Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
vuori - vuorin = vaatteen vuori
vuori - vuoren = suuri kiviainesalue joka kohoaa maanpinnasta
viini - viinin = se jota juodaan
viini - viinen = putki jossa säilytetään jousipyssyn nuolia
vourih>vuorihin>vuorin
vuore>vuoren
viini>viinin
viine>viinen
Äänteenmuutokset tapahtuvat vain tietyissä olosuhteissa. Esim.vesi-sanan taivutuksessa on si ainakun ennen on ollut ti muuten t tai d on säilynyt (vesi, veden). Kielissä on useita keskenään kilpailevia järjestelmiä. Varsinkin yleisemmin käytetyissä sanoissa äännejärjestelmä voittaa taivutuksen koska se on aivojen kannalta vähemmän rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Preesensin ja par'aikaa. Ole hyvä! Jos istut bussissa ja sanot "ehdin bussiin", niin täytyy olla kaltaisesi latvaheikko, jos ei kontekstia ymmärrä.
Suomensukuisissa kieleissä on ollut kaksi aikamuotoa (eivät olleet varsinaisesti edes aikamuotoja mutta..) toinen kertoo tekemisen loppuneen toinen ilmiasee sen vastakohtaa. Tyypillinen ilmiö kaikissa siperialaisissa kielissä.
Juuei- jälkimmäinen eli ei jää voimaan. Ausseilla on samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekin paikkakunnille mentäessä mennään moneen paikkaan? Tuolla on Kauniainen, mennään Kauniaisiin. Joroinen, Kuhmoinen jne... Ei puhuta kuitenkaan Vantaisiin menemisestä.
Inen-loppuiset paikannimet käyttäytyvät näin. Myös Helsingin kaupunginosa:
Sörnäinen - Sörnäisiin.Myös Parainen on inen-loppuinen, mutta silti ei mennä Paraisiin, vaan Paraisille!
-inen -pääte ei alunperin tarkoittanut pienennystä (myös sukunimissä) vaan on kehittynyt kollektiivista joten se on mielletty monikolliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko painonvartija sellainen joka vahtii ettei se paino mene mihinkään.
Salilla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
En- jää voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomea äidinkielenään puhuville tämä voi olla vaikea kysymys analysoitavaksi.
Kuka muistaa kaikki sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi etc...ja mitä merkitystä niillä on? On myös sanoja, joita voi taivuttaa eri lailla. Varmasti vaikea kieli maahanmuuttaneille.
Latinalaispohjaisten nimien käyttä sijamuodoissa oli pelkkää hifistelyä. Kielen oppimisen kannalta olisi kannattanut pysyä suomenkielisissä nimissä inessiivi=sisäolento.
Suomesta on haluttu tehdä sivistyskieli lainailemalla sivistyskielistä. Ollaan haluttu matkia antiikin kreikkalaisia. mutta kreikkalaisten sivistys oli korkealla koska kaikki puhui samaa kansan kieltä! Eli kun suomessa käytetään sivistyssanoja tehdään päinvastoin kuin kreikkalaiset. Eli kun kreikkalainen puhui olettamuksesta, hän käytti kreikan olettamusta tarkoittavaa sanaa joka on suomessa sivistysana hypoteesi. Asioista on haluttu tehdä tarkoituksella vaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
Tässä tapauksessa pitäisi kai sanoa muutenkin, että "kaksi miestä käveli..." Tuo lukusana tekee heistä tavallaan yksikön.
Kaksi miestä käveli hattu päässään. Eihän niillä montaa päätä ole.
Kaksi miestä kävelivät hatut päissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
En- jää voimaan.
Mutta tässä negatiivinen voittaa: - Onko hän pöljä? - Ei kyllä (ole)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin suomeen saksan bitte-sanan vastinetta, sellaista yleissanaa, jonka voi laittaa moneen väliin pehmentämään sanomisia. :)
Konditionaali.
Äänensävy.
Eleet ja muu käyttäytyminen.Totta, se vain on niin kätevä sana se bitte. :)
Se bitten vastineen eka kaipaaja (vai olinko ainoa)
Saisinko oluen? Antaisitko suolaa? Voisinko mennä tästä? Eli -isi- esittää asiaa kohteliaasti.
Entäs sitten Paciuksen ja Topeliuksen väsäämän oopperan "Kaarle kuninkaan metsästys" nimi.
Mahtoi kunkulla olla tukalat paikat jahdattuna kettuna! 🙀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Aikoinaan vedettiin ketjusta. Lieneekö perua siitä?
Latinaperäiset sijamuodot mahdollistavat tieteellisen kielentutkimuksen muunkielistenkin keskuudesssa. Suomen "epäloogisuudet" saattavat ihmetyttää - etenkin jos kielen tuntemus on jäänyt alkeis- tai pintatasolle. Lähes kaikelle on syy, peruste tai selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Ei suomi ole suomennettua englantia. Tai ei pitäisi olla, mutta tätä nykyä on yhä enemmän ja enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan jo sanajärjestyksen merkillisyyksiä pohdittu.
Esim.
Minä vain rakastan sinua.
Vain minä rakastan sinua.
Minä rakastan vain sinua.
🤓
Suomessa ei juurikaan ole sanajärjestyksellä merkitystä, mutta tuossa on.
Ei juurikaan Suomessa sanajärjestyksellä merkitystä ole.
Eihän tuossa ole sanajärjestyksen kanssa mitään tekemistä. Määre muuttaa pääsanansa merkitystä. Nuo kolme lausetta on eri lauseita koska yksi lauseenjäsenistä on eri.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
Kaksi miestä käveli hattu päässään. Sana "kaksi" muuttaa miehet tavallaan yhdeksi kohteeksi: miehet kävelivät mutta kaksi miestä käveli.
tuuppaskallekustaanikkunanalle
einariseeinarise
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Aikoinaan vedettiin ketjusta. Lieneekö perua siitä?
Kyllä vielä 80-luvulla Arabian pytty vedettiin nostamalla nuppia. Niitähän on käytössä vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheilumaailmasta yksi epäloogisuus:
"Urheilija jää harjoitustauolle" ja "urheilija jää kilpailutauolle" tarkoittavat samaa asiaa, eli sitä että urheilija ei kilpaile, vaan harjoittelee.
Eikä tarkoita! Harjoitustauko on tauko harjoittelusta, vaikkapa vamman tai sairauden vuoksi!
Kyllä harjoitustaukoa käytetään myös siinä yhteydessä, että urheilija ei kilpaile, vaan harjoittelee:
Mitten pää (päin) liittyy takapuoleen?