim. Tuuli, Meri, Satu) todetaan: Yhtä yleissääntöä ei ole mahdollista antaa.
Sukunimiä ohjeistetaan taivuttamaan vastaavan yleissanan mukaan, mutta siinäkin on poikkeuksia. Petteri Orpon nimi taivutettaisiin kielenhuollon ohjeiden mukaan Orvon, mutta hän itse taivuttaa nimensä Orpon, ja on toivonut samaa myös tiedotusvälineiltä.
Mikäs tässä nyt oli se ongelma? Taivutetaan Tuulin, Merin, Satun, Orpon, Velin.
Itse valitsen kaksimerkityksisissä nimissä sen "merkityksettömän" taivttuksen, esim. Kärkin, ei Kärjen. Jotkut saa tuosta harmaita hiuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
On joitain muitakin tuollaisia sanoja, jotka koostuvat ikään kuin kahdesta puolikkaasta (esim. sakset ja kasvot). En tiedä, miksi, mutta ei housut/haalarit ole kuitenkaan ainoa esimerkki.
Nämä on kaksiosaisia, siitä kai johtuu. Mutta sakset on monikossa myös englanniksi, scissors. Mutta ehkä erikoisin on rintaliivit, mutta sitten neuleliivi onkin vain liivi. Rintoja kaksi, siitä kai se tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Turkulaisilla on tähänkin ratkaisu:
Ehdin bussiin (preesens), ehtisin bussiin (imperfekti)
:D
Myös porilaisilla:
Ehdin bussiin (preesens) ehdein bussiin (imperfekti). ;)
Kyllä Länsi-Suomessa osataan.
Minua naurattaa sanat kyntää ja kynsiä.
Kynsitkö eilen peltosi? En kyntänyt. ( en kynsinyt🤣)
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
----
Ilmaus jäänyt ajalta, jolloin vesisäiliöt olivat korkealla, ja wc huuhdeltiin ketjusta tai narusta vetämällä.
Näitä oli käytössä vielä joskus 70-luvun alussa.
Pikkusisko tai -veli on itseä nuorempi, mutta pikkuserkku-sanassa tuo "pikku" ei viittaa ikään.
Autovarkaat vievät autoja, mutta vievätkö taskuvarkaat taskuja?
Vierailija kirjoitti:
Ai kun ihanaa iltalukemista, on meillä ihana kieli! Niin, kieli...öö, tuo lirvake suussa. Muissa kielissä lienee oma nimi niin puhutulle kielelle, kuin sille lihanpalalle, jolla sitä kieltä tuotetaan.
venäjän язык (yazyk) on sekä puhuttu kieli että suussa oleva lihas
samoin italian lingua
saksa Sprache = puhuttu kieli, Zunge= kkieli suussa, samoin vastaavat ruotsissa språk/ tunga
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Vierailija kirjoitti:
Autovarkaat vievät autoja, mutta vievätkö taskuvarkaat taskuja?
-----
Tasku oli alunperin erillinen pussukka vaatteitten päällä. Taskuvaras vei sen, nappasi mukaansa.
Siis sama logiikka kuin autovaras, omenavaras jne.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä on myös kaksi erilaista l-äännettä, vaikka vain yksi merkki. Sanopa peräkkäin sanat PILLI ja HULLU. Pillin l on heleä, hullun tumma.
---
edellinen vokaali värjää ällän, i on etuvokaali, u on takavokaali.
Politiikka mutta miksi ei politiikko vaan poliitikko.
Vierailija kirjoitti:
kotiin päin lausutaan kotiim päin.
Kun lausut äänteen p, laitat huulesi kiinni ja kun avaat ne, muodostuu äänne p. Kun lausut äänteen n, huulesi ovat auki ja kieli etuhampaiden takana. Jos lausut äänteen m, huulet ovat kiinni.
Jotta peen voi lausua pitää huulet siis olla kiinni, ja tämän takia ännä muuttuu ämmäksi.
Jos haluaa lausua koiran pentu, eikä koirampentu, täytyy pitää tauko sanojen välillä, jotta huulet ehtii asetella ensin ännä-asentoon ja seuraavaksi pee-asentoon.
Tämän huomaa helposti kun kokeilee.
Suomi on oikeastaan germaaninen kieli, sillä kaikki sanonnat, idiomit ja osin rakenteetkin on plagioitu näistä kielistä. Eli mitään suurempaa vahinkoa ei tule vaikka kieli häviäiskin englannin tai mandariinikiinan alle.
Saappat jalkaan pitäisi olla jalat saappaisiin sekä eihän hattua laiteta päähän vaan pää hattuun/hattu pään päälle.
"Harva se päivä" ymmärretään tarkoittavan "useana päivänä, usein" jms.
"Päivänä muutamana" vastaavasti "eräänä päivänä"
Täysin käsittämätöntä.
Tännepäin, kotiin päin lausutaan tänneppäin ja kotiim päin.